Perintövero

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Perintövero (eli death tax) on samansuuruinen kuin lahjavero, koska kyseessä on lahjan verottaminen. Ruotsi lakkautti 2000-luvulla perintöveron ja Suomi varallisuusveron, joiden keskeisin ero on ettei jälkimmäinen rankaise perheitä kuolintapauksista.

OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.[1] Vrt. Lafferin käyrä.

Taloustieteilijä Steven E. Landsburgin mukaan perintövero on haitallista köyhille, koska se kannustaa rikkaita kuluttamaan omaisuutensa säästämisen sijaan. Nämä kulutetut resurssit ovat pois investoinneista.[2] Samaa sanoo professori N. Gregory Mankiw.[3]

FAQ

Taloustieteilijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että pääomien kertyminen lisää talouskasvua, että säästäminen ja investoinnit ovat kasvulle parempaa kuin kulutus. Tästä syystä moni taloustieteilijä (eivät kaikki) on sitä mieltä, että olisi köyhienkin etu olla verottamatta pääomia, että jopa tulojen verottaminen olisi pienempi paha. Perintövero kannustaa ihmisiä tienaamaan vähemmän ja tuhlaamaan omaisuutensa sen sijaan, että säästäisivät sen lapsilleen.

Toisaalta ekonomistien enemmistö näyttäisi pitävän tuloveroa vielä haitallisempana kuin perintöveroa, toki riippuen veroasteista. Toisaalta on ongelma ylläpitää perintöveroa Suomessa, kun mm. Ruotsissa ja Norjassa sitä ei enää ole. Markus Jäntti vastasi "ei mielipidettä". Katariina Nilsson Hakkala: "Ruotsalainen tutkimus osoittaa että perinnöillä ja perintöverolla on vastaikkaiset vaikutukset varallisuuden jakaumaan kun mitä yleisesti uskotaan. Perinnöt tasoittavat varallisuuden jakaumaa, mutta perintövero lisää varallisuuseroja. Yllättävä tulos selittyy sillä, että ne joilla on pieni tai olematon varallisuus saivat perinnön joka suuri suuhteessa siihen mitä he omistivat, mutta joutuivat myös maksamaan perintöveron joka oli suuri suhteessa heidän omaisuuteen. Varakkaiden perijöiden joukossa perintövero oli taas mitätön suhteessa heidän omaisuuteen. Elinder, Erixson, ja Waldenström (2016), ”Inheritance and Wealth Inequality:Evidence from Population Registers”, CEPR Discussion Paper 11191 " (http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-perinto/)

100 %:n lahja- ja perintövero tarkoittaa, että jos rakennat talon lapsellesi, valtio saa varastaa sen

Jos taas vain autat lastasi tämän talon rakentamisessa, valtio saa omistukseensa vastaavan osan talosta ja siten lapsestasi tulee vuokralainen omassa talossaan.

Eikö lahjaveroa voi eriyttää perintöverosta?

Ei. Testamentti on lahjakirja, jossa lahjan siirtymisen päivämääräksi on merkitty oma kuolinhetki. Miksi jokin lahja verotettaisiin toisin kuin muut?

Jos ne kuitenkin eriytettäisiin, mitä ei ole pidetty järkevänä, vanhemmat alkaisivat lahjoitella omaisuuksiaan ennalta yrittäen arvata kuolinhetkiään. 100 %:n perintöveroa joutuisivat siis maksamaan vain ne lapset, joiden vanhemmat kuolevat nuorina, mikä muutenkin tekee heistä useimpia muita köyhempiä. Tulos olisi juuri päinvastainen, kuin oli tarkoitus, kuten sosialismissa yleensäkin.

Eikö perintöverottomuus johda omaisuuden kasautumiseen?

  1. Ei. Maailman rikkaimmat miehet olivat äsken Bill Gates ja Warren Buffett, jotka ovat luoneet omaisuutensa itse, kuten ainakin 10 maailman rikkainta miestä.
  2. Niin kauan kuin rikkaimmat ovat luoneet omaisuutensa itse, perintövero ei oikein pienennä rikkaimpien ja köyhimpien eroja. Pääomatulovero ehkä pienentää, tosin sekin ehkä haittaa myös köyhiä.
  3. Sitä paitsi he lahjoittavat lähes koko omaisuutensa hyväntekeväisyyteen, joka pelastaa ihmishenkiä kymmeniä tai satoja kertoja enemmän kuin jos se otettaisiin lahjaverona valtion käytettäväksi.
  4. Seuraavat sukupolvet usein tuhlaavat rahat tai hoitavat liiketoimia huonosti. Niissä tapauksissa, joissa he hoitavat niitä hyvin, on yleensä ihmiskunnalle hyväksi, että liiketoimet pysyvät heidän käsissään. Muissa tapauksissa ne yleensä päätyvät jollekulle, joka hoitaa niitä paremmin.
  5. Jos sittenkin joskus kävisi toisin, silloin voidaan empirian valossa arvioida, kannattaako lakia muuttaa vai ei, mutta tähänastinen empiria puhuu vahvasti perintöveroa vastaan.

Vasemmisto: periminen on eettisempää kuin työllä ansaitseminen

Vasemmiston mielestä on eettisempää tehdä työtä lähimmäisen hyväksi kuin itsensä, siis antaa omaisuuttaan perintönä tai muuna lahjana, esimerkiksi rakkaimmille. Perinnöt ovat sikäli eettisempiä kuin työllä ansaitut tulot, jotka nekin ovat yleensä hyvin eettisiä. Vasemmiston pitäisi siis kannattaa negatiivista lahja- ja perintöveroa.

Toisten työllä voi vaurastua myös väkivalloin, siis verottamalla tai muuten varastamalla. Vapaaehtoisuus eli lahja tai vaihto (kauppa) on yleensä eettisempää. Yleensähän kuluttaja hyötyy yrittäjästä kymmeniä kertoja enemmän kuin yrittäjä kuluttajasta. Kuluttajan ylijäämä on keskimäärin 100 %:n luokkaa hinnan päälle, yrityksen voitto bruttona noin 10 % hinnasta, mutta 1 % osuu lähemmäs, kun pääoman kustannus on vähennetty.

100 %:n perintövero?

Käytännön vaikutuksia 100 % perintöverosta olisivat mm.[4]

  • 1) Talous romahtaisi, kaikki omaisuusarvot tippuisivat murto-osaan
  • 2) Kaikki "rikkaammat" suvut siirtäisivät kirjansa pois Suomesta välittömästi. Sama tapahtuisi myös suurelle osalle keskiluokkaa.
  • 3) Yksityisyrittäjät möisivät omaisuutensa pois ja muuttaisivat halvemman kustannustason maahan välittömästi, kun omaisuus mahdollistaa loppuelämän viettämisen muualla. Tosin tämä tuskin onnistuisi kohdasta 1) johtuen
  • 4) Tavallisen omakotitalossa asuvan keskiluokkaisen perheen elämä romahtaisi sillä hetkellä kun varakkaampi puoliso kuolisi ennenaikaisesti. Lopusta perheestä tulisi vuokralaisia valtiolle. Tosin kohdasta 1) johtuen näitä keskiluokkaisia perheitä ei olisi kovin montaa
  • 5) Maaseutu ja pienemmän kaupungit täyttyisivät valtion omistukseen siirtyneistä hyvää vauhtia ränsistyvistä taloista, joiden ylläpito ei kiinnosta ketään.
  • 6) Kaikki vähänkin suuremmat perheyritykset siirtyivät sukupolvenvaihdoksen yhteydessä valtiolle, jolloin omistava ja omia rahojaan yritystoimintaan sijoittava luokka katoaisi Suomesta hyvin nopeasti - viimeistään sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tai sitten syystä 2)
  • 7) Se vähäkin omistaminen katoaisi Suomesta - kaikki vähänkään suuremmat yritykset siirtyisivät ulkomaiseen (tai valtion) omistukseen. Näiden myötä pääomaverotuksen tuotto romahtaisi murto-osaan nykyisestä
  • 8) Valtion tulopohja romahtaisi syystä 1), 2) ja 7) sekä menopohja kasvaisi hurjasti nettotulonsiirtojen kasvaessa kattamaan suuren osan suomalaisista"

Viitteet

  1. "Elinkeinoelämä on erimielinen verotuksen keventämisestä", Helsingin Sanomat 24.5.2010, s. B5
  2. How the Death Tax Hurts the Poor, Steven E. Landsburg, The Wall Street Journal, OCTOBER 29, 2011
  3. Remarks by Dr. N. Gregory Mankiw, Chairman, Council of Economic Advisers at the National Bureau of Economic Research, Tax Policy and the Economy Meeting, Archive.org, 2003.
  4. http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=7200260#7200260

Aiheesta muualla

Katso myös