Julkiset palvelut
Liberalismiwiki
Eikö HKL:n kilpailuttaminen johda bussikuskien palkkojen laskemiseen?
- Niin saattaa johtaakin. Emme jaksa kuitenkaan kantaa huolta bussikuskien palkoista, koska harva bussikuski on asunnoton tai kuolee nälkään. Jokainen euro, joka käytetään bussikuskien palkkoihin, on pois sosiaaliturvasta ja vähäosaisilta. Julkisen sektorin budjetin allokointi on nollasummapeliä.
- Bussikuskien palkat laskisivat sille tasolle, mitä ihmiset olisivat valmiita julkisesta liikenteestä maksamaan, ts. sille korkeudelle millä hinnalla bussikuskit suostuisivat työtä tekemään.
- Toisaalta jotkut bussiyhtiöt voivat maksaa nykyistä korkeampiakin palkkoja bussinkuljettajille, jos bussien tehokkuutta onnistutaan nostamaan esimerkiksi lisäämällä matkustajamääriä. Enemmän matkustajia per kuljettaja tarkoittaa pienempiä palkkakustannuksia per matkustaja, ceteris paribus. Joukkoliikenteen kilpailuttaminen saattaa siis johtaa toiminnan tehostumisen kautta bussinkuljettajien palkkojen nousuun.
Miksi yksityistäminen ja kilpailuttaminen on teille niin tärkeää?
- Tottakai verorahoilla pitäisi saada mahdollisimman paljon palveluja kansalaisille. Meillä on rajallinen budjetti, ja mitä enemmän palveluja sillä saamme, sitä parempi. Jos kilpailuttamalla pääsemme tehokkaampaan tulokseen vaikkapa terveydenhoidossa ja joukkoliikenteessä, samalla rahasummalla voimme esimerkiksi hoitaa 100 potilaan sijasta 150 ja bussilinjan X vuoroväli voisi olla esimerkiksi 10 minuuttia varttitunnin sijasta.
Byrokratia ja tehottomuus on periaatteessa turhaa, mutta eikö siinä kuitenkin työllisty ihmisiä?
- Työllistyy, mutta tuolla logiikallahan kaikki Suomen työttömät voitaisiin "työllistää" lähettämällä heidät metsään kaivamaan kuoppia tai siirtelemään kiviä edestakaisin. Mitä järkeä moisessa olisi?
- Jos turhaa byrokratiaa saataisiin karsittua, voitaisiin byrokratian aiemmin työllistämien, nyt irtisanottavien ihmisten aiempien palkkakustannusten suuruiset säästöt jakaa veronalennuksina palkansaajille, jotka voisivat sitten ostaa sillä rahalla vapailta markkinoilta mitä tahansa, vaikkapa villapaitoja ja kumiankkoja. Tällöin syntyisi työpaikkoja esimerkiksi sinne kumiankkateollisuuteen ja villapaitakutomoihin. Nuo uudet työpaikat saaneet ihmiset tekisivät yhteiskunnassamme jotain hyödyllistä turhan paperien pyörittelyn sijaan: he valmistaisivat meille niitä villapaitoja ja kumiankkoja, joita ihmiset vapaaehtoisesti ostavat. On parempi antaa ihmisten työllistyä kulutuskysynnän ohjaamille markkinaehtoisille aloille kuin työllistää ihmisiä keinotekoisesti julkiselle sektorille turhiin paperinpyörittäjähommiin.
Julkisen talouden toiminnassa on tehottomuutta, mutta niinhän on yksityisyrityksissäkin. Kyllähän demokraattinen prosessi tehostaa toimintaa, kun tarvetta on?
- Tosiasiassa julkisen valinnan teoria kertoo täsmällisen hyvin, että tehottomuuksia tehostetaan julkisessa taloudessa lähinnä, kun lehdet nostavat tietyn yksittäistapauksen otsikoihin. Minkäänlaista jatkuvaa tarkkailuprosessia demokratiassa ei ole. Tärkeimpien asiakkaiden, äänestäjien, ei yksinkertaisesti kannata ottaa asioista selvää tai tutkia julkisen sektorin kirjanpitoa, heillä on saatavissa niin pieni hyöty siitä.
- Sen sijaan yksityisyritysten johtajat, jotka eivät kykene tehostamaan yrityksensä toimintaa kilpailijoihin verrattuna, ajavat yrityksensä konkurssiin kuluttajien ostaessa halvempia ja parempia tuotteita kilpailijoilta.
- Julkisen sektorin interventioiden olemassaolo aiheuttaa myös ns. moraalikadon: johtajat tietävät voivansa pyörittää yrityksen toimintaa miten tahansa valtion tullessa aina hätiin pohjattoman kassansa kanssa, jos yritys olisi menossa konkurssiin, kuten tehottomille yrityksille markkinataloudessa kävisi. Ilmiö nähtiin niin pankkitukien kuin Sonerankin tapauksissa.
Byrokratia tietenkin maksaa, mutta siinähän raha menee sentään rehellisille virkamiehille, eikä yksityisyritysten tapauksessa rikkaille omistajille?
- Kyllä, tämä on hinta mikä pitää maksaa tehokkaasta resurssien allokoimisesta. Vaikka omistajille maksetaan kovia voittoja, toiminta yksityisellä sektorilla on silti aina tehokkaampaa kuin julkisella. Pitää kysyä, olisiko tällä toiminnan tehokkuudella ja omistajille maksetuilla osingoilla joku yhteys?
- Tosiasiassahan omistajat voivat kasvattaa omaisuuttaan vain sijoittamalla tuottaviin ja hyviin yrityksiin, ja jos he hassaavat rahojaan huonoihin yrityksiin, he menettävät ne. Parhaat sijoittajat kasvattavat siis omaisuuttaan eniten. Hyvät tuotot pääomalle kertovat vain yrityksen maksukyvystä, joka kertoo sijoituspäätöksen onnistuneisuudesta. Hyvä tuotto pääomalle ylläpitää tehokkaampia rahoitusmarkkinoita, joilla yrityslainoista ja sijoituksista päättävät näistä asioista parhaiten perillä olevat tahot. Prosessi on itseään korjaava, tuhoten sijoitetun pääoman niiltä, jotka sijoittavat huonoihin projekteihin.
Joillakin aloillahan on kuitenkin aivan tajuttoman korkeat voitot, eikö näitä aloja kannattaisi säännellä?
- Tämä teoria lähtee oletuksesta, että vain pääoman palkitsemista voitaisiin rajoittaa. Jos yrityksen liikevaihtoa lähdetään sääntelemään, yritys priorisoi ja useimmiten alkaa säästämään riskialttiissa toiminnassa, jonka kustannukset eivät näy ensimmäisenä asiakkaille. Tulokset nähtiin Britannian rautateiden yksityistämisen tapauksessa, kun yksikään firmoista ei enää kantanut huolta raideverkon kunnosta.
Minulla on malli X, jolla voidaan varmasti säännöstellä yksityisyritysten antamia osinkoja omistajille! Tätä meidän kannattaisi kokeilla!
- Jos yritykset eivät kilpaile sijoittajista maksamalla kunnon tuottoa pääomalle, karkaavat sijoittajat toisiin yrityksiin. Pääomakilpailu on globaalimpaa kuin lähes minkään muiden markkinoiden kilpailu, joten pääoman liikkeiden rajoittaminen on ennen kaikkea tyhmä päätös, kun paikallisilta yrityksiltä katoavat minkäänlaiset mahdollisuudet lisäpääomaan hyvin nopeasti.
Tuohan ei voi pitää paikkaansa, voitot vaihtelevat kovasti toimialalta toiselle ja toimialojen sisälläkin.
- Jokaikisen alan voitot liittyvät vain ja ainoastaan toiminnan riskialttiuteen sekä tuotettujen tuotteiden kysyntään. Jos kuluttajat innostuvat tietokoneista sekä yritykset alkavat tehostamaan toimintaansa tietokoneita käyttämällä, lisääntyy tietokoneteollisuuden pääoman tarve. Sijoittajat pelkäävät lainata suuria summia yritykselle, joten korot ja pääoman tuotot ovat korkeita ns. riskipreemion vuoksi. Jälleen ne, jotka kykenevät tajuamaan sijoitusten kannattavuuden, saavat hyvät tuotot.
Miksi mielestänne joukkoliikenne pitäisi yksityistää kokonaan, miksei pelkkä teettäminen yksityisillä riitä?
- Yksityisillä teettäminen tekee toiminnasta tehokasta, mutta eiväthän poliitikot tiedä, haluavatko kansalaiset todella kyseisiä palveluita, tai haluavatko ne juuri niitä kilpailevia tuotteita enemmän. Esim. jos ihmisillä yksinkertaisesti olisi 100 euroa, he varmasti ostaisivat mieluummin kaupoista itselleen tuotteita ja pyöräilisivät lyhyen työmatkan, mutta jos poliitikko on jo käyttänyt hänen 100 euroaan joukkoliikenteeseen, hänen kannattaa valita se mieluummin.
