Joukkoliikenne

Joukkoliikenne saastuttaa ja maksaa. Autoilu saastuttaa joskus enemmän, joskus vähemmän riippuen täyttöasteista ja matkan suoruudesta. Pyöräily, kävely ja matkojen välttely saastuttavat yleensä vähemmän, etenkin kaupungeissa.

Suomessa bussiliikenne on ollut törkeän kallista, tehotonta ja huonosti asiakkaita palvelevaa runsaan sääntelyn vuoksi. Osa ongelmista katoaa, kun EU pakottaa poistamaan linjaliikenneluvat 2011-2019.

Sääntely yli kaksinkertaisti hinnan

Ennen 114 kilometrin matka Tampereelta Porille maksoi 20 euroa, nyt Onnibus-yhtiön myötä sen pääsee jopa kolmella eurolla, keskimäärin 9 eurolla. Suomessa linjaliikennelupajärjestelmä on perustunut tiukkaan sääntelyyn. Tämä puretaan asteittain vuoteen 2019 mennessä, ja Onnibus-yhtiö aikoo laajentaa reitistöään sitä mukaa kun sääntelyä puretaan. Halpuus perustuu halpalentoyhtiöiden tapaan korkeaan käyttöasteeseen. Britannian Megabus ja Ruotsin Swebus Express ovat olleet vastaavia menestystarinoita.

Matkahuolto on toimittaja Oinaalan mukaan vastannut halpalinjakilpailuun "mafiatyylisesti". Onnibusin ei sallita kuljettavan linja-autorahtia, eikä matkahuolto.info-aikataulupalvelu kerro sen vuoroista. Siitä huolimatta Onnibusin liikennöinti alkoi niin hyvin, että se alensi tammikuussa hintojaan entisestään.

Matkahuollon omistaa Linja-autoliitto, jonka tehtävänä on "vaikuttaa julkiseen valtaan - - siten, että liiton jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavalla tavalla". Siis tarkoituksena on lobata valtiolta monopoli linjoille, jotta surkealla laadulla ja korkeilla hinnoilla voitaisiin tehdä ylivoittoja.

Nyt monopolia eli yllä mainittua tiukan sääntelyn linjaliikennelupajärjestelmää joudutaan purkamaan, jolloin nähdään, miten kalliiksi kansalaisille ja kansantaloudelle poliitikkojemme irtopisteidenkeruu on tullut: se on seitsenkertaistanut hinnan ja ajanut monia turhaan autoihin tai matkojen välttelyyn.

Miksi sitten poliitikkomme luopuivat korruptiosta ja suostuivat purkamaan kansantaloutta kuristavan monopolin? EU pakotti: sen palvelusopimusasetus estää tällaiset kilpailunrajoitukset. Tämä tuli lakina voimaan 3.12.2011. Jotta monopoleja voitaisiin säilyttää siirtymäajan, linjaliikenneluvat muutettiin liikennöintisopimuksiksi, jotka lakkaavat viimeistään 2.12.2019. [Linjaliikennelupamalli (ei enää olemassa)]

Kilpailuvirasto teki 30.8.2011 yllätysiskut Linja-autoliittoon ja Matkahuoltoon epäillen kilpailijoiden välistä kiellettyä yhteistyötä ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Osa taloustieteilijöistä väittää, että mikään haitallinen kartelli ei ole pystynyt toimimaan pitkään ilman valtiovallan tukea.

Eikö sääntely olisi joskus hyvästä?

Vaikka joskus teoriassa sääntelystä voisi olla hyötyä, yleensä tällaiset lobbausjärjestöt pääsevät sanelemaan sääntelyn suunnan ja tulos on aivan muuta kuin idealistisimmat toivoivat. On parempi, että lobbareille ei edes luoda kannustinta haaskata resurssejaan lobbaukseen, vaan valtiolta kielletään tällainen sääntely.

Tässäkin esimerkissä sääntely tuotti ehkä 600 % enemmän tehottomuutta kuin vapaat markkinat (20 vs. 3 euroa), tai 122 % (20 vs. 9 euroa). Vapaiden markkinoiden virheitä voi kuka tahansa korjata tuomalla uusia yrityksiä ja innovaatiota ja parempia organisaatiota ja tuotteita markkinoille. Myös poliitikot ja virkamiehet tekevät virheitä ja tahallisen itsekkäitä päätöksiä, mutta he voivat myös estää uusia yrittäjiä, innovaatioita ja parannuksia ja määrätä huononnuksia ja monopoleja, joten heidän virheitään ei edes ole paremmintietävien mahdollista korjata.

Maksuton joukkoliikenne

Jos kaupungilla on varaa tukea joukkoliikennettä enemmän, niillä rahoilla ei kannata alentaa lippujen hintoja vaan perustaa uusia linjoja ja lisätä vuoroja vanhoille linjoille. Tämä vähentäisi autoilua enemmän.

Maksuttomuus saisi kävelijöitä, pyöräilijöitä ja matkanvälttelijöitä siirtymään busseihin, mikä lisäisi saasteita ja veisi kaupungilta rahaa pois peruspalveluista ja sosiaaliturvasta.

Tulevaisuudentutkija, liikenne-ekspertti, dosentti Petri Tapion mukaan lisäresurssit kannattaa panostaa kaluston laatuun ja vuorotiheyksiin eikä lipun hinnan laskemiseen.

Joukkoliikenteen tutkija ja konsultti, DI Antero Alkun mukaan tehokkain tapa lisätä joukkoliikennettä on palvelutason parantaminen. Maksuttomuuden vaikutus jää lyhytaikaiseksi, koska valinta auton ja joukkoliikenteen välillä perustuu palvelutasoon eikä hintaan. Lisäksi maksuton joukkoliikenne tekisi joukkoliikenteestä entistäkin selvemmin "ylimääräisen kustannuksen" ja saisi päättäjät karsimaan vuorot ja linjat minimitasolle, mikä ruokkisi joukkoliikenteen vähentämisen kierrettä.

Maksuton joukkoliikenne olisi tulonsiirto niille, joilla olisi hyvät joukkoliikennepalvelut. Kaupunkien teknisten järjestelmien professori Antti P. Talvitie ihmettelee, miksi näitä ihmisiä pitäisi muiden veronmaksajien tukea. Lisäksi maksuttomuus vääristäisi ihmisten käsityksiä taloudesta.

Liikennesosiologi Kalle Toiskallion mukaan maksuttomuus lisäisi paljon kuntatalouden taakkaa mutta matkustajamääriä vain vähän. Toiskallio kuitenkin näkee maksuttomuudessa "fänsiys"- ja imagohyötyjä.

Helsingin elinkeinojohtaja Eero Holstilan mukaan mukaan pääkaupunkiseudun uhka on kaupungin hajoaminen, ja siihen maksuton joukkoliikenne ei auttaisi.

Maksuttomuuden kannattajien mukaan HKL:n vuonna 2008 tekemän selvityksen perusteella maksuton joukkoliikenne vaatisi yli 7 %:n (1,25 %-yksikön) kunnallisveron korotusta. Päälle tulisivat vielä dynaamiset vaikutukset, ja tällä summalla voisi tehdä paljon tärkeämpiäkin asioita.

HKL:n lausunto yli 70-vuotiaiden maksuttomasta joukkoliikenteestä

Esityksiä

Helsingin vihreät kansanedustajat esittivät keväällä 2008 lippujen hinnan puolittamista. Loppuhinnan poistaminen olisi heidän mielestään populismia, joka ei enää vähentäisi autoilua vaan lisäisi joukkoliikenteen käyttöä lyhyillä matkoilla. Hieman myöhemmin Päivi Lipponen (sd) esitti täysin maksutonta joukkoliikennettä.

Liberaalien kanta

Libertaristit tietenkin kannattavat täysin yksityistä joukkoliikennettä. Se voisi olla paljon tehokkaampaa ja paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityä. Libertarismissa myös verot olisivat niin alhaisia, että ihmisillä olisi paremmin varaa tarpeisiinsa.

Muista liberaaleista osa kannattaa joukkoliikenteen tukemista, jotta lippujen hinnat olisivat lähempänä rajakustannuksia eivätkä siis kattaisi kokonaan kiinteitä kuluja. Yksinkertaistetusti tarkastellen rajakustannuksia vastaavat hinnat olisivat tehokkuusoptimi, mutta tällöin unohdetaan vaadittavan verotuksen tehokkuutta alentavat vaikutukset, esimerkiksi verotus synnyttäisi samanlaisen rajakustannusongelman toisaalle, ja menetettäisiin hintasignaali siitä, mitkä linjat ja vuorot ylipäänsä kannattaa perustaa. Lisäksi, jos tuet maksettaisiin esimerkiksi matkustajakilometrien perusteella, se kannustaisi epäoptimaalisen pitkiin reitteihin, eikä tukia voi muutenkaan antaa ilman vääristävää vaikutusta ja korruptioriskiä.

Sen sijaan ympäristöperusteista joukkoliikenteen tukemista useimmat liberaalit vastustavat, koska joukkoliikennekin saastuttaa ja ympäristö tulee tehokkaammin huomioiduksi haittaverojen tai kaupattavien päästökiintiöiden avulla, ja tällaisilla pitää rasittaa myös joukkoliikennettä, jottei sen saasteita suosittaisi kevyeeseen liikenteeseen ja matkojen välttelyyn nähden.

Katso myös

• HKL
• Taksi
• Rautatie
• Julkiset palvelut
• Valtionyhtiöt