Ristisubventio

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ristisubventio (ristiintukeminen) tarkoittaa sitä, että joltakulta veloitetaan liikaa, jotta joltakulta voisi veloittaa liian vähän.

Tyypillisesti posti, tietoliikenneyhteydet (matka- ja lankapuhelimet, laajakaista), joukkoliikenne ja moni muu asia tulevat asiakasta kohden kalliimmiksi syrjäseuduilla kuin tiheästi asutuilla alueilla. Jos esimerkiksi valtio määrää saman hinnan kaikkialle maahan, usein tästä seuraa, että kaupunkilaiset joutuvat hinnoissaan tukemaan syrjäseudun palveluita. Vaihtoehtoisesti valtion monopoli (esim. VR) voi ylihinnoitella kannattavilla ja alihinnoitella tappiollisilla alueilla.

Kermankuorinta

Jos jollain alalla on harjoitettu ristisubventiota, ja esimerkiksi valtio vapauttaa kilpailua alalla (ainakin ylihinnoitelluilla sektoreilla), tällöin yleensä syntyy uusia yrityksiä tarjoamaan "liikaa maksaville" palveluita halvemmalla. Alan vanhat yritykset yleensä syyttävät näitä kermankuorinnasta.

Suomi

Suomessa väitetään ristisubventiota olevan mm. joukkoliikenteessä, postissa, tiestössä ja tietoliikenneyhteyksissä.

Ristisubventio voi olla laitonta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaisesti, jos sitä harjoittavalla yrityksellä on määräävä markkina-asema, se tekee jossain monopolivoittoja ja käyttää näitä voittoja alentaakseen hintojaan (toisaalla) kilpaillulla sektorilla[1] (viedäkseen näin markkinaosuutta kilpailijoiltaan).

Arvostelua

Osmo Soininvaaran mukaan ristisubventio on yhteisen hyvän haaskausta, vaikka yleinen mielipide ajatteleekin intuitiivisesti sen olevan oikeutettua. Soininvaaran mukaan saattaa esimerkiksi olla perusteltua tukea junaliikennettä hiljaisilla osuuksilla, mutta siinä tapauksessa rahat tukeen pitää kerätä yleisellä verotuksella eikä nostamalla kannattavan junaliikenteen hintoja, koska jälkimmäinen karkottaa valtavasti junamatkustajia niiltä linjoilta, joilla junamatkustamiselle olisi parhaat edellytykset. Esimerkiksi paljon useampi matkaisi junalla Helsingin ja Tampereen väliä, jos lippu maksaisi puolet nykyisestä. Soininvaara myös muistuttaa, että rautateiden osuus henkilöliikenteestä vähenee lähes kaikkialla Euroopassa paitsi Britanniassa ja Ruotsissa, joissa se on yksityistetty (ja ristisubventio loppunut). [2]

Bussiliikenteen ristisubventio

Osmo Soininvaaran mukaan on ekologisempaa kuljettaa muutamaa ihmistä henkilöautolla kuin bussilla, joten syrjäseudun bussiliikenteen ristisubventoinnin lakkaaminen ei olisi ekologinen ongelma. Ristisubvention vaatima korkeampi hinta kannattaville reiteille puolestaan karkottaa busseista paljon enemmän matkustajia kuin siten rahoitettu kannattamattomien reittien subventio tuo.[3]

Viitteet

Katso myös