Vapaakauppa

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemoja


Sisällysluettelo

Vapaakauppa vaurastuttaisi kehitysmaita sadoilla miljardeilla

  • Maatalouskaupan vapauttaminen lisäisi kehitysmaiden tuloja noin 350 miljardilla eurolla ja teollisuusmaiden tuloja yli 150 miljardilla eurolla, Maailmanpankin laskelmien mukaan. (Koko maailman kehitysapu on n. 50 mrd euroa.)[1]
  • Yleinen vapaakauppa auttaisi ehkä kolminkertaisesti.

Vapaan kaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen

Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen.

111 maata vuosina 1970 - 1989 kattaneessa tutkimuksessaan Sachs ja Andrew Warner totesivat, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %. [2]

Vapaakaupan hyödyt ovat paljon haittoja suurempia

Taloustieteilijöiden kesken on laaja konsensus siitä, että vapaakauppa tuottaa yhteiskunnalle kiistatta paljon enemmän hyötyä kuin haittaa.[3][4]

Vuonna 2006 tutkittiin yhdysvaltalaisten taloustieteilijöiden näkemyksiä (83 vastaajaa), ja heistä 87,5 % oli sitä mieltä, että "Yhdysvaltain tulee poistaa tullit ja muut kaupan esteet" ja 90,1 % vastusti näkemystä "Yhdysvaltain pitää rajoittaa työnantajien mahdollisuutta ulkoistaa työtä ulkomaille".[5] Harvardin taloustieteen professori N. Gregory Mankiw on sanout: "Harva väite kerää taloustieteilijöiltä niin laajan yksimielisyyden kuin se, että avoin maailmankauppa parantaa talouskasvua ja nostaa elintasoa."[6]

FAQ

Koska kehitysmailla on absoluuttinen etu kaikilla aloilla eli ne tuottavat kaikkia tuotteita meitä halvemmalla, eikö kaikki tuotanto siirry niihin?

  • Ei tietenkään, koska kehitysmaiden asukkaat eivät millään voi tuottaa tarpeeksi hyödykkeitä koko maailman ihmisten tarpeisiin. Suomella on monilla aloilla suhteellinen etu, ja jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin asioihin, joissa se on vähiten huono. Tätä jo David Ricardon esittelemää periaatetta ei ymmärrä lähes kukaan, niin selkeästi nykymaailmassakin toimiva laki kuin se onkin.
  • Jos joutuisit autiolle saarelle kiinalaisen kanssa, joka sekä rakentaisi lauttaa että kalastaisi paremmin kuin sinä, kannattaisiko sinun jäädä seisomaan tumput suorina ja katsoa tehokkaamman työntekijän hommia sivusta? Vai kannattaisiko sinun valita näistä kahdesta tehtävästä se, missä olet vähemmän huono, ja antaa kiinalaisen tehdä toinen työ?


Tuo ei varmasti paljoakaan lohduta perusduunaria, joka huomenna jää työttömäksi tehtaaltaan.

  • Ei niin, siksi lyhytnäköistä eturyhmäpolitiikkaa harjoittavat ay-liikkeet lobbaavat työpaikkojen säilyttämistä. Tosiasiassa tämä oletus lähtee siitä, etteivät kehitysmaiden asukkaat halua lisääntyneillä tuloillaan ostaa Nokian kännyköitä, joka puolestaan aiheuttaa Nokialle työvoimapulaa ja työllistää äsken työttömäksi jääneen duunarin.


Niin, tämä tapahtunee teoriassa seuraavan sadan vuoden aikana.

  • EU:n maataloustukiaisten ja muiden alojen tukien ja säännöstelyn lakkauttamisesta kestäisi korkeintaan 10 vuotta, kun muun maailman, mm. USA:n ja kehitysmaiden maanviljelijät tuottaisivat puolet halvemmalla meille ruokaa ja vähintään jokainen entinen maanviljelijä olisi työllistetty. Tottakai saman tien kun halpojen tuotantokustannusten maiden maataloustuottajat voisivat pyytää ruoastaan lähes saman hinnan kuin suomalaiset maataloustuottajat, ko. maissa maataloustuotantoa kasvatettaisiin rajusti.


Eikö minimipalkkojen poistaminen johda kilpailuun pohjalle (race to the bottom)?

  • Ei tietenkään, köyhien maiden asukkaat tekevät työt meitä halvemmalla vain sen takia, että siellä on vähemmän tuottavia työnantajia kilpailemassa työvoimasta. Jos työntantajien määrä olisi vakio aivan kuten työvoiman on, tilanne olisi tietenkin tämä. Tässä naiivissa teoriassa kuitenkin unohtuu, että enemmän tienaavat köyhät tietenkin kuluttavat myös enemmän, mikä johtaa työtäantavien yritysten määrän kasvuun.
  • Sitä mukaa kun yhä tuottavampaa työtä tekevien määrä maapallolla kasvaa, kasvaa tietysti myös kulutus ja sen myötä työtätekevien tarve. Vai miksi ihmeessä esim. Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa on työttömyys alle 5% vaikka jo 1800-luvulla pelättiin koneiden tekevän kaiken työn? Mikä nykyään on niin eri tavalla, että nykyään ei töitä riittäisi kaikille?


Koska työtätekevien määrä on lähes vakio ja määritelmänne mukaan työn tarve loputon, eikö tämä johda loputtomaan kilpailuun, joka venyttää työajat yhä pidemmiksi ja työolot yhä huonommiksi?

  • Ei tietenkään, eiväthän työnantajat tarjoa työntekijöille pelkkää palkkaa, vaan työn valintaan vaikuttavat myös työolot, työsuhde-etuudet yms. Työnantajaa puolestaa lähinnä kiinnostaa työntekijän tuottavuus. Tuottavuudestaan voi siis vaatia työoloja tyytyen kilpailijaa pienempään palkkaan. Työnantajat kyllä tietävät tämän, ja vapaammilla markkinoilla kilpailisivat enemmän työntekijöistä myös työsuhde-etuuksien avulla. Lisäksi työnantajatkin tietävät, ettei 40 työtunnin viikosta työmäärän lisääminen paranna tuottavuutta juurikaan.

Tietoa muualla

Vapaakauppaa laajalti tutkinut kuuluisa intialaissyntyinen professori Jagdish Bhagwati käy artikkelissaan professori T. N. Srinivasanin kanssa läpi useita vapaakaupanvastaisia argumentteja ja osoittaa ne vääriksi tai vaikutuksiltaan suhteellisen vähäisiksi. Vastaavaa tekee myös Martin Wolfin kirja Why Globalization Works.

Viitteet

  1. ↑ EU:n tullimuurit tappavat - vähentääkö Cancún kärsimystä?, VS 2003-09-14
  2. ↑ "Vapaakauppa on kriiseistä huolimatta kasvun eliksiiri", Jeffrey Sachs, Helsingin Sanomat 8.11.1997
  3. ↑ Consensus Among Economists: Revisited, Dan Fuller & Geide-Stevenson, Journal of Economic Review 34 (4), s. 369–387, syksy 2003
  4. ↑ The Case for Free Trade, Milton Friedman, Hoover Digest 1997 (4)
  5. ↑ [10.2202/1553-3832.1156 Do Economists Agree on Anything? Yes!], Robert Whaples, The Economists' Voice 3 (9), 2006
  6. ↑ http://gregmankiw.blogspot.com/2006/05/outsourcing-redux.html Outsourcing Redux], Gregory Mankiw, 7.5.2006
Haettu osoitteesta http://liberalismi.net/wiki/Vapaakauppa
Henkilökohtaiset työkalut