Vapaakauppa
Liberalismiwiki
Koska kehitysmailla on absoluuttinen etu kaikilla aloilla eli ne tuottavat kaikkia tuotteita meitä halvemmalla, eikö kaikki tuotanto siirry niihin?
- Ei tietenkään, koska kehitysmaiden asukkaat eivät millään voi tuottaa tarpeeksi hyödykkeitä koko maailman ihmisten tarpeisiin. Suomella on monilla aloilla suhteellinen etu, ja jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin asioihin, joissa se on vähiten huono. Tätä jo David Ricardon esittelemää periaatetta ei ymmärrä lähes kukaan, niin selkeästi nykymaailmassakin toimiva laki kuin se onkin.
- Jos joutuisit autiolle saarelle kiinalaisen kanssa, joka sekä rakentaisi lauttaa että kalastaisi paremmin kuin sinä, kannattaisiko sinun jäädä seisomaan tumput suorina ja katsoa tehokkaamman työntekijän hommia sivusta? Vai kannattaisiko sinun valita näistä kahdesta tehtävästä se, missä olet vähemmän huono, ja antaa kiinalaisen tehdä toinen työ?
Tuo ei varmasti paljoakaan lohduta perusduunaria, joka huomenna jää työttömäksi tehtaaltaan.
- Ei niin, siksi lyhytnäköistä eturyhmäpolitiikkaa harjoittavat ay-liikkeet lobbaavat työpaikkojen säilyttämistä. Tosiasiassa tämä oletus lähtee siitä, etteivät kehitysmaiden asukkaat halua lisääntyneillä tuloillaan ostaa Nokian kännyköitä, joka puolestaan aiheuttaa Nokialle työvoimapulaa ja työllistää äsken työttömäksi jääneen duunarin.
Niin, tämä tapahtunee teoriassa seuraavan sadan vuoden aikana.
- EU:n maataloustukiaisten ja muiden alojen tukien ja säännöstelyn lakkauttamisesta kestäisi korkeintaan 10 vuotta, kun muun maailman, mm. USA:n ja kehitysmaiden maanviljelijät tuottaisivat puolet halvemmalla meille ruokaa ja vähintään jokainen entinen maanviljelijä olisi työllistetty. Tottakai saman tien kun halpojen tuotantokustannusten maiden maataloustuottajat voisivat pyytää ruoastaan lähes saman hinnan kuin suomalaiset maataloustuottajat, ko. maissa maataloustuotantoa kasvatettaisiin rajusti.
Eikö minimipalkkojen poistaminen johda kilpailuun pohjalle (race to the bottom)?
- Ei tietenkään, köyhien maiden asukkaat tekevät työt meitä halvemmalla vain sen takia, että siellä on vähemmän tuottavia työnantajia kilpailemassa työvoimasta. Jos työntantajien määrä olisi vakio aivan kuten työvoiman on, tilanne olisi tietenkin tämä. Tässä naiivissa teoriassa kuitenkin unohtuu, että enemmän tienaavat köyhät tietenkin kuluttavat myös enemmän, mikä johtaa työtäantavien yritysten määrän kasvuun.
- Sitä mukaa kun yhä tuottavampaa työtä tekevien määrä maapallolla kasvaa, kasvaa tietysti myös kulutus ja sen myötä työtätekevien tarve. Vai miksi ihmeessä esim. Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa on työttömyys alle 5% vaikka jo 1800-luvulla pelättiin koneiden tekevän kaiken työn? Mikä nykyään on niin eri tavalla, että nykyään ei töitä riittäisi kaikille?
Koska työtätekevien määrä on lähes vakio ja määritelmänne mukaan työn tarve loputon, eikö tämä johda loputtomaan kilpailuun, joka venyttää työajat yhä pidemmiksi ja työolot yhä huonommiksi?
- Ei tietenkään, eiväthän työnantajat tarjoa työntekijöille pelkkää palkkaa, vaan työn valintaan vaikuttavat myös työolot, työsuhde-etuudet yms. Työnantajaa puolestaa lähinnä kiinnostaa työntekijän tuottavuus. Tuottavuudestaan voi siis vaatia työoloja tyytyen kilpailijaa pienempään palkkaan. Työnantajat kyllä tietävät tämän, ja vapaammilla markkinoilla kilpailisivat enemmän työntekijöistä myös työsuhde-etuuksien avulla. Lisäksi työnantajatkin tietävät, ettei 40 työtunnin viikosta työmäärän lisääminen paranna tuottavuutta juurikaan.
