Nato

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nato eli Pohjois-Atlantin liitto perustettiin vuonna 1949 turvaamaan jäsenvaltiot Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

Neuvostoliitto tarjoutui Naton jäseneksi vuonna 1954. Sitä lukuunottamatta kaikki entiset Varsovan liiton maat (ja osa entisistä neuvostotasavalloista) ovat nykyään Naton jäseniä. [1]

Naton päätehtävä on turvata demokratia, yksilönvapaus, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Jos kuitenkin jokin Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut maat saavat YK:n peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustaa sitä itse parhaaksi katsomillaan keinoilla, jopa asevoimin, palauttaakseen turvallisuuden.[2]

Sisällysluettelo

Veto-oikeus

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti, joten jäsenenä Suomi voisi halutessaan estää Naton päätökset.[3]

Nato ei myöskään pakota lähettämään joukkoja oman maan ulkopuolelle[3], esimerkiksi Afganistanissa on Suomen muttei Norjan joukkoja.

Mielipidetiedustelut

Kysyttäessä Nato-jäsenyyden kannatusta 26 % kannatti ja 55 % vastusti syksyllä 2005. Kysyttäessä hyväksyntää Nato-jäsenyydelle siinä tapauksessa, että Suomi voisi itse päättää muille antamastaan avusta, hyväksyntä vuonna 2005 oli 64 % ja vastustus 29 %. [4]

Nato hyväksyy jäsenikseen vain maita, joiden kansan enemmistö tukee jäsenyyttä.[3]

Kenraalit kannattavat Natoa

Upseeriliiton jäsenkyselyn 2010 perusteella 55,5 % kannattaa Nato-jäsenyyttä, etenkin kenraalit ja everstit (74,3 %), 35,1 % vastustaa (etenkin kadetit: 48,1 % kannatti). Upseereista 58,8 % uskoi Suomen pystyvän ylläpitämään asevelvollisuutta myös Naton jäsenenä. Osa upseereista vastustaa Nato-jäsenyyttä siksi, että pelkää sen johtavan asevelvollisuuden lakkauttamiseen ja koko maan puolustamisesta luopumiseen. [5]

"Venäjän sotilasdoktriinissa Nato mainitaan vaaraksi. Se on pienempi paha kuin uhka." Sotatieteiden tohtori, kapteeni Jarno Limnéllin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys sotilaallisesti liittoutuneeseen Suomeen olisi korkeampi kuin nyky-Suomeen, ja Venäjällä on sekä "kyky" että "tahtoa" hyökätä, kuten Georgian sota osoittaa. [5]

Kylmä sota

"NATOn olemassaolo esti sekä suursodan syttymisen että kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän leviämisen Länsi-Eurooppaan. Neuvostoliiton rajanaapuri Suomi oli tästä eniten hyötyneitä maita." [3]

Venäjän uhka

Entinen päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kirjoittaa, että Suomen puolustusdoktriini perustuu idästä tulevan uhan torjumiseen. Venäjällä on 2062 hävittäjä- ja rynnäkkökonetta sekä 767 pommittajaa, Suomella 64 Hornet-hävittäjää. [1]

Suomen keskeisin uhkakuva on yllättäen alkava ja nopeasti loppuun viety hyökkäys maa-, meri- ja ilmavoimien, maahanlaskujen ja rannikoille tunkeutumisten voimin. Olennaista on se, kuinka nopeasti kansainvälinen yhteisö reagoi hyökkäykseen, missä voi amiraali, puolustusvoimien ex-komentaja Jan Klenbergin mukaan kestää parikin viikkoa. Tuorein huolenaihe ovat lähialuiden taktiset ohjukset, joilla voidaan ampua satojen kilojen tavanomaisia kärkiä vastustajan puolustustahdon murtamiseksi. Pienellä maalla ei ole mitään keinoja torjua tällaista. [6]

Hyökkäyksen ehkäisemiseksi ennalta tulisi hyökkääjälle luoda pelote siitä, että hyökkäys johtaa varmasti sotaan. Varmin ja selkein ratkaisu olisi Klenbergin mukaan liittyminen Naton jäseneksi. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa tarvittaisiin uudet valmiusjoukot toistuvine kertausharjoituksineen ja mm. kallis, nykyaikainen aseistus. [6]

Asevelvollisuus

26 Nato-maasta 7:ssä on asevelvollisuus, samoin monissa Aasian maissa (mm. Kiina), useimmissa ex-Neuvostoliiton, Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Lähi-idän maissa. [7]

Usein on silti arvioitu, että Nato-jäsenyys helpottaisi asevelvollisuudesta luopumista.

Liberaalien kanta

Liberaaleissa on sekä Naton kannattajia että vastustajia.

Liberaalit yleensä vastustavat sotia, monet jopa toisten maiden puolustamista hyökkääjiä vastaan (esim. USA:n osallistuminen maailmansotiin). Jotkut liberaalit näkevät Nato-jäsenyydessä myös vallan keskittämistä.

Toisaalta liberaalit yleensä kannattavat järjestelyjä, jotka pienentävät sodan uhkaa ja nostavat hyökkäämisen kynnystä. Lisäksi Nato-jäsenmailla on veto-oikeus Naton päätöksiin. Näin ollen moni liberaali näkee edellä mainitut uhat turhina. Lisäksi kylmän sodan aikana Nato ilmeisesti esti sotien syntyä. Nato-jäsenyys voisi myös vähentää huomattavasti Suomen sotilasmenoja, kun huomioidaan asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset, ja sodan uhkaa sekä poistaa pakkotyön.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 "Nato-mörkö voi paksusti", lehdistöneuvos, ex-päätoimittaja Vesa-pekka Koljonen, Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 58
  2. Malline:Verkkoviite
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Mikä se NATO oikein on? Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela, Eva-raportti 336, 10.10.2003, sivut 11,15,17,26
  4. Helsingin Sanomat 09.11.2005. Kyselyn teki Suomen Gallup 25.10.-2.11.05.
  5. 5,0 5,1 Suomen Kuvalehti 16/2010 s. 38-43
  6. 6,0 6,1 Puolustuksen tärkeimmät osat on turvattava, Puolustusvoimien entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 16.1.2012
  7. The Political Economy of Conscription, Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009

Aiheesta muualla

  • Suomi ja NATO Maanpuolustuksen linkkisivusto (kai epävirallinen), mm. paljon uutislinkkejä
Henkilökohtaiset työkalut