Venäjä

Liberalismiwiki

Ohjattu sivulta Vladimir Putin
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Venäjä syntyi 800-luvulla ja oli (kommunistisen) Neuvostoliiton osana 1922 - 1991. Maa on ollut eurooppalaisittain aina hyvin epävapaa, lievinä poikkeuksina vuoden 1905 vallankumouksen ja etenkin vuoden 1917 helmikuun (liberaalin) vallankumouksen jälkeiset lyhyet ajat sekä jossain määrin Boris Jeltsinin aika. Vuoden 1917 lokakuun vallankumous pudotti vapauden paljon tsaarin aikaakin alemmaksi, mitattiin sitä sitten kuolemantuomioilla, sananvapauden rajoituksilla, vankileirien koolla, omaisuuden suojalla tai muilla ihmisoikeusmittareilla.

Venäjän nykyinen asema perustuu öljyn hinnannousuun Putinin valtakaudella[1], samoin Putinin suosio.

Sisällysluettelo

Sananvapaus

Tutkijat eivät voi enää käydä kriittistä keskustelua ilman että Putinin hallinto leimaa heidät liberaaleiksi, lännen kätyreiksi ja "liberasteiksi" (liberaalin ja pedrastin eli homoseksuaalin risteytys), kertoo dosentti Arto Luukkanen[2].

Historia

Venäjä vapautui osittain vuoden 1905 vallankumouksessa ja liberalisoitui ja demokratisoitui lähes täysin helmikuun vallankumouksessa 1917. Epäsuositun maailmansodan jatkaminen Saksaa vastaan vei myös väliaikaisen hallituksen kannatuksen, ja kesällä liberaalipuolueet jättivät sen, jolloin pääministeriyden otti sosialistivallankumouksellisten Aleksandr Kerenski, aiemmin hallituksen ainoa ei-liberaali ministeri.

Bolshevikit (sittemmin "kommunistit") kaappasivat pienehköllä joukolla vallan lähes ilman vastarintaa 7.11.1917 lokakuun vallankumouksessa. He muodostivat Neuvosto-Venäjästä ja muista kaappaamistaan alueista Neuvostoliiton vuonna 1922. Sosialistinen järjestelmä osoittautui tehottomaksi ja rappeutui. Mihail Gorbatshov yritti taloutta ja kansaa vapauttamalla tuottaa lisää elinvoimaa, mutta se ei riittänyt. Kun hän yritti erottaa puolustusministerin (Dmitri Jazov) ja KGB:n mahtavan päällikön (Vladimir Krjutškov) (nykyisiä Putinin tukijoita kumpikin[3]), nämä kaappasivat 18.8.1991 vallan juntalle, jonka keulakuva oli varapresidentti Janajev. Juntan kovat otteet eivät saaneet kansojen eivätkä edes kunnolla armeijan tukea, joten juntta luovutti kolme päivää myöhemmin. Sankariksi noussut Venäjän presidentti Boris Jeltsin johti tämän jälkeen Neuvostoliiton alasajoa; 8.12. tasavaltojen johtajat sopivat Neuvostoliiton lakkauttamisesta vuodenvaihteessa. [4][5]

1990-luvun Venäjä

Jeltsinin politiikka oli hyvin ailahtelevaa. Välillä hän antoi liberaalien uudistajien (mm. Jegor Gaidar ja Anatoli Tsubais) vapauttaa taloutta, välillä hän harjoitti toisenlaisia otteita. Suuryritykset ehdittiin kuitenkin pitkälti yksityistää, joskin Putinin aikana niitä on jälleen sosialisoitu, ja muuten talouden vapaus jäi lievähköksi, joskin paljon Neuvosto-aikoja paremmaksi. 90-luvun lopulla Jeltsin nosti ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi FSB:n Vladimir Putinin saaden vastineeksi FSB:ltä turvallisuustakeet ja syytesuojan eläkepäivilleen, itselleen ja läheisilleen.

Vuonna 1991 Putin esimiehineen katsoi katkerasti vallankaappauksen kukistumista ja KGB:n arvovallan rappiota, jota on sittemmin paikattu. Nykyisellään Putinilla on selvä johtoasema, ja FSB:ssäkään ei liene mahtia uhmata häntä kunnolla.

Epärehellisiksi väitetyt vuoden 1996 vaalit olivat merkittävimpiä käännekohtia Jeltsinin uralla liberalismista putinismiin[6].

Antikapitalistinen talouspolitiikka

Venäjä on aina ollut maailman vähiten kapitalistisia maita. Vuonna 2009 sen sijoitus oli 146/179 (41/43 Euroopassa). Valtion rooli taloudessa ja ulkomaankaupan esteet on huomattavia. Inflaatio on korkea, hallituksen hintasääntely raskasta. Ulkomaisille investoinneille on asetettu korkeita esteitä, monilla alueilla myös kotimaisille. Omaisuudensuoja on heikko. Sääntely on raskasta ja epäjohdonmukaista, sopimusten pätevyys epäluotettavaa. Työmarkkinalait ovat jäykkiä, mikä lannistaa työllistämästä ja heikentää tuottavuuden kasvua. Työntekijän palkkaamisen ei-palkkakulut ovat korkeita ja erottaminen vaikeaa. Työtuntien sääntely on jäykkää.[7]

Venäjän nykyisestä talouspolitiikasta on käytetty mm. luonnehdintoja sosialismi ja uusmerkantilismi.

Omistusoikeus ja kapitalismi vaikeuttaisivat mielivaltaa ja autoritarismia

Tohtori Sergei Prozorovin mukaan nykyään hallitus, aiemmin oligarkit, "käyttää valtiokoneistoa yksityisten etujen ajamiseen". "Putin ei ole halunnut vakiinnuttaa omistusoikeuksia, koska epämääräisyys mahdollistaa sen, että ketä tahansa voidaan tarvittaessa syyttää rikoksesta." "Kontrollista irtautuminen on pahinta, mitä voi tapahtua", ja siksi Mihail Hodorkovski piti tuomita vankilaan toisin kuin monet muut vastaavat oligarkit: hänestä oli tulossa "liian rikas" ja siten "liian itsenäinen", valtion kontrollin ulkopuolella oleva. [8]

"Venäjä on nyt rikollisvaltio"

"Tässä on joukko lainvalvojaväkeä, jotka ovat oikeastaan organisoituja rikollisia ja heillä on rajaton valta tuhota elämiä, viedä omaisuus ja tehdä, mitä heitä huvittaa. Tämäon paljon pahempaa kuin mitä olen koskaan aiemmin nähnyt Venäjällä. Venäjä on nyt olennaisesti rikollisvaltio", toteaa Bill Browder, jonka juristi siepattiin ja tapettiin; aiemmin hän oli ollut innostunut Putinin ajatuksesta panna oligarkit kuriin, mutta sitten Browder sai nähdä sen tarkoittavan valtion rajatonta valtaa.[9]

Ihmisoikeusjärjestöjen Venäjä-raportit eivät tästä paljon poikkea.

Putinin Venäjä ja Neuvostoliitto

"Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi", julisti Venäjän presidentti Vladimir Putin keväällä 2005. "Hänen mielestään se oli siis suurempi katastrofi kuin Hitlerin valtaannousu, suurempi kuin toinen maailmansota kokonaisuudessaan, suurempi kuin samaisen Neuvostoliiton perustaminen" (Markku Salomaa, Aamulehti 3.10.2008) [10]

nyky-Venäjä on sama kuin Neuvostoliitto

Venäjän puolustusministeriö julkaisi joulukuussa 2009 kirjoituksen: "Kuitenkin nykyään monet suomalaiset poliitikot - - unohtaa menneen sodan opetukset. He ajattelevat, että nyky-Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Tämä on varsin vaarallinen harhaluulo. Venäjä on aina Venäjä, millä nimellä sitä sitten kutsutaankin."[11][12][13]

Putin ja muut KGB:läiset pettyivät 1991, kun vallankaappaus epäonnistui ja Venäjä vapautui Neuvostoliitosta. Putin on osa KGB:n (nyk. FSB) onnistunutta projektia kaapata valta takaisin Venäjällä, kuten mm. The Economist on kirjoittanut.

Putinistit kuitenkin ymmärtävät, että valtavista luonnonvaroista huolimatta sosialismia ei voi viedä yhtä pitkälle kuin Neuvostoliitossa, jos halutaan talouden toimivan edes jotenkuten. Melko pitkälle se on kuitenkin jo nyt viety, mikä heikentää talouskasvua, joka pörrää lähinnä öljyn hinnan varassa.

Putin ja Medvedev

Putinin katsotaan tehneen Medvedevin kanssa populistisen työnjaon: pääministeri Putin harrastaa kansan syviin riveihin vetoavaa retoriikkaa, presidentti Medvedev koulutettuihin nuoriin kaupunkilaisiin vetoavaa[14]. Tästä syystä Medvedev tuomitsee Stalinin, mutta hänen katsotaan olevan Putinin talutusnuorassa.

Stalin

Suurin osa venäläisistä pitää Josif Stalinin Venäjän ja Neuvostoliiton kaikkien aikojen parhaana johtajana[15] Suurin venäläinen äänestyksen (2008) virallinen kolmonen oli Josif Stalin[16], mutta tuloksen on kerrottu olleen vääristelty alaspäin. Muutama vuosi sitten 50 % venäläisistä oli samaa mieltä väitteestä "nyt maahan tarvittaisiin Stalinin kaltainen vahva johtaja".

"Moskovan Kurskajan metroasemalle palautettu Stalinia ylistävä iskulause", "Venäjä palauttaa Stalinin 'kunniaa' röyhkeillä historiatulkinnoillaan, joilla yritetään oikeuttaa uutta etupiirijakoa naapurimaissa", kirjoittaa Iivi Masso. Analyytikko Irina Pavlova "puhuu jo suoraan stalinistisesta hallintotyylistä, joka perustuu pelkoon ja vahvaan viholliskuvaan. Siihen ei hänen mukaansa enää tarvita Gulagin kaltaista massasortoa: nykyteknologia moninkertaistaa propagandan tehon ja kohdistetut murhat ylläpitävät yleistä pelon ilmapiiriä."[17]

Toisaalta Kreml välillä ratsastaa Stalinin maineella kotimaahan suunnatuissa lausunnoissa, välillä tuomitsee Stalinin tekoja ulkomaille suunnatuissa lausunnoissa.

Toinen maailmansota

Venäjän puolustusministeriö julkaisi kesäkuussa 2009 verkkosivuillaan tutkijansa eversti Sergei Kovalevin esseen "Valheita ja väärennöksiä", jonka mukaan Puola aloitti toisen maailmansodan kieltäytymällä Hitlerin kansallissosialistisen Saksan aluevaatimuksista. Essee tulkitsi, ettei puolustusministeriön mielestä Hitlerillä ollut taka-ajatuksia Puolan valloittamisesta ennen Puolan kieltäytymistä.[18] Vastaavalla aluevaatimuskaavalla Neuvostoliitto otti haltuunsa Baltian maat ja yritti ottaa Suomen - kieltäytyminen johti talvisotaan. Kovalevin mukaan "Saksan 1939 Puolalle esittämät vaatimukset olivat "kohtuullisia" ja "oikeutettuja", joten syylliseksi sodan syttymiseen jääkin Puola, joka ei vaatimuksiin suostunut"[17].

Mihail Gorbatšovin Neuvostoliitto tunnusti ja tuomitsi virallisesti 23.8.1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaiset lisäpöytäkirjat, joissa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirirajastaan siten, että mm. Suomi, Baltian maat ja osa Puolaa kuuluivat Neuvostoliitolle. Kaksi viikkoa tämän jälkeen Saksa hyökkäsi Puolaan ja pari viikkoa myöhemmin Neuvostoliitto valtasi oman osuutensa. [19]

Elokuussa 2009 Putin kuitenkin kutsui Molotov - Ribbentrop-sopimusta "moraalittomaksi" mutta silti virheellisesti rinnasti sen vuoden 1938 Münchenin sopimukseen, jossa länsivallat eivät omineet itselleen mitään oikeutta valloituksiin. Putin "ei ole tunnustanut Baltian maiden miehitystä eikä Stalinin ihmisyyden vastaisia rikoksia", ja presidentti Medvedev tuomitsi "puheet Stalinin osallisuudesta sodan syttymiseen "valheina". Hän arvosteli myös EU:n ja Etyjin päätöksiä rinnastaa stalinismi natsismiin".[17]

Nashi (meikäläiset) eli "Putin-nuoret"[20]

"Nashi" on Vladimir Putinin vuonna 2005 luoma, "virallista" antifasismia edustava liike. "Johtolinja on antifasismi, jossa korostuu sekä natsi-Saksan voittaminen sodassa että rasististen rikosten torjunta." "- - isoissa tapahtumissa jopa 100 000 osallistujaa, joista osalle maksetaan osallistumisesta". [20]

Nashi on profiloitunut Viron-vastaiseksi, ja nashi-nuoria tuli Helsinkiinkin osoittamaan mieltään "Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittamaa kirjaa vastaan, joka käsitteli virolaisten kokemuksia neuvostomiehityksen aikana. Juuri Nashi-nuoret lamauttivat Viron hallituksen verkkoyhteydet Tallinnan pronssisoturikiistan yhteydessä toukokuussa 2007"[20]. Tunnetaan myös nimellä Putin-jugend[21].

"Putin-nuorten" leirillä "fasisteiksi leimattujen läntisten poliitikkojen nukkepäät killuivat kepin nokassa"[2].

Sotilaallinen uhka

Venäläisvähemmistöt hyökkäilyn verukkeena

Itä-Euroopan tutkimuksen seuran ICCEES:n kongressissa Tukholmassa 2010 puhuttiin siitä, miten Venäjä käyttää naapurimaiden venäläisvähemmistöjä "ulkopolitiikan välineenä"[2]. "Venäjä on naamioinut aggressiivisen vähenmmistöpolitiikkansa ihmisoikeuskysymykseksi", toteaa dosentti Arto Luukkainen, jonka mukaan "Venäjän johto on omaksunut entisen stalinistisen käsityksen maailmasta, jossa paha länsi piirittää sitä ja yrittää tuhota sen" [2].

Elokuun 2008 Georgian sota ja sitä edeltäneet lukuisat provokaatiot ja ammuskelut Georgiaan oikeutettiin venäläisvähemmistöjen suojelulla, ja kriisin yllyttyä Venäjä alkoi jaella avokätisesti maansa passeja eteläossetialaisille.

Viitteet

  1. ↑ Sotilasvoima - Neljäs valtakunta (Aamulehti 3.10.2008 / Markku Salomaa)
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 "Epäluulon ilmapiiri kalvaa Venäjän ja lännen välejä", Helsingin Sanomat 1.8.2010, dosentti, Venäjäntutkija Arto Luukkanen
  3. ↑ Missä he ovat nyt?, HS 3.11.2007
  4. ↑ 1991: Venäjä nousi Neuvostoliiton raunioille, HS 3.11.2007
  5. ↑ Vuoden 1991 tapahtumia, HS 3.11.2007
  6. ↑ ARVIO: Lännessä oltiin sinisilmäisiä Venäjän demokratiasta, Yle 22.1.2010
  7. ↑ Russia (2009 Index of Economic Freedom)
  8. ↑ Maa vailla politiikkaa, Yliopisto 9/2009, s. 36-37
  9. ↑ Russia 'is now a criminal state', says Bill Browder, BBC, 23.11.2009
  10. ↑ Sotilasvoima - Neljäs valtakunta (Aamulehti 3.10.2008 / Markku Salomaa)
  11. ↑ HS 11.12.2009: "Venäjän ministeriö: Suomi unohti sodan opetukset"
  12. ↑ Suomelle terveisiä Venäjältä: ”Natsien liittolaiset!”, US 10.12.2009
  13. ↑ Lehti: Venäjän puolustusministeriön sivuilla uhkaillaan Suomea, IL 11.12.2009
  14. ↑ HS 14.5.2010 s. A2
  15. ↑ Helsingin Sanomat 3.10.2009, s. A2
  16. ↑ Iivi Anna Masso: Kolmanneksi suurin venäläinen (Uusi Suomi 7.1.2009)
  17. ↑ 17,0 17,1 17,2 Moskova oikeuttaa uusia etupiirejään, 11.09.2009, Iivi Masso, Aamulehti
  18. ↑ Russia accuses Poland of starting Second World War (Telegraph 4.6.2009)
  19. ↑ Molotov–Ribbentrop-sopimus (Wikipedia 5.9.2009)
  20. ↑ 20,0 20,1 20,2 "Rakkaat naapurit", HS Kuukausiliite 1/2010, s. 38-51
  21. ↑ The Putin Jugend, Weekly Standard, 30.7.2007
  22. ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

Katso myös

Haettu osoitteesta http://liberalismi.net/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4
Henkilökohtaiset työkalut