Marxismi

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marxismi ja marxilainen taloustiede

Sisällysluettelo

Marx oli väärässä

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan

  • marxilainen taloustiede ei täytä tieteen kriteerejä,
  • se on loogisesti virheellinen ja
  • "sen ennusteet ovat ristiriidassa empiiristen lainalaisuuksien kanssa".

"Marxilaisen taloustieteen harrastajia onkin tänä päivänä tosi harvassa. Mistähän syystä?" hän toteaa.[1]

Valtavirran taloustieteen mukaan tavaran arvo on se, mitä ihmiset suostuvat siitä maksamaan, riippumatta siitä, onko tavara esimerkiksi valmistettu vähällä työllä vai hyvin tehottomalla prosessilla. Esimerkiksi Kanniainen huomauttaa: "vanhojen asuntojen hinnat nousevat, vaikka niihin ei käytetä uutta työtä". Lisäksi mm. ihmisten preferenssien muutokset vaikuttavat vanhojen tavaroiden arvoon.

Työnarvoteoria

Työnarvoteorian mukaan esimerkiksi timanttikaivoksesta löytyvän timantin pitäisi olla yhtä arvokas kuin sen vierestä löytyvän kiven, koska kummankin löytämiseksi on tehty yhtä paljon työtä.[2] Jopa Heikki Patomäki hylkää tämän.[3] Työnarvoteorialle ainoa tunnettu vaihtoehto on vallitsevan taloustieteen neoklassinen hintateoria.[3]

Marxilainen taloustiede

Yksinkertaistaen Marxin mielestä tavaran arvo tulee siihen sidotusta työstä. Siksi yrittäjän voitto olisi työntekijän työn arvoa ("lisäarvo", mikä on eri asia kuin arvonlisä), joka kuuluisi työntekijälle eikä yrittäjälle. Marx oli väärässä:

Tuotantokapasiteettia ei ole liikaa

Taantumissa tuotantokapasiteetista osa jää käyttämättä, huippusuhdanteissa sitä on liian vähän. Tuotantokapasiteetin kasvussa kasvavassa taloudessa "ei ole mitään väärää tai kestämätöntä". Professori Paul Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta. [4]

Kysyntä ja työpaikat eivät lopu

Marxismin mukaan kapitalismissa raha siirtyy kuluttajilta tuottajille, joten kulutuskysyntä loppuu ja sen myötä työpaikat. Jotkut väittävät, että teollisuusmaat eivät pärjää kehitysmaille näiden halpojen palkkojen vuoksi, joten työ ja raha siirtyvät sinne. Taloustieteen, edes Paul Krugmanin mukaan tämä ei ole totta, kuten edellisestäkin käy ilmi.

Tarpeet eivät lopu

Teollisuusmaiden kulutuksen on luultu loppuvan "tarpeiden tultua tyydytetyksi", mutta näin ei ole koskaan käynyt, vaan aina on keksitty uusia tarpeita. Krugmanin mukaan ihmiset vain eivät osaa kuvitella tulevaa taloutta ennalta, mikä on tuottanut harhaluulon tarpeiden loppumisesta. [4]

Se, että köyhät kuluttavat muita suuremman osan tuloistaan, on tilastollinen illuusio: kun jollakulla on huono vuosi, hän usein kuluttaa jopa säästöjään, ja kun tuloja on paljon, hän usein säästää pahan päivän varalle. [4]

Kritiikkiä

Marx ei ymmärtänyt, että hyödykkeiden arvot voivat muuttua aivan muistakin syistä, esimerkiksi tarpeiden, muiden preferenssien, tiedon, korvikkeiden ym. muutosten vuoksi. Yrittäjä voi siis tehdä voittoa (työn ja pääoman kustannusten jälkeen) ainoastaan keksimällä hyödykkeitä tai tuotantotapoja, jotka tyydyttävät tarpeita paremmin kuin markkinoilla ennestään olevat hyödykkeet. Muutenhan niin moni muu tekisi saman, että kilpailu poistaisi alalta ylivoitot ja yrityksen perustamis- ja hallinnoimistyöstä saisi yhtä pienen voiton kuin muistakin vastaavista työpanoksista. Tämän lainalaisuuden murtamiseksi yrittäjät toki pyrkivät lobbaamaan valtioita sääntelemään omaa alaansa siten, että uusien yrittäjien tulo sille vaikeutuisi (esim. taksi- ja apteekkimonopolit, ruokakauppojen rakentamista estävät määräykset, tuontia vaikeuttavat tullit, kiintiöt ja "terveysmääräykset" jne.). Vasemmistolainen sääntelypolitiikka siis tuottaa ylivoittoja kapitalisteille, ja liberaalit vastustavat tätä.

Marxismi Suomessa

Vasemmistodemarien siipeily

Sdp:n johtama kouluhallitus hyväksyi 1970-luvulla, että Pirkkalan viidesluokkalaisille opetettiin Neuvostoliiton malliin marxilais-leninististä historiakäsitystä. Vasemmiston pelättiin myös mm. sosialisoivan pankit. Myös yksityiset koulut haluttiin lakkauttaa. [5]

Dan Koivulaakso

Dan Koivulaakso on marxisti mutta ei kannata neuvostodiktatuuria. [6]

Viitteet

  1. Taloustieteessä ei laadita suhdanne-ennusteita (Vesa Kanniainen, Tieteessä tapahtuu 3/2009)
  2. Jim Cox: Ytimekäs opas talouteen, s. 116, ISBN 9789525491609
  3. 3,0 3,1 Analyysi: Patomäki ideologisella ristiretkellä, professori Vesa Kanniainen, marraskuu 15, 2012.
  4. 4,0 4,1 4,2 Is capitalism too productive?, Foreign Affairs, Sept./Oct. 1997, Paul Krugman
  5. "Salainen säätiö kokosi 1970-luvulla mustan listan opettajista" ja "Historian suljettu sivu avautui sattumalta", Helsingin Sanomat 17.10.2010, s. A6
  6. "Kostomagneetti", Noora Mattila, Helsingin Sanomat 5.8.2012, sivu D2

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut