Työttömyyden syyt

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan työllisyyttä voisi parantaa helposti 500 000 hengellä kohtuuajassa. Tarvitsisi vain poistaa pienituloisten ja ikääntyneiden kannustinloukut kuten "työttömyyseläkeputki" (joka nykyisellään on "käytännössä työntekokielto", "vaadittu palkka, jolla hän osallistuisi työelämään, on niin korkea että sellaisia työpaikkoja ei ole olemassa"). [1] Myös mm. opintotuen tulorajat pitäisi poistaa.[2]

Vasemmistolaisen[3] professori Paul Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta. [4]

1800-luvulta alkaen sekä työn tuottavuus että työvoiman määrä ovat moninkertaistuneet mutta silti työllisyys ei ole romahtanut vaan on kasvanut suunnilleen väestönkasvun tahdissa. Tuottavuuden kasvu on nostanut palkkoja huikeasti ja vähentänyt työaikaa. Taloustieteilijät arvioivat saman jatkuvan, elleivät aivan muut tekijät heikennä työllisyyttä, esimerkiksi erilaiset rajoitukset ja kannustinloukut.

Suomessa Työn kysyntä kolminkertaistui 1960 - 2010, sääntely esti työllisyyden paranemisen.

Osmo Soininvaara: "Jokaisen työpanokselle on kysyntää, mutta vain, jos työn hinta on oikea. Nopeasti muuttuvassa taloudessa tuo oikea – korkein mahdollinen hinta – muuttuu nopeasti. Siksi palkkarakenteen pitäisi elää muutosten mukana, koska muuten tuloksena on työttömyyttä ja omaisuustulojen kasvua. Jos palkkarakenne on jäykkä, nousevan tuottavuuden hedelmät menevät yritysten omistajille ja laskeva tuottavuus taas johtaa potkuihin ja irtisanomisiin." Siksi tarvitaan suuremmat palkkaerot mutta ei välttämättä suurempia tuloeroja, vaan perustulolla tai muuten voidaan tukea myös työtä tekeviä, kuten eräissä muissa maissa.[5][6]

Sisällysluettelo

Työttömyyden syyt

Luonnollinen työttömyys johtuu työn etsintäajasta sekä siitä, että työvoiman hinta (palkka) on korkeampi kuin se markkinahinta, jolla työvoiman kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret.[7] Tähän on kolme mahdollista syytä:[7]

Sosiaaliturvan lannistinvaikutus

Lukemattomat tilastot ja tutkimukset osoittavat, että mitä korkeampi sosiaaliturva, sitä nihkeämmin työttömät hankkiutuvat töihin - työn vastaanottovelvollisuus koskee käytännössä vain töitä, joiden tarjoamisesta kyseiselle yksilölle tulee tieto työvoimaviranomaisille.

Suuri osa työttömistä ottaisi heti vastaan unelmatyönsä unelmapalkalla ja -ehdoilla, jotkut vähän vähemmänkin mieluisan jne., mutta mitä alhaisempi sosiaaliturva, sitä nopeammin ihmiset ovat valmiita ottamaan vastaan edes väliaikaisesti "vääränlaisia" töitä, kauempaa,

  • Suomessa oli aiemmin työttömyysturvassa alenema muutaman kuukauden jälkeen. Tällöin tilastot osoittivat työllistymispiikin: työttömät hankkiutuivat töihin juuri silloin.
  • Suomessa "työttömyysputken" alarajaa on monesti nostettu, ja aina sen kohdalla on ollut korkea työttömyyspiikki, mikä summautuu kolmesta vaikutustekijästä: 1. osa työttömiksi jäävistä ei viitsi hakeutua töihin, jos saa muuten ansiosidonnaista, korkeampaa korvausta loppuelämänsä, 2. osa ihmisistä valitsee jättäytyä työttömäksi juuri silloin, kun tuo mahdollisuus avautuu, ja 3. työnantajat olettavat kohtien 1. ja 2. pätevän työntekijöihin. [8]
  • Uuden hypermarketin avautuessa ja hakiessa paljon työvoimaa (2009) uutisoitiin, että hakijoiden joukossa ei ollut työttömiä.
  • Vasemmistolainen professori Markus Jäntti uskoo, että työttömyysturvan portaittainen alentaminen vähentäisi työttömyyttä.[9]
  • Osmo Soininvaaran mukaan maissa, joissa ei ole sosiaaliturvaa, kukaan ei ole täysin työtön, mutta Suomessakin voidaan päästä samaan suuntaan sallimalla ansiotulojen ja tulonsiirtojen yhdisteleminen.[10]

Nyky-Suomessa köyhyys johtuu yleensä pitkästä työttömyydestä.[11] Työttömyys johtuu sosiaaliturvan ja minimipalkkojen moninkertaistamisesta ja työehtojen huomattavasta kiristämisestä.

Työttömyyskorvauksen laajentaminen nostaa palkkavaatimuksia, jolloin harvempi uusi työpaikka kannattaa luoda. Tällöin työnhakijat löytävät töitä hitaammin ja työttömyys kasvaa. [12]

Työpaikan saantiaika riippuu työnhakijan hakuaktiivisuudesta ja nirsoudesta sekä siitä, miten helposti töitä löytyy. Osa tutkimuskirjallisuudesta käsittelee vain työttömyysturvan vaikutusta kahteen edelliseen efektiin, mutta Hagedornin ym. tutkimuksen (2013) mukaan niiden vaikutus työnantajien haluun luoda työpaikkoja on ratkaiseva, ainakin suuren laman datalla paljon suurempi kuin niiden suorat vaikutukset. [12]

Alan Kruegerin et al. (2008) 50 osavaltion tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä parempi työttömyysturva, sitä vähemmän työtön etsii töitä (jousto -1,6 … -2,2 eli prosentin lisätuki vähentää etsimistä 2 %). Mitä parempaa palkka työtön odottaa saavansa seuraavassa työssään, sitä enemmän hän etsii (jousto yli 2,5). Keskivertoyhdysvaltalainen työtön etsii työtä 41 minuuttia arkipäivänä, paljon enemmän kuin eurooppalainen. [13]

Työnteko ei kannata

1980-luvulla yksinhuoltajat kävivät yleensä töissä. Kun heiltä poistettiin ansiotulojen verovähennys, heidän ei enää kannattanut käydä töissä, jotta he eivät menettäisi sosiaalietuuksia, ja tämän vuoksi työttömien joukossa on nyt erityisen paljon yksinhuoltajanaisia.[14]

Pienipalkkainen saa käteen usein suunnilleen saman tekemättä töitä. Keikkatöitä ei työttömän kannata juuri lainkaan ottaa vastaan. Toimeentulotuki ja asumistuki ovat erityisen kannustamattomia tukimuotoja. [15]

Helsingin Sanomien uutistoimittaja Marja Salmelan mukaan vuonna 1985 luotu ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa olla nykyään ongelmallinen, esimerkiksi 30-50-vuotiaiden työllisyys on pudonnut yli 90 prosentista lähelle 80 prosenttia, ja Tanskan malli saattaisi tarjota mallin tarvittavalle uudistukselle.[14]

Palkaton 1. sairauslomapäivä romahdutti poissaolot

Ruotsin runsaat sairauspoissaolot olivat ennen naurunaihe. Kun Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus palautti karenssipäivän, sairaslomien lukumäärä romahti. Suomessakin yrittäjillä on sairaslomia erittäin vähän, koska ne ovat palkattomia. 53 % suomalaisista hyväksyy sairaaksi ilmoittautumisen, vaikkei olisi oikeasti sairas. 14 % työssäkäyvistä sanoo olleensa luvatta pois töistä. [16]

Pitää lisätä työn tarjontaa eikä kysyntää

Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomen pitäisi Ruotsin tavoin tehdä päätöksiä, jotka houkuttelevat ja jopa pakottavat ihmisiä tekemään työtä. Hänen mukaansa työn kysynnän lisääminen nostaa lähinnä palkkoja, ei työllisyyttä eikä talouskasvua. [17]

"Kannustimet auttavat pysyvästi, ostovoima ei"

Suomea vaivaa Vartiaisen (sd) mukaan "kysyntäharha":[18][19] yritetään luoda työpaikkoja, tukea yrittäjyyttä ja investointeja sekä huolehtia ostovoimasta, vaikka tällainen voi toimia vain suhdanneluonteisesti, ei lisätä työllisyyttä pysyvästi. Vain työnteon kannustimiin puuttuminen parantaa työllisyyttä pysyvästi, ei ostovoiman lisääminen. [18]

Työttömyysturvan ja sairasvakuutuksen ehdot kireämmiksi

Vartiaisen (sd) mukaan Ruotsin porvarihallitusten politiikka on paljon Suomen linjaa parempi: tulisi lisätä työvoiman tarjontaa. Etuuksia pitää karsia niin, että työnteko olisi houkuttelevampaa kuin joutenolo. Ruotsi on kiristänyt työttömyysturvan ja sairausvakuutuksen ehtoja, tiukentanut työn vastaanottovelvollisuutta ja värvännyt työvoimaa ulkomailta. [18]

Länsi-Euroopan sosiaaliturva ja työttömyys

Länsi-Euroopan maissa sosiaaliturva on suuri suhteessa työansioihin. Tällöin työssä olemisesta koituva hyöty on suhteellisen vähäinen, mikä entisestään kannustaa ammattiliittoja nostamaan palkkoja työllisyyden kustannuksella. Ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten saama verotuki myös kannustaa työnantajia hyväksymään korkeammat ammattiliittojen palkkavaatimukset kuin jos verotukea ei olisi. [20]

"Kysyntä loppuu"

Jopa vasemmistolaisen Paul Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta, ja väite siitä, että kapitalismin tehokkuus johtaisi kysynnän loppumiseen, on täysin väärin ja kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää taloustieteen kuvaamia kysynnän ja tarjonnan tasapainottavia mekanismeja[4]. Tämä perätön "kysyntä ei riitä" -ajattelu on peräisi Karl Marxilta.

Verotus ja työttömyys

  • Useimmat taloustieteilijät pitävät korkeaa työn verotusta haitallisena työllisyydelle. [21]
  • Korkea verokiila luo kannustimen verotuksen kiertämiseen. [21]
  • Verokiila yhdessä sosiaaliturvan kanssa nostaa työn vastaanottamisen kynnystä, sitä palkkaa, johon työntekijän kannattaa suostua, mikä voi estää työllistymisen vähiten tuottavilta työntekijöiltä, joiden työtä ei arvioida tämän arvoiseksi. [21]
  • Työn kysyntä reagoi voimakkaasti työvoimakustannusten alenemiseen. Tämä on osoitettu sekä teoreettisesti että empiirisesti. Erityisen voimakasta tämä työn kysynnän lisääntyminen on matalapalkka-aloilla. [22]
  • Naisten ja nuorten työvoiman tarjonta reagoi eniten verotukseen ja palkkatasoon. [22]
  • Jos kollektiivinen työehtosopimus asettaa minimipalkkatason ja työttömyyttä on paljon, tällöin työnantajamaksujen alentaminen vaikuttanee huomattavasti työvoimakustannuksiin ja siten työllisyyteen. Työttömyyden ollessa vähäisempää alennus saattaa valua palkankorotuksiin työllisyyden paranemisen sijaan. [22]
  • Jos työmarkkinat olisivat vapaat, olisi samantekevää, alennettaisiinko veroja vai työnantajamaksuja, koska tämä voitaisiin huomioida palkoissa. Työehtosopimukset voivat kuitenkin estää bruttopalkan alentamisen verotusta kevennettäessä ("palkkojen jäykkyys"), joten taloustieteilijät pitävät matalapalkkaisten työntekijöiden työnantajamaksujen alentamista tehokkaampana keinona työllisyyden parantamiseksi. Suomessa tehty kokeilu ei heti tuottanut hyviä tuloksia, mikä saattoi johtua sen byrokraattisuudesta työnantajille tai tutkimusvirheistä. Tehokkaampia keinoja työllisyyden parantamiseksi saattaisivat olla läpinäkyvät veronalennukset tai työttömyyskorvauksen leikkaaminen tai vastikkeellisuus. [23]

Ongelmia voisi lieventää, jos "sivukulut" muutettaisiin ansiosidonnaiset työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut läpinäkyvän vakuutusperusteisiksi, niin että ne hyödyttäisivät vain maksajaa itseään. Tällöin ne koettaisiin paremmin omaksi tuloksi eikä verotukseksi. [21]

On tosin mahdollista, että verotus voi vähentää ammattiliittojen kannustinta korottaa minimipalkkoja ja siten parantaa työllisyyttä. [21]

Suomessa keskimääräinen verokiila on poikkeuksellisen korkea eurooppalaisessakin mittakaavassa. Tämä ero syntyy ennemmin tuloverotuksessa kuin työnantajamaksuissa. [21]

Ammattiliitot ja työttömyys

Ammattiliitoissa valta on sisäpiiriläisillä eikä työttömillä ulkopiiriläisillä (outsiders). Tästä syystä niiden kannattaa korottaa minimipalkkoja yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta. [20]

Taloustieteilijät Olivier Blanchard ja Lawrence Summers osoittivat vuonna 1986, että tämä insider-outsider-teoria voi selittää hystereesin eli sen, miten työttömyyden nousut jäävät pitkälti pysyviksi: huonona aikana työttömyys kasvaa, mikä vähentää töissä olevien sisäpiiriläisten määrää, ja kun hyvät ajat palaavat ja työn kysyntä nousee, tämä pienempi sisäpiiriläisjoukko voi nostaa sen myötä alansa työn hintaa niin paljon, että ulkopiiriläisiä ei kannata palkata takaisin töihin, vaan työn kysynnän nousu näkyy lähinnä palkkatason eikä työllisyyden kasvuna. Tämä sisäpiiriläisten määrän väheneminen ja sisäpiiriläisten kyky nostaa alansa tai yrityksensä minimipalkkoja nostavat tasapainotyöttömyyttä pysyvästi. [24]

Työsuhdeturva ja työttömyys

Korkea työsuhdeturva voimistaa työntekijöiden jakoa sisäpiiriläisiin ja ulkopiiriläisiin ja tekee työnantajat entistä varovaisemmiksi työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Monien tutkimusten mukaan työsuhdeturva näyttäisi heikentävän muiden kuin parhaassa työmarkkinaiässä olevien miesten työllisyyttä. Korkea työsuhdeturva lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, naisten ja nuorten työttömyyttä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää. [25]

Tanskassa on vallinnut pitkään hyvin korkea työllisyys. Siellä irtisanominen on helppoa, mikä vastaavasti tekee työllistymisen helpommaksi.

"Tanskan SAK":n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan Tanskan "talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa. - - Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille." [26]

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole, kuvaa Helsingin Sanomat. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä[27]. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ammattiliitot arvioivat helpon irtisanomisen laskevan työllistämiskynnystä.[28]

Palkat ja työllisyys

Pitkän aikavälin työvoiman kysynnän palkkajousto on PT:n mukaan Suomessa -0,4 (eri yrityksissä 0,1 - 2,1, elintarviketeollisuudessa 0,7 ja vähittäiskaupassa 0,5). [25] Tämä tarkoittaa, että jonkin yrityksen tai alan minimipalkkojen nousu 1 %:n verran vähentää sen yrityksen tai alan työllisyyttä keskimäärin 0,4 %.

Helsingin Sanomien mukaan palkkojen liian nopea nousu Suomessa viime vuosina on heikentänyt vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tämä näkyi irtisanomisissa, esimerkiksi alkusyksystä 2012 satojen työpaikkojen YT-neuvotteluina monissa yrityksissä. Suomen Pankin johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja sanoi, että Suomeen olisi saattanut syntyä uusia uusia vientialoja paperi- ja elektroniikkateollisuuden tilalle, jos kustannuskilpailukyky ei olisi näin heikentynyt. [29]

Palkkajäykkyys

Palkkajäykkyystarkoittaa, että palkat eivät jousta alaspäin kohti tasoa, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret.[30]

Suomessa yksilötason palkkajäykkyys on huomattavasti suurempaa kuin vertailumaissa Norjassa ja Saksassa. Suomi sijoittuu kärkikolmikkoon Ruotsin ja Ranskan kanssa. [30]

Jos (reaali)palkkoja ei lasketa työn kysynnän vähentyessä, työllisyys heikkenee.[30]

Reservaatiopalkka

Reservaatiopalkka on se palkka, jolla työtön suostuu töihin.

Obaman apulaistalousministerinä toiminut professori[31] Alan Krueger ja Andreas Mueller (2014) huomasivat pitkittäistutkimuksessaan, että työttömien reservaatiopalkat olivat epärealistisen korkeita ja laskivat työttömyyden kuluessa liian hitaasti, vain 0,05 - 0,14 % viikossa. Laskua oli eniten vanhimmilla ihmisillä ja niillä, joilla työttömyyden alussa oli säästöjä. Syynä tutkijat pitivät sitä, että monet yliarvioivat työllistymismahdollisuutensa tai ankkuroivat reservaatiopalkkansa edellisen työnsä palkkaan. [32]

Jos työtarjouksen ylitti vähänkin työnhakijan itse raportoiman reservaatiopalkan, hakija hyväksyi tarjouksen paljon useammin kuin jos se vähänkin alitti reservaatiopalkan (diskreetti hyppäys). Reservaatiopalkka ennusti tarjouksen hyväksymistä myös paremmin kuin henkilön edellinen palkka. [32]

Aiemmat tulokset olivat samanlaisia.[33]

Säästöjen vaikutus reservaatiopalkkaan viittaa siihen, että työttömyyskorvauksien kesto, suuruus, ja porrastukset vaikuttaisivat työllistymiseen. Reservaatiopalkan vaikutus ei koske vain työtarjousten hyväksymistä vaan myös niiden etsimistä ja sitä, millaisia uusia työpaikkoja yritysten ja potentiaalisten yrittäjien kannattaa luoda: miten helppo paikka olisi täyttää sopivalla työntekijällä.

Työvoiman kasvu lisää työllisyyttä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuskoordinaattorina 2003 - 2007[34] työskennellyt professori Roope Uusitalo kirjoitti vuonna 2012, että sekä kaikkien teoreettisten mallien että empiirisen tutkimuksen mukaan työvoiman lisääntyminen ei lisää työttömyysastetta. Esimerkiksi etsintämalleissa työpaikkojen syntynopeus riippuu avoimen työpaikan täyttymisnopeudesta, mitä työvoiman tarjonnan lisääntyminen parantaisi. [35]

Päinvastaista "työn määrä ei muutu" -harhaluuloa (lump-of-labour fallacy) on usein käytetty naisia, maahanmuuttajia ja eläkeikäisiä vastaan. Heidän työntekoaan on haluttu estää.

Marimonin ja Zilibottin tutkimuksen mukaan työajan rajoittaminen hieman lyhyemmäksi kuin se olisi vapailla markkinoilla voi lisätä hieman työllisyyttä mutta suurempi rajoittaminen vähentää työllisyyttä. Tämä pienikin lisäys vaatisi, että pääoma ei voisi sopeutua työvoiman määrän muuttumiseen, ja silloinkin hintana voi olla tuotannon huomattava väheneminen sekä julkisen talouden tasapainon heikkeneminen (sitäkin enemmän, jos rajoituksiin yhdistetään tukia). Lisäksi tutkimus oletti muun muassa palkkojen sopeutuvan täysin kitkattomasti alentuneeseen työaikaan (laskevan nopeasti). [36]

Uusitalo huomauttaa, että Tilastokeskus kutsuu harhaanjohtavasti työllisten ja työttömien määrän summaa työvoiman tarjonnaksi ja työllisten määrää kysynnäksi, minkä vuoksi moni ajattelee, että työvoiman kysyntä ei voisi ylittää tarjontaa. [35]

Uusitalo siteeraa[35] Kruegerin ja Pischken empiirisestä tutkimuksesta tekemää yhteenvetoa, jonka mukaan työvoiman tarjonnan lisäys ei vaikuta työttömyysasteeseen, vaan työllisyys kasvaa samassa suhteessa kuin (työikäinen) väestökin. Tämä viittaa siihen, että työvoiman tarjonta luo työvoiman kysyntää. [37]

Tohtori Tarmo Valkosen mukaan eläkeiän vaikutusta työllisyyteen on tutkittu paljon ja sekä Suomessa että muualla yksiselitteinen tulos on, että eläkeiän nousu ei ole lisännyt työttömyyttä. Sama on havaittu myös Suomessa 2000-luvulla: työvoiman ulkopuolella olevien 55-64-vuotiaiden määrä laski paljon ilman että työttömyys nousi sen paremmin ikääntyneillä kuin nuorillakaan. [35]

Itse asiassa työvoiman kasvu monipuolistaa työmarkkinoita ja lisää niiden likviditeettiä ja tehokkuutta, minkä pitäisi entisestään vähentää työttömyysastetta ja lisätä talouskasvua, etenkin kun se mahdollistaa verotuksen keventymisen valtion rahoituksen heikentymättä.

Ekonomisti Niku Määttänen on huomauttanut, että jos kuitenkin työvoiman tarjonta lisäisi työttömyyttä, silloinkin etenkin uusien työsuhteiden palkat laskisivat sen verran, että työttömyys laskisi. "Jos joku jatkaa töissä pidempään, joku nuori ei pääse töihin" voi olla totta jonkin yrityksen kohdalla, mutta vastaavasti sitten muualla kansantaloudessa syntyy ylimääräinen työpaikka, kun kerran työvoimaa on tarjolla. [38][35]

Esimerkkejä

Määttänen havainnollistaa Uusitalon tekstiä esimerkeillä:

  • "Onko uskottavaa, että jos Suomessa syntyvyys kasvaa pikkaisen, niin työttömyys lähtee samalla ikuiseen kasvuun? Jos ei, niin mistä ne tarvittavat uudet työpaikat sitten syntyvät?"
  • "Tai onko uskottavaa, että jos pakotamme kaikki eläkkeelle viimeistään 50-vuotiaana, niin työttömyysaste menee nollaan. Jos ei, niin miksi niitä työpaikkoja katoaa?"
  • "Ja vielä, kuka ne työpaikat on alun perin annostellut eri maille? Miksei vaikkapa Ruotsissa ole ihan hirveästi työttömiä, vaikka siellä on tuplasti niin paljon porukkaa kuin täällä Suomessa." [35]

Viitteet

  1. Rukan sulat lumet, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja (TaY), 23.2.2010
  2. ALV:n alennus elvyttäisi!, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja (TaY) 20.1.2010
  3. Paul Krugman, Guilty Pleasure, Taloustieteen professori Bryan Caplan, 30.7.2004
  4. 4,0 4,1 Is capitalism too productive?, Foreign Affairs, Sept./Oct. 1997, Paul Krugman
  5. Osmo Soininvaara: Markkinatalous pitää uudistaa, Suomen Kuvalehti 32/2016
  6. Markkinatalous pitää uudistaa, Osmo Soininvaara, 14.8.2016.
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 Työttömyys, Tampereen yliopisto, makrotaloustieteen kurssi (luettu 14.7.2013). Sivut 19-20 ja 22.
  8. "Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva", Piia Elonen, HS 1.2.2010. SAK:n vastustava mielipidekirjoitus (HS 2.2.) ei löytänyt yhtään syytä sille, miksi moninkertainen piikki on juuri putken alkukohdassa.
  9. Professori viisas, Ylioppilaslehti, 8.9.2000
  10. Onko työpaikkojen määrä vakio?, Osmo Soininvaara 5.7.2011
  11. Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Pitkä työttömyys vie köyhyyteen, Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskus, 16.6.2006
  12. 12,0 12,1 Unemployment Benefits and Unemployment in the Great Recession: The Role of Macro Effects, Marcus Hagedorn, Fatih Karahan, Iourii Manovskii, Kurt Mitman. NBER Working Paper No. 19499, October 2013. (draft). Abstract, Introduction & Conclusions.
  13. Krueger, Alan B. & Mueller, Andreas, 2010. "Job search and unemployment insurance: New evidence from time use data," Journal of Public Economics, Elsevier, vol. 94(3-4), pages 298-307, April. preprint.
  14. 14,0 14,1 Keski-ikäiset työttömät takaisin työuralle, HS pääkirjoitussivu 26.9.2010
  15. Pienipalkkainen saa käteen lähes saman kuin tuilla elävä, HS 11.6.2011
  16. Valesaikut, City 11/2011
  17. Budjetti tehtiin kivutta – mutta ohuelle jäälle, HS pääkirjoitus 16.9.2011
  18. 18,0 18,1 18,2 "Vartiainen tahtoo lisää velkaa - Vattin tuleva johtaja suosittaa lisävelkaa ja työttömyysetujen karsimista", Talouselämä 8/2012, sivu 15, Olli Ainola
  19. Ruotsissa on panostettu työn tarjontaan, Nykypäivä 20.5.2011, sivu 4
  20. 20,0 20,1 TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
  21. 21,0 21,1 21,2 21,3 21,4 21,5 KIANDER JAAKKO: TYÖMARKKINAINSTITUUTIOT JA JOUSTAVUUS: SUOMI VERRATTUNA MUIHIN OECD-MAIHIN, Jaakko Kiander, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 1998, ISSN 0788-5016, No 162. ISBN-951-561-226-8. Sivut 15-17
  22. 22,0 22,1 22,2 TYÖLLISYYS- JA MUUT VAIKUTUKSET, TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUSTA VAPAUTTAMISEN ALUEELLINEN KOKEILU, VM.fi, 7.10.2005, Sivut 5-6
  23. Matalapalkkatuki: hyvä idea, mutta ei toimi käytännössä, Kristiina Huttunen, Jukka Pirttilä, Roope Uusitalo, (VTT ja Palkansaajien tutkimuslaitos), Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2010, etenkin sivut 53 ja 58-59
  24. Hysteresis and the European Unemployment Problem, Olivier J. Blanchard, Lawrence H. Summers, NBER Working Paper No. 1950 (Also Reprint No. r0808), 1987
  25. 25,0 25,1 Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 241, 244-245 ja 54
  26. Helsingin Sanomat 23.6.03
  27. Mikä ihmeen Tanskan malli? Helsingin Sanomat 22.2.2007
  28. Jotain hyvää Tanskanmaasta?, Talouselämä 3.6.2005
  29. "Palkkojen nousu rasittaa vientiä", Helsingin Sanomat 28.9.2012, sivu A3
  30. 30,0 30,1 30,2 Palkkajäykkyys ja inflaation työmarkkinavaikutukset tutkimus, Työsuojelurahasto, 27.6.2006
  31. Obama nominates 3 to key Treasury posts
  32. 32,0 32,1 A Contribution to the Empirics of Reservation Wages, Alan B. Krueger, Princeton University,; National Bureau of Economic Research (NBER); Institute for the Study of Labor (IZA); NBER Working Paper No. w19870, January 2014.
  33. https://www.princeton.edu/~ceps/workingpapers/215krueger.pdf
  34. CURRICULUM VITAE, Roope Uusitalo, Institute for the Study of Labor (IZA), January 2009.
  35. 35,0 35,1 35,2 35,3 35,4 35,5 Työvoiman tarjonta, Roope Uusitalo, Akateeminen talousblogi 18.12.2012.
  36. Employment and distributional effects of restricting working time, Ramon Marimon, Fabrizio Zilibotti. European Economic Review 44 (2000) 1291-1326. Abstract & Conclusions.
  37. Alan B. Krueger, Jorn-Steffen Pischke (1997): Observations and Conjectures on the U.S. Employment Miracle, NBER Working Paper No. 6146, page 6.
  38. Professori Guy Ahosen oudot laskelmat, Niku Määttänen, Akateeminen talousblogi, 3.3.2011.

Katso myös

Aiheesta suomeksi

Henkilökohtaiset työkalut