Ammattiliitot
Ammattiliitto ("ay-liitto").
Työmarkkinajärjestö tarkoittaa työntekijäjärjestöä tai työnantajajärjestöä.
Ammattiliitot tukevat sisäpiirityöläisiä ulkopiiriä, työttömiä ja muuta kansaa vastaan
Ammattiliitoissa valta on sisäpiiriläisillä eikä työttömillä ulkopiiriläisillä (outsiders). Tästä syystä niiden kannattaa korottaa minimipalkkoja yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta. [1]
Tämä ammattiliiton sisäpiiri suosii omiaan nuoria, työttömiä, asiakkaita ja muuta kansaa vastaan yleisen edun vastaisesti.
Helsingin bussiliikenne
Helsingin bussiliikenne lakkoili huhtikuussa 2010 paikallisen sopimusoikeuden puolesta, koska sen oma sopimus oli vanhoille kuljettajille parempi ja nuorille huonompi kuin AKT:n sopimus, Osmo Soininvaara kuvaa, "vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja". "hyppytunteja tulisi vähemmän, jos osa vuoroista (aamuruuhka esimerkiksi) tehtäisiin osa-aikatyöllä. Tämän taas kieltää AKT:n sopimus. En siis tarkoita, että ketään pakotettaisiin tai edes painostettaisiin osa-aikatyöhön, vaan hyväksyttäisiin se, että opiskelija haluaa tehdä ja pystyy tekemään vain osa-aikatyötä." [2]
AKT
AKT on lakkoillut monesti osa-aikatyötä tekeviä kuskeja vastaan, ja tällaisissa tilanteissa näitä kuskeja on myös uhkailtu. Esimerkiksi SK kertoi 18.2.2005, miten bussinkuljettaja Anja Heinonen ei hyväksynyt laitonta lakkoa eikä halunnut tai voinutkaan siihen osallistuasesta, koska hänen miehensä on pitkäaikaistyötön. "Joka aamu töihin tullessani autoni kylkiä ja kattoa hakattiin, renkaita potkittiin, huudettiin ja kirottiin. Uhattiin väkivallalla." Myöhemmin hänen autonsa renkaat oli yön aikana viillelty, ja lopulta hän joutui sairaslomalle. Connexin pääluottamusmies Jori Kopra ei tuntenut sääliä Heinosta kohtaan: "Kyllä rikkurit ovat aina saaneet kuulla kunniansa. Ei tämä ensimmäinen kerta ole." "Ihmettelin kovasti kun näin, että hän ajoi, osa-aikainenkin. Jos on niin hullu, niin siitä vaan! miesvaltainen ala ja muutenkin." [3]
Työmarkkinajärjestöt estivät köyhien auttamisen
Professori Heikki Hiilamon ja Helena Hiilan mukaan kannattajiensa etuja ajaneet työmarkkinajärjestöt estivät perusturvauudistusta kaavaillutta valtiollista Sata-komiteaa auttamasta köyhiä. Perusturva olisi pitänyt tehdä työnteosta vähemmän lannistavaksi. [4]
Ay-liike pyrkii kaikin keinoin estämään purkamasta edes väliaikaisesti perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä. Kytköksen vuoksi ei kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan tule kapenemaan. [5]
Jäsenetkään eivät hyväksy vasemmiston ay-tukea
35 % ammattiliittoihin kuuluvista ja 35 % koko kansasta hyväksyy vasemmistopuolueiden ammattiliitoilta saaman vaalirahoituksen, suurin osa kummistakin suhtautuu tukeen kielteisesti.[6]
Työväestö ei kannata vasemmistoa
Työväestönä itseään pitävien joukossa Vasemmistoliiton ja Sdp:n kannatus oli yhteensä 19 %, perussuomalaisten yksin 23 % vuonna 2011.[7] Uhkailulla ja etuja lupailemalla Vasemmistoliitto ja Sdp saavat kuitenkin peloteltua muiden puolueiden ehdokkaita pois ammattiliittojen luottamustehtävistä ja pidettyä johtopaikat ominaan. Jos SAK:n johto valittaisiin suoralla jäsenvaalilla, sen koostumus olisi aivan toisenlainen.
Ammattiliitot ovat pahimpia työnantajia
Ammattiliittojen omia työntekijöitä puolustavaan järjestöön tulee yhteydenottoja viikoittain, mm. riitoja työehtosopimuksesta sekä työpaikkakiusaamista.[8]
SAK toimii itse työnantajana viidakon lakien mukaan VS 2005-02-20 (Ylen TV1:n A-pisteen tiivistelmää)
SAK noudattaa vastustamaansa työnantajapolitiikkaa, VS (ESS-referaattia)
Ks. myös AKT.
Viitteet
- ↑ TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
- ↑ Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta, Soininvaara.fi 28.4.2010
- ↑ Ay-liike nojaa työpaikkakiusaamiseen, VS 19.2.2005
- ↑ Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia, Heikki Hiilamo ja Helena Hiila, HS Pääkirjoitussivu 4.12.2009
- ↑ "Kolmen kauppa", Leena Sharma, Matti Simula, Tuomo Lappalainen ja Pekka Ervasti. Suomen Kuvalehti 16-17/2011, 21.4.2011, sivu 22: "perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välistä kytköstä, jota ay-liike varjelee kynsin hampain, ei pureta edes väliaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikkein köyhimpien suomalaisten välimatka muuhun kansaan ei tule ainakaan neljään vuoteen kapenemaan."
- ↑ "Kansa ei innostu vasemmiston ay-tuesta", Helsingin Sanomat 16.8.2009
- ↑ Ay-liikkeen "jytky" tussahti, HS pääkirjoitus 3.2.2012
- ↑ Riiteleminen ja kiusaaminen ovat osa ammattiliittojen arkea, HS.fi 11.3.2012
Katso myös
=Aiheesta muualla
- 19. luku: Nostavatko ammattiliitot todella palkkoja?, Henry Hazlitt, Talous yhdeltä istumalta. (selittää liittojen toimintaa ilman viitteitä)
