Internet-sensuuri

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Argumentteja

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esitti G8-kokouksen foorumissa maailmanlaajuista Internetin vähimmäissääntelyä, kun taas toiset haluaisivat pitää Internetin kahlitsemattomana, koska se tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia innovaatioille ja talouskasvulle. Aamulehden mukaan oikeampi ratkaisu vapautta suosiva, mutta varkauden pitää silti olla rikos Internetissäkin. [1]

Innovaatiot

Sääntely voisi hidastaa Internetin kehitystä. Aamulehden mukaan tähän on monia syitä, esimerkiksi moni innovaatio olisi jäänyt syntymättä, jos menestyviä Internet-yrityksiä keksivät ihmiset olisivat joutuneet hakemaan yhteiskunnan lupaa tekemisillekään. [1]

Diktatoriset hallitukset

Internetillä oli keskeinen rooli arabimaiden vallankumouksissa vuonna 2011. Tästä syystä hallitukset haluavat kontrolloida Internetiä. Aamulehden mukaan tällaisille hallituksille ei pidä antaa "moraalista selustatukea uusilla maailmanlaajuisilla rajoituksilla". [1]

Operaattorien painostaminen nettisensuuriin

Jos operaattorit tai palveluntarjoajat joutuvat sakon uhalla sensuroimaan osaa toiminnastaan ilman tapauskohtaista oikeuden ennakkopäätöstä, he saattavat varmuuden vuoksi sensuroida liikaa. Esimerkiksi internetoperaattori Bluehost sulki zimbabwelaisen ihmisoikeusjärjestön tilin varmuuden vuoksi, jottei rikkoisi tiettyjä Zimbabwen hallinnon henkilöitä koskevaa kauppasaartoa. Jokaisen zimbabwelaisen sopimuksen tarkistaminen erikseen näet olisi tullut kalliimmaksi. Vastaavasti LinkedIn sulki varmuuden vuoksi jokaisen syyrialaisen käyttäjän tilin kauppasaarron tullen. [2]

Internetin sensuuri Suomessa

Internet-sensuuri Suomessa kattaa tällä hetkellä lapsipornoksi katsottujen sivujen suodattamisen. Tammikuun 1. päivänä 2007 astui voimaan Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1.12.2006/1068). Lakia sovelletaan siten, että Keskusrikospoliisi ylläpitää salaista teleoperaattoreille annettavaa suodatuslistaa sivustoista, joiden se katsoo sisältävän lapsipornoa. Lain tarkoituksena on "lasten ja heidän perusoikeuksiensa suojaamiseksi edistää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan estää pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin".

Monet kansalaisaktivistit vastustavat estotoimilakia ja tapaa, jolla sitä on sovellettu. Niiden voi käsittää olevan ristiriidassa Suomen perustuslain ja oikeusvaltion periaatteiden kanssa sekä täysin tehottomia siihen, mihin ne on tarkoitettu. Suodatus ei puutu lasten hyväksikäyttöön tai edes estä lapsipornografian levittämistä. Pikemminkin se lakaisee ongelmat näennäisesti pois näkyvistä. Poliisi on itse rikkonut lakia sensuroimalla sivustoja, joilla ei ole lapsipornoa, mukaanlukien kotimaisen nettisivuston, joka kritisoi suodatusjärjestelmää.

Privacy International vetoaa Euroopan parlamenttiin internetin blokkausaikeita vastaan käyttäen Suomen lapsipornoestoa varoittavana esimerkkinä ongelmista.

  • "blokkaamisen kerran alettua sitä on helppo laajentaa muuhun kuin alun perin ajateltuun sisältöön";
  • "listat estetyistä nettisivuista vääjäämättä vuotavat, kuten on tapahtunutkin". [3]

Vain 1,7 % oikeasti lapsipornoa

Ruotsin ja Tanskan lapsipornosensuurilistoilla oli 167 sivustoa, joista vain 3:lla oli oikeasti lapsipornoa asian selvittäneen AK Zensur -järjestön mukaan. Näistä 2 oli ollut listoilla vuodesta 2008, vaikka kaikki 3 poistettiin minuuttien tai tuntien kuluessa heti AK:n ilmoitettua asiasta palveluntarjoajille. Tämä viittaa siihen, että sensuurilistat ovat täysin tarpeeton väline lapsipornon torjuntaan. [4][5][6]

Valtiovallan kannanotot

Anynyymikirjoittelun kielto?

Mm. vuosina 2009-2010 monet poliitikot ovat esittäneet anonyymikirjoittelun kieltämistä tai kaikkien sellaisten nettisivujen kieltämistä, joilla ei ole moderaattoria, ilmeisesti vähentääkseeni itseensä koskevaa arvostelua, tietovuotoja ja kansalaiskeskustelua poliittisista päätöksistä. Verukkeena on toki hyvää tarkoitusta sensuroida rikoksiin yllyttämistä, uhkailua ja herjausta.

"Kiinassa aiotaan kieltää nimetön nettikeskustelu" (HS 7.5.10 uutisotsikko).

VTM Henry Laasanen esittää kuusi perustetta sille, miksi anonyymikirjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi nimellä kirjoittaminen voi loukata tunnistettavia sivullisia tai henkilön ura tai turvallisuus vaarantuisi, ja nimellä kirjoitettaessa ihmisillä on liikaa motiiveja kaunistella totuutta. [7]

Tekijänoikeutta loukkaavien sivustojen suodatus

Online-rahapelien suodatus

Internetin rahapelien estotoimet ovat olleet Rahapelifoorumin julkisella toivelistalla vuoden 2007 helmikuusta lähtien. Matti Ahteen johtama työryhmä halusi silloin muuttaa arpajaislakia niin, että nettipokerin pelaamista voisi rajoittaa tai tarvittaessa estää kokonaan. Silloinen viestintäministeri Susanna Huovinen (SDP) torppasi julkisuudessa ehdotuksen, ja myös Sisäasiainministeriö kiisti suodatusaikeet väittäen, että maailmanlaajuisia trendejä ainoastaan selvitettiin. Tammikuussa 2008 julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön selvitys, josta Yle uutisoi seuraavasti.

"Alaikäisten pelaamisen suitsimisen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittu internetpelaamisen valvonnan tiukentamista. Luovutetun selvityksen mukaan netissä olevaan laittomaan pelitarjontaan pitäisi puuttua tehokkaasti muun muassa estämällä ulkomaille pelaamiseen käytettävät tietoliikenneyhteydet ja maksujenvälitys.", Yle 16.1.2008

Viestintäministeri Suvi Lindén, joka on myös Rahapelifoorumin jäsen, on blogissaan todennut suhtautuvansa "skeptisesti nettipokerin pelaamisen kieltämiseen".

Uutisia

Valtiovallan kannanotot

Mielipiteitä

"Rasistisen" aineiston suodatus

Uutisia

Mielipiteitä

Sitaatteja

Tähän osioon on koottu muutamia räikeimpiä antiliberaaleja tai tietämättömiä sensuuria puolustelevia kannanottoja.

  • Tietoliikenneyhteyksien estotoimien etuna on mainittu muun muassa se, ettei valvontakohteita olisi läheskään siinä määrin kuin jos sääntely kohdistuisi yksittäisiin pelaajiin. Etuna on myös se, että vaihtoehdolle olisi Suomessa käytössä jo malli, laki lapsipornografian levittämisen estotoimista. —Kalle Määttä, Etärahapelien sääntelystä, Stakes-raportteja 2/2008
  • Mitään sellaista ei ole tullut ilmi, että laki pitäisi muuttaa. —Aleksi Randell, Suvi Lindénin erityisavustaja 28.2.2008 [8]
  • Kaikissa niissä maissa, joissa on tämäntyyppinen lainsäädäntö, on ongelmia, mutta siltikin on katsottu tärkeämmäksi tämä lapsipornon levittämisen ehkäiseminen. —Suvi Lindén 25.2.2008 [9]
  • Luin lehdestä, että esimerkiksi Saunalahti ei halua käyttää poliisin listoja, koska heidän asiakkaansa vastustavat sitä. Sitä en ymmärrä, koska kysymys on lapsipornosta. Minun tehtäväni ei ole epäillä poliisin listoja, koska lähtökohtaisesti poliisin tutkintaan on voitava luottaa. —Suvi Lindén 25.2.2008[10]
  • Väite [jonka mukaan poliisi suodattaa lainvastaisesti kotimaista sivustoa] ei pidä paikkansa. Laki koskettaa pääsääntöisesti ulkomaisilla palvelimilla olevia sivustoja. Sitä ei ole rajattu koskemaan vain ulkomaisia. Ihan yhtä hyvin poliisilla on oikeus tehdä näitä estotoimia kotimaisille sivuille. —Suvi Lindén 25.2.2008 [11]
  • Lapsipornon kitkemisen pitäisi olla yhteinen tavoite. Jos tuollaista voi ilmoittaa, tulee mieleen, ollaanko yhä samalla viivalla kuin silloin, kun tätä lakia valmisteltiin. —Suvi Lindén 24.2.2008[12]
  • Pelisääntöjen on oltava samat kaikkialla. Jos kirjakaupassa mainostetaan lapsipornoa, niin poliisi hakee sen pois. Miksi näin ei toimittaisi netissä? -- Minua on syytetty siitä, että en tiedä mistä puhun. Minua syyttävät eivät taida tietää. mistä he itse puhuvat. —Suvi Lindén[10]
  • Poliisin väitetään toimivan vastoin lakia. Jos näin kovia väitteitä esitetään, odotan kovia faktoja. Harva on yksilöinyt, millä suodatetulla sivulla ei lapsipornoa ole. —Lars Henriksson (KRP), 24.2.2008[13]
  • Soittaja: No minkäs takia Googlea ei ole sensuroitu, siellähän niitä linkkejä on? Lars Henriksson (KRP): No se ei ole sivusto, se on selain. 24.2.2008 [14]
  • Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena. Kyseessä on törkeä rikos, johon suhtautumisessa pitää olla yhtä tiukat pelisäännöt kuin vastaavan materiaalin jakamiseen esimerkiksi painotuotteina. Jos ajatellaan, että kirjakaupassa olisi lapsipornoa tai lapsipornoon viittaavaa materiaalia, niin poliisi kävisi hakemassa sen pois. Ihan samalla tavalla pitää toimia sähköisessä ympäristössä. —Suvi Lindén 20.2.2008 [15]
  • Kyse ei ole mistään sensuroinnista. -- Portaali voi täyttää tunnusmerkit avunannosta lapsipornon levittämiseen. —Lars Henriksson (KRP), 13.2.2008 [16]
  • Jos asia on onnistunut vapaaehtoisesti esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, en ymmärrä, miksei se onnistuisi Suomessa. Aion kuitenkin pitää asiaa tarkasti silmällä ja katsoa, miten "juna" lähtee etenemään. Mikäli asia ei etene vapaaehtoisuuden pohjalta, aletaan katsoa, millaisiin lakimuutoksiin on tarvetta. Sähköposti on vinkunut, että nyt ollaan kajoamassa sananvapauteen. En ymmärrä, mitä tekemistä lapsipornolla ja sananvapaudella on keskenään. —Susanna Huovinen 3.1.2006 [17]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Internet kituu rautahäkissä, Aamulehti.fi 26.5.2011, pääkirjoitus 27.5.2011
  2. ↑ Internetoperaattori on huono verkkopoliisi, Helsingin Sanomat 6.1.2012
  3. ↑ Varoitus EU:lle nettisensuurista: Katsokaa Suomea, Digitoday 28.9.2010
  4. ↑ Only 1.7% of sites blocked by Scandinavia's "child-porn" filters are actually child porn, Boingboing.net, Cory Doctorow, Sep 30, 2010
  5. ↑ “Access Blocking means looking away instead of acting“, AK Zensur 30.09.2010
  6. ↑ Blacklists of Denmark and Sweden analysed (preliminary version), AK Zensur
  7. ↑ Anonyymin kirjoittamisen järkevyydestä Henry Laasanen 16.4.2010
  8. ↑ Aamulehti.fi 28.2.2008: Krp tutkii: "Väitteissä voi olla oikeassa ja väärässä"
  9. ↑ Youtube.com: Ministeri Suvi Lindén vs. Matti Nikki
  10. ↑ 10,0 10,1 Aamulehti Sunnuntai 25.2.2008: 12 kysymystä: Lasten nettiaika voi lisääntyä, jos sisältö on hyvää
  11. ↑ Tietokone.fi 25.2.2008: Nikki pani ministeri Lindénin koville väittelyssä
  12. ↑ Aamulehti.fi 24.2.2008: Lapsipornon suodatus toimii huonosti
  13. ↑ STT/Nelonen 24.2.2008: Poliisin suodattamille lapsipornosivuille pääsee yhä
  14. ↑ Tietokone-lehden Tietoja koneesta -blogi 24.2.2008: Miksi Googlea ei sensuroida?
  15. ↑ HS.fi 20.2.2008: Lindén: Lapsiporno ei sananvapausasia
  16. ↑ HS.fi 13.2.2008: Nettisensuuria vastustava sivu poliisin suodatuslistalle
  17. ↑ Turun Sanomat (verkkolehti) 3.1.2006: Ministeri Huovinen haluaa estää lapsipornosivuille pääsyn tarvittaessa lailla

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Internet-sensuuri&oldid=5291”