Lukukausimaksu
Lukukausimaksu
Ekonomisti Timothy Taylor (AEA:n julkaiseman Journal of Economic Perspectives -lehden päätoimittaja) kirjoittaa, että OECD-maissa (35 kpl) suurempi korkeakoulutuksen julkisen rahoituksen osuus on yhteydessä vähäisempiin resursseihin oppilasta kohden ja vähäisempään korkeakoulutuksen saavutettavuuteen. Ääriesimerkkinä hänellä on Suomi, jolla on varaa tarjota korkeakoulutusta vain pienelle osalle kansasta, koska 96 % rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta. Hänen mukaansa lukukausimaksut myös saavat oppilaan panostamaan enemmän opintoihin.[1]
Yliopistojen ja ministeriöiden näkemyksiä
Valtiovarainministeriö ehdotti lukukausimaksuja korkeakoulujen rahoituksen parantamiseksi joulukuussa 2022. Korkeakouluilta tuli tukea esityksille. Myös alan työnantajayhdistys sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat pitäneet maksuja esillä.[2]
OKM:n virkamiesnäkemys on, että maksun pitäisi auttaa eri taustosta tulevien hakeutumista koulutukseen. Eräs keino tähän olisi se, että lukukausimaksu maksettaisiin jälkikäteen tulosidonnaisesti.[2]
Korkeakoulutettujen määrä ja tasa-arvo
Britanniassa otettiin 1990-luvulla käyttöön lukukausimaksut, jotka ovat nyt kymppitonnin luokkaa vuodessa. Korkeakoulutettujen määrä lisääntyi paljon, erityisesti pienituloisista perheistä kasvaneiden ihmisten keskuudessa. Lukukausimaksujen myötä alettiin myöntää stipendejä pienituloisemmille. Lukukausimaksut voi rahoittaa lainalla, jota tarvitsee lyhentää vain tulojen ylittäessä 25 000 puntaa.[3]
Suomi
Taloustieteilijä Vesa Vihriälän mukaan Suomessa käytetään suhteellisen paljon rahaa korkeakoulutukseen mutta silti vain 39 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto, OECD-maissa keskimäärin 48 prosentilla. Useimmissa maissa osuus on kasvanut paljon nopeammin 2005-2024.[3]
Julkisen talouden 8-11 miljardin euron sopeutustarve uhkaa estää ongelman korjaamisen: koulutuksesta olisi pikemminkin tarve leikata ja julkisen rahoituksen lisääminen ei ole realistista. Lukukausimaksut olisivat ratkaisu ongelmaan. Jo 2 000 euron lukuvuosimaksu tuottaisi 600 miljoonaa euroa joka vuosi. Kuuden vuoden opinnoilla se tekisi 12 000 euroa. Sen voisi rahoittaa lainalla, jonka takaisinmaksu riippuisi tulevasta tulotasosta, jotta perhetausta ei rajoittaisi korkeakoulutuksen lisääntymistä.[3]
Lähteet
- ↑ Tradeoffs of "Free" Higher Education: Finland, South Korea, England, United States 18.8.2019. Timothy Taylor.
- ↑ 2,0 2,1 Lukukausimaksuja ehdotetaan perusrahoituksen rinnalle – Onko ilmainen korkeakoulutus tulossa tiensä päähän? Visiiri. 15.3.2023.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Ekonomisti vaatii: Maisterille 12 000 euron maksulappu käteen Helsingin Sanomat. 29.5.2026.
