Paasikiven-Kekkosen linja

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Paasikiven–Kekkosen linja viittaa kylmän sodan aikaiseen Suomen puolueettomuuslinjaan.

Termi oli Kekkosen tukijoiden lanseeraama (1955). Sillä pyrittiin ensin tukemaan pääministeri Kekkosen presidenttikampanjaa ja myöhemminkin siirtämään tälle Paasikiven nauttimaa arvostusta.

Ministeri Max Jakobsonin mukaan termi oli kehitetty Moskovassa ja Ahti Karjalainen oli koulutettu "linjan" jatkajaksi. [1]

Jopa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto kuitenkin piti Kekkosen linjaa Neuvostoliiton tavoitteita palvelevana ja Paasikiven linjaa ei-hyväksyttävänä. Mitään Paasikiven–Kekkosen linjaa ei siis ole ollut.

Kekkosen linja ja Paasikiven linja

Neuvostoliiton kommunistinen puolue (NKP) kuitenkin käytti termiä vain PR-syistä (liturgisesti), vaikkei uskonut siihen itsekään.

NKP:n johtohahmo Otto Ville Kuusinen selitti vuonna 1963 SKP:n johdolle NKP:n tukevan Kekkosta jopa SKP:n kustannuksella siksi, että Paasikiven linja oli "vain välttämättömyyden pakkoon perustuvia rauhanomaisia suhteita" mutta Kekkosen linja toi "arvokkaan lisän vallankumoukselliseen teoriaan, koska ensimmäisen kerran kapitalistisen maan talonpoikaispuolue yhteistoiminnassa sosialismin leirin kanssa oli kuljettanut kehitystä eteenpäin tavalla, johon muutoin olisi tarvittu voimakas työväenliike ja joukkoliikehtiminen". "Neuvostoliitto tekisi äärimmäiset johtopäätökset jokaisesta ratkaisusta, joka merkitsisi paluuta Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle." Kuusinen ei siksi itsekään käyttänyt ystävien kesken PR-termiä Paasikiven–Kekkosen linja. [1]

Paasikiven linja

Neuvoteltuaan Moskovassa Paasikivi sanoi huhtikuussa 1944 Neuvostoliiton agentille, professori Kimmo Rentolan mukaan luultavasti toistaen sanansa Molotoville, mitä tapahtuisi, jos Venäjä valtaisi Suomen: "Me ammumme jokaisen kiven ja puun takaa ja jatkamme ampumista viisikymmentä vuotta. Me emme ole tšekkejä. Me emme ole hollantilaisia. Me taistelemme kynsin hampain jokaisen kal­lion takana ja yli jokaisen järven jään. Minä en taistele enää pitkään. Minä olen vanha, mutta toiset jatkavat".[2]

Mauno Koivisto

Kekkosen suomettumislinjaa vastustanut Mauno Koivisto tyrmäsi ehdotuksen "Paasikiven–Kekkosen–Koiviston linjasta", mitä termiä ehdotettiin Koiviston tultua presidentiksi (1982).

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Ministeri Max Jakobson, "Väkivallan vuodet. 20. vuosisadan tilinpäätös II". Otava, 2001. ISBN 951-1-16581-X. Sivu 392.
  2. Kimmo Rentola (poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa): ”Patkuliksi” haukuttu Paasikivi oli sekä myssy että hattu Helsingin Sanomat. 6.10.2020.

Katso myös