Suunniteltu vanheneminen

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Planned obsolescence
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suunniteltu vanheneminen eli Planned obsolescence on väitetty ilmiö, jossa valmistaja tahallaan rajoittaisi tuotteen käyttöikää. Näin väitetään tehtävän siksi, että kuluttajat joutuisivat ostamaan uusia tuotteita useammin.

Sisällysluettelo

Voiko tällaista oikeasti olla?

Jos ihmiset eivät millään opi huomioimaan tuotteiden elinikää riittävästi, tällainen ilmiö voi teoriassa. Jopa tiedekanavien ohjelmien tunnetuimmat esimerkit ilmiöstä kuitenkin näyttäisivät perustuvan väärinkäsityksiin. Kyse on ainakin osittain katteettomasta vasemmistolaisesta salaliittoteoriasta, mutta on silti mahdollista, että jossain ilmiötä esiintyy oikeastikin, ainakin lievemmissä muodoissa.

Markkinat eivät ole täydellisiä mutta valtiotkaan eivät ole täydellisiä, joten yleensä on parempi olla käyttämättä pakkosääntelyä ja tyytyä markkinoiden vapaaehtoiseen itsesääntelyyn kuten sertifikaatteihin, laatulupauksiin, kuluttajalehtiin (esim. Tekniikan maailma) ja laatukilpailuun.

Paras vastatoimi on se, että kuluttajat suosivat tuotteita, joille valmistajat antavat hyvän takuun tai edes eliniänodotteen tai joilla on luotettavia sertifikaatteja, lehtiarvioita tms.

"Hehkulamppuhuijaus"

"Hehkulamppuhuijaus" (Light Bulb Conspiracy) on Discovery-kanavan dokumenttiohjelma suunnitellusta vanhenemisesta. Ohjelma väitti, että hehkulampunvalmistajien "Phoebus-kartelli" rajoitti tahallaan lamppujen eliniän 1000 tuntiin, 1920-luvulta alkaen. Kartelli kuitenkin hajosi heti, kun siihen oli saatu suuret valmistajat mukaan. Lisäksi kuluttajien ei muutenkaan olisi järkevää ostaa pidempikestoisia lamppuja, koska sellaiset ovat paitsi epäekologisia myös kalliin energiatehottomia.

1000 tuntia on useimmille hehkulampuille järkevä elinikä.[1] Pidempi elinikä voidaan saavuttaa vain tehokkuuden kustannuksella: sähköä haaskautuu enemmän lämmöksi ja valoa syntyy vähemmän.[1]

Pitkäikäisiä lamppuja tehtäisiin enemmänkin, jos jonkun kannattaisi niitä osta muuallekin kuin oopperan kattoon.

Oikea hehkulamppuhuijaus

Oikea hehkulamppuhuijaus on se, että EU kieltää hehkulamput, vaikka eräisiin käyttötarkoituksiin ne olisivat ekologisempia kuin ongelmajätettä tuottavat energiansäästölamput.

Tulostinten vanheneminen

Eräät tulostimet on tehty tahallaan vanhenemaan siinä vaiheessa, kun riski huonekalut ja lattian pilaavasta mustekasetin vuodosta olisi niin suuri, että siitä olisi enemmän haittaa kuin lisäkäyttöiästä hyötyä. Tämä on tuottanut huhun kuluttajien kustannuksella tehdystä vanhenemisesta. Ylivuotomusteen varolaskurin voi nollata ohjelmallisesti sitten, kun on vaihtanut musteenkeräystyynyn. Googlaa esim. "printer protection counter".

Hintadiskriminointia?

Toisen teorian mukaan kyseessä on hintaporrastuskeino: teknologian kehittäminen maksaa, kiinteiden kulujen kattamiseksi tarvitaan kalliita malleja, mutta jotta kotitaloudetkin voisivat ostaa samanlaisia, niille myydään niitä halvemmalla lyhytkestoisempina. Ellei näin voisi tehdä, näitä halpamalleja ei kannattaisi tehdä, koska muuten yrityksetkin ostaisivat vain niitä ja teknologian kehittäminen ei kannattaisi. Tämä vaatii yllättävän oletuksen, että kilpailu ei tuota kotitalouksille kestävämpiä halpamalleja tai että kotitaloudet eivät osta niitä, mutta niin vaatii myös oletus suunnitellusta vanhenemisesta, joten sikäli kumpikin teoria on yhtä epäuskottava muttei mahdoton.

Sama tilanne on muullakin suunnitellulla vanhenemisella: oletus siitä, että kilpailu toimii noin huonosti, on aika rohkea, mutta jos se kuitenkin pätee, se tarjoaa hintadiskriminointikeinon, joka saattaa myös edistää teknologian kehittämistä.

Vanhenemisen syitä

Jos kännyköistä tehtäisiin pitkäkestoisempia, niistä tulisi helposti esimerkiksi painavampia tai kalliimpia. Tämä ei ole välttämättä sen arvoista, etenkään kuin kännyköiden hinnat jatkuvasti laskevat ja laadut paranevat: kuluttajan on usein edullisempaa ostaa kevyt kännykkä ja sen vanhennuttua ostaa uusi, halvempi ja parempi.

Taloustieteen professori Tyler Cowenin mukaan vanhenemiselle on esitetty seuraavia syitä:[2]

  1. Kuluttajien maut muuttuvat nopeasti, joten uusia malleja tarvitaan tiheästi.
  2. Tekninen edistyminen tekee vanhat mallit nopeasti vanhentuneiksi.
  3. Kuluttajat yritetään saada ostamaan tuote nyt sen sijaan, että he odottaisivat sen hinnan laskevan.
  4. Tuottajat eivät voi signaloida uskottavasti tuotteen kestävyyttä, joten kuluttajien kannattaa ostaa halvimpia tuotteita, jotka tietysti ovat lyhytkestoisia.

Cowenin mukaan syyt 1 ja 2 ovat järkeviä, syy 3 päätösteoreettisesti epälooginen ja syy 4 mahdollinen mutta tuskin aiheuttaa kovin valtavia haittoja. [2]

Tunnetut brändit ("logot") ovat tärkeä keino signaloida kuluttajille, että jokin tuote on laadukas. Ne mahdollistavat tehokkaamman kuluttajainformaation ja paremman tuotteiden valvonnan.

Professori Philip Kotlerin mukaan suuri osa väitetystä suunnitellusta vanhenemisesta on vain tuotteita jatkuvasti parantavien teknologisten ja kilpailullisten voimien toimintaa.[3]

Toisinaan tuottajat yrittävät tuottaa uusia malleja, esimerkiksi ohjelman versioita, liian usein saadakseen enemmän tuloa, ja tällöin kuluttajat saattavat jättää ne ostamatta. [3]

Ajan mittaan autojen kestävyys on parantunut ja siksi kuluttajat eivät hanki uusia autoja yhtä usein kuin ennen. Autonvalmistajat yrittävät lieventää tätä muuttamalla autojen ulkonäköä tiheästi niin, että vanhemmat autot näyttäisivät epämuodikkailta. [3]

Monissa tuotteissa päinvastoin ylpeillään kestävyydellä. Esimerkiksi Rolls-Royce myy sillä maineella, että auton arvo kasvaa ajan mittaan. [3]

Petos?

Joidenkin liberaalien mielestä vapailla markkinoilla myyjällä Monen liberaalin mielestä myyjällä vapailla markkinoilla olisi

iPhone vastaan valtio

Jos valtiot asettaisivat tuotteille tiukkoja kestävyysmääräyksiä, ensimmäiset iPhonet eivät olisi edes päässeet myyntiin, koska niiden akut vanhenevat nopeasti. Tällöin emme olisi ehkä koskaan kuulleet iPhoneista emmekä siksi tietäisi, mitä kaikkea olisimme menettäneet valtion sääntelyvimman vuoksi.

Kuluttajille oikeasti tärkeimmät tuotteet syntyvät vapailla markkinoilla keskimäärin varmemmin kuin säännellyillä ja talouskasvu on keskimäärin nopeampaa. Sääntelemällä voi joskus tuottaa jotain hyvää, mutta useammin sääntely aiheuttaa pahaa ja estää hienoja asioita, joita emme ikinä edes saa tietää menettäneemme, jos ihmisten innovatiivisuus, luovuus ja vapaa yritteliäisyys kahlitaan sääntelyn pakkopaitaan. Markkinoiden yksityisestä sääntelystä kuten sertifikaateista sentään jokainen kuluttaja voi valita itselleen sopivimman, ja niitä voi muuttaa ja vaihtaa niin nopeasti kuin on tarpeen. Sama lainsäädäntö ei sovi kaikille.

Eräs älykkö ironisoi: "Tämmöset lipilaarihörhöt jotka vaatisi valtion laadunvalvontaviraston lakkauttamista olisi helppo argumentoida kumoon: `Haluatko, että puhelimista loppuu akku 4h käytön jälkeen kun energiayhtiöt ja kännykkävalmistajat ryhtyy yhteistyöhön?'", eräs älykkö ironisoi. Siksi yleensä sääntely voittaa vapaan markkinatalouden. Ei aina - siksi meillä on iPhoneja. Lyhyestä akunkestosta huolimatta kuluttajat eivät vieläkään pidä ensimmäisten iPhonien ostamisia virheinä vaan monet rakastavat niitä. Niillä on vikansa, mutta osa kuluttajista haluaa niitä välttämättä, koska valtio ei ole onnistunut estämään niiden tekemistä.

Vapaat markkinat vai sääntelytalous?

Vapaissa markkinoissa on se hyvä puoli, että jos jotkut eivät ole tyytyväisiä, heillä on aina oikeus tehdä sama paremmin. Sääntelytaloudessa tätä oikeutta rajoitetaan "poliittisen harkinnan mukaan", ja Neuvostoliitto havainnollistaa sen seurauksia.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Hehkulampussa ja ledissä sama ongelma: lämpö, Suomen Kuvalehti 13.10.2011, an interview of research scientist, D.Sc. Eino Tetri, Leader of the Light Sources and Energy Group in Aalto University
  2. 2,0 2,1 Planned obsolescence, economist professor Tyler Cowen, April 12, 2007
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Planned obsolescence, The Economist, Mar 23rd 2009

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut