Suffragetti

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Suffragisti oli yleisnimitys 1900-alun Britanniassa äänioikeutta ajaneille. Suffragetti tarkoitti etenkin suffragistien ääriliikkeen Women's Social and Political Union (WSPU) aktivisteja. He tekivät näyttäviä protesteja ja sabotaasia sekä räjäyttelivät pommeja.

Puolessa vuodessa 1913 suffragetit tekivät 250 pommi-iskua tai tuhopolttoa, mutta kukaan ei kuollut, koska kohteena olivat tyhjät rakennukset. Yli tuhat suffragettia joutui vankilaan.[1]

Suffragetit lopettivat terrorikampanjansa, kun Britannia liittyi 1. maailmansotaan 4.8.1914, ja suuntasivat voimansa sodan tukemiseen.[1] Pankhurstien mukaan taistelu Saksaa vastaan oli tärkeämpää kuin tasa-arvovaatimukset, ja suffragetit eivät "voi olla missään tapauksessa pasifisteja". Emmeline Pankhurst vaati miehiä rintamalle ja yleistä asevelvollisuutta sekä naisille pakkotyötä sodan hyväksi. Pieni vähemmistö kuitenkin vastusti sotaa.[2]

Sodan jälkeen parlamentti hyväksyi naisten äänioikeuden ylivoimaisella enemmistöllä.[1]

WSPU:n johtajat Emmeline ja Christabel Pankhurst, äiti ja tytär, käyttivät venäläisiä menetelmiä, kuten nälkälakkoja.

Terrori

Helsingin Sanomat kirjoitti tuolloin: "Kaikilta tahoilta saapuu tietoja suffragettien konnantöistä. Heti lakiehdotuksen hylkäämisen jälkeen löydettiin Lontoon Citystä 3 pommia. Yksi pommeista löydettiin piispan istuimen alta, yksi Daily Newsin toimituksen edustalta.(– –) Koiranäyttelyssä antoivat suffragetit eräälle koiralle, joka oli saanut 2000 punnan palkinnon, myrkkyä. Koira kuoli. Omistajatar sai postikortin, jossa suffragetit ilmoittavat että kaikkien kalliiden esineiden omistajain on nyt vavistava." [3]

Esimerkiksi valtiovarainministeri David Lloyd Georgen maaseutuasunnon makuuhuoneessa WSPU:n suffragetit räjäyttivät 2,3 kilon pommin. "WSPU:n jäsenet olivat usein yläluokkaisia koti­rouvia". Myös tähtitieteellinen observatorio räjäytettiin ja lennätinlankoja katkaistiin.[1]

Kuuluisa lippua hevoseen kiinnittäneen mielenosoittajan tallautuminen kuninkaan hevosen jalkoihin oli vahinko eikä itsemurha. Mielenosoittajan teko myös vahingoitti jockeytä, joka raahautui jalustimestaan pitkän matkan tajuttomana ratsun perässä.

Äänioikeuden toteutuminen

Britanniassa vuonna 1918 äänioikeus laajeni yli 30-vuotiaisiin naisiin ja miehiin, 1928 yli 21-vuotiaisiin.

19. lisäys antoi valkoisille naisille äänioikeuden USA:n vuoden 1920 presidentinvaaleissa. Wyomingissä naiset saivat äänioikeuden vuonna 1869, Mansaarella 1881, Uudessa-Seelannissa 1893 ja Suomessa 1906.

Suomessa tämä tapahtui 1906, ensimmäisenä Euroopassa, kun Suomea "pääministerinä" johtanut arkkiliberaali oikeustieteen professori Leo Mechelin säädätti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja taivutti kaikki säädyt sen puolelle, myös naisten oikeuden olla ehdokkaana.

Toisaalta jo ensimmäiset merkittävät pamfletit naisten äänioikeuden puolesta olivat kirjoittaneet klassiset liberaalit, kuten Jeremy Bentham (1781) ja markiisi de Condorcet (1789) sekä liberalismia lähellä ollut Mary Wollstonecraft (1792) feminismin käynnistäneessä pamfletissaan.

Viitteet