Tauno Tiusanen

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tauno Tiusanen (30.4.1941 -) on Glasgow'n yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston emeritusprofessori. Häntä pidettiin kenties maailman johtavana itä-blokin talouden asiantuntijana, ja Neuvostoliittokin pyysi häneltä neuvoja. Hän johti alan johtavaa tiedelehteä ja tutkimusinstituuttia. Taistolaiset aina uhkailivat tappavansa hänet.

Sisällysluettelo

Galileon kohtalo

Tiusanen alkoi 70-luvulla verrata kommunistista järjestelmää läntiseen[1]. Hän totesi 70-luvulla sosialismin vääristävän hintasignaaleja niin, että Neuvostoliiton taloudessa oli jopa teollisuuslaitoksia, joiden tuotanto oli todellisuudessa vähemmän arvokasta kuin siihen käytetyt panokset. Hän ennusti Neuvostoliiton luhistumisen (mm. vuoden 1985 kirjassaan [1]) ja joutui siksi Suomessa epähenkilöksi ja sai tappouhkauksia.

Presidentti Mauno Koivisto kuitenkin kuitenkin pyysi salaa Tiusasen "Neuvostoliiton ja kommunistisen Euroopan talouksien perinpohjaisen tuntijan, oman neuvonantajaryhmänsä sisäpiiriin"[1].

Neuvostoliitto pyysi pelastajakseen

"1990 minut kutsuttiin neuvostoliittolaiseen asiantuntijaryhmään pelastamaan Neuvostoliitto niin kutsutun Shatalinin 500 päivän ohjelman pohjalta. Samaan aikaan taistolaiset halusivat tappaa minut - - Uhattiin, ettei lapsellani kohta ole isää. Tietoisena Suomen väkivaltatilastoista ja stalinistien käytöksestä päätin lähteä Skotlantiin."[1]

"Intellektuellit" tappouhkailevat

"1970-luvulla olin Kirjayhtymän kesäjuhlissa Villingissä. Siellä Aulikki Oksasen ja Matti Rossin ystävä - - julisti, etten elää enää kauan. Olin uskaltanut lausua heidän seurassaan, kuinka Itä-Euroopalla menee huonosti." Kerran hänen poistuessaan Helsingin yliopiston tilaisuudesta "muuan tieteenharjoittaja" sanoi: "Jos vielä näyttäydyt yliopistolla, emme takaa turvallisuuttasi". "Raitiovaunussa viereen istahti tuntematon tyyppi. Hän lupasi, että vallankumouksen jälkeen minut ja minun kaltaiseni ajetaan meren jäälle ja" tulos varmistetaan konepistooleilla.[1]

"Eikö sua saatana olekaan vielä tapettu!"

Kun Tiusanen myöhemmin poisti puhelinnumerostaan salauksen, hänen täyttäessään 60 vuotta vuonna 2001 joku soitti: "Eikö sua saatana olekaan vielä tapettu!", ja hän vaihtoi takaisin salaiseen numeroon[1].

"Sinut tapetaan ja perheesi upotetaan"

"Mulle tuli murhauhkauksia, kun toin esiin länsimaisia näkemyksiä itä-blokin talousvaikeuksista. Raitiovaunussa tultiin sanomaan, että minut tapetaan ja perheeni upotetaan, Tiusanen muistelee."[2]

Mauri Pekkarinen suuttui

Kun Janajevin juntta kaappasi vallan Neuvostoliitossa 1991, Tiusanen sanoi sen merkitsevän "neuvostosysteemin loppua, koska kansan luottamus oli jo palanut pohjaan" (Neuvostoliiton luhistuminen tapahtuikin pari päivää myöhemmin ja päättyi samana vuonna ). Mauri Pekkarinen "komenteli vihaisesti, ettei minulla ole enää asiaa tiedotusvälineisiin, joissa valtiolla on sananvaltaa. Ja miten julkeankaan halveerata naapurimaan laillista hallitusta. Saatoin vain ihmetellä, mikä on sellainen laillinen hallitus, joka sulkee valtionpäämiehensä kotiarestiin. Että Mauri olikin vihainen."[1] Kun Tiusanen mainitsi tapauksen kirjassaan vuonna 2009, kustantaja, valtion Edita, poisti Pekkarisen nimen kirjasta.[3]

Maailman johtavaksit tutkijaksi

"Helsingissä virkamiehet, vuorineuvokset ja yya-evankeliumia hokeneet poliitikot vaihtoivat kadulla puolta, kun huomasivat kookkaan Tiusasen vaeltavan vastaan." "Korkeakoulut kieltäytyivät pitkään jakamasta Tiusaselle professuureja. - - Pian Tiusanen tajusi, ettei hänellä ole tulevaisuutta Suomessa. Hän vastasi myöntävästi saamaansa työtarjoukseen Glasgow'n yliopistosta, jonka Itä-Euroopan tutkimusyksikköä pidetään yhä johtavana maailmassa. Tiusanen sai laitoksen johdettavakseen."[1]

Taistolaiset estämässä uraa

Tauno Tiusanen oli Glasgow'n yliopiston professori ja Itä-Euroopan tutkimuksen instituutin johtaja, alan johtavan tiedelehden johtaja ja presidentti Koiviston itäblokkityöryhmän raportin kirjoittaja. Kun hän palasi Suomeen professoriksi kerrottiin, että hänen paluunsa yritettiin estää, ja kun estäminen ei onnistunut, vastaliikkeenä perustettiin Aleksanteri-instituutti.[4]

Tiusasen mukaan Suomen Akatemiassa työskennellyt Markku Kangaspuro sanoi, että teknisten yliopistojen professorit eivät saa rahoitusta. Tiusanen haki kuitenkin mutta ei päässyt 30 parhaan joukkoon. Hakemukset tutkinut Tekes kuitenkin totesi Tiusasen mukaan tämän hakemuksen ainoaksi, joka ansaitsi rahoitusta, ja rahoitti sen.[4]

Taistolainen Putin-mielinen Kangaspuro oli Marx-seuran hallituksen jäsen. (Markku Kangaspuro)

Häntä sai kuunnella vain salaa

"Valistuneimmat toimittajat alkoivat käyttää Tiusasta tietolähteenään, mutta pahennusta herättävää nimeä ei läheskään aina mainittu. Hänen haastattelunsa Yleisradion ajankohtaisohjelmiin oli mahdollista vain pääjohtajan luvalla." "Kaikkien aikojen myönteisin arvio Tiusasen kirjoista oli 1990-luvun alussa Kansan Uutisissa, joka oli enemmistökommunistien äänenkannattaja."[5]

Hän "1970-luvun lopulta lähtien aiheutti yleisiä inhon ja kauhun väristyksiä sanomalla julki sen, minkä kaikki muutkin olisivat nähneet jos olisivat uskaltaneet katsoa. Keisarilla ei ollut vaatteita." Tiusasen tutkimusmenetelmät osoittivat, että "neuvostojärjestelmässä vallitsi henkinen ja fyysinen terrori, vähemmistökansojen tuhoon tähtäävä sorto, aineellinen kurjuus, tekniikan takapajuisuus, totalitaristinen militarismi, luonnonvarojen tuhlaus ja ympäristötuho."[5]

"En tiennyt silloin" on älyllistä epärehellisyyttä

Itä-Euroopan viranomaiset antoivat Tiusaselle "valtavasti salattua tietoa maistaan, ja he suorastaa tähdensivät, että viralliset tilastot ovat väärennettyjä. Ja näinhän itsekin, miten asiat olivat: köyhyyttä ja ankeutta, ruokajonoja ja puutetta. - - säälimätön diktatuuri, joka kuritti, vangitsi ja huumasi toisinajattelijoita sekä alisti kansojaan ennennäkemättömällä tavalla. Nykyään moni takinkääntäjä väittää, ettei itäjärjestelmän totuutta muka tiedetty. Se on valetta. Jokainen, joka halusi, tiesi".[1]

Triviaa

Tiusasen edeltäjä Glasgow'n yliopiston Neuvostoliitto- ja Itä-Eurooppa-instituutin johtajana oli professori William Wallace.[6]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Tappouhkauksien varjossa, Seura 37/2009
  2. VENÄJÄ ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ, Talous-Sanomat 23.5.1998
  3. Tauno Tiusanen syyttää Mauri Pekkarista uhkailusta Helsingin Sanomat. 22.8.2009.
  4. 4,0 4,1 Aleksanteri-instituutti tapetilla Uusi Suomi / Tauno Tiusasen blogi. 26.7.2016.
  5. 5,0 5,1 Hyödylliset idiootit pakottivat hiljaiseksi Helsingin Sanomat. 22.8.2009.
  6. Tauno Tiusanen lähtee professoriksi Skotlantiin Helsingin Sanomat. 3.10.1991.

Aiheesta muualla

Lisää luettavaa

Henkilökohtaiset työkalut