Valtionvelka

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtionvelka oli Suomessa 9,2 % * BKT vuonna 1970, 10 % * BKT vuonna 1990, 63 % * BKT vuonna 1995 ja 37 % * BKT vuonna 2009.[1]

Sisällysluettelo

Suomen valtionvelka

Seuraava taulukko on siteerattu osoitteesta http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401 1978-2009 (milj.€)

Vuosi	%/BKT	Euromääräinen	Valuutta-
määräinen	Yhteensä
2009	36,50*	63 389	-	63 389
2008	29,20	54 382	-	54 382
2007	31,20	56 068	-	56 068
2006	35,30	58 859	45	58 904
2005	38,20	60 000	44	60 044
2004	41,90	63 745	43	63 788
2003	43,40	62 079	1 241	63 320
2002	42,10	51 456	7 797	59 253
2001	45,60	52 678	9 082	61 760
2000	48,70	53 846	9 590	63 436
1999**	56,50	57 008	11 044	68 052
1998	60,20	43 331	26 464	69 796
1997	65,30	41 421	28 349	69 770
1996	67,10	36 687	29 434	66 121
1995	63,30	31 142	28 979	60 121
1994	58,90	22 026	29 696	51 722
1993	51,90	16 864	26 166	43 030
1992	34,00	9 956	17 893	27 849
1991	16,90	6 863	7 341	14 204
1990	 	4 919	4 170	9 089
1989	 	5 067	3 832	8 899
1988	 	5 349	4 420	9 769
1987	 	5 017	4 824	9 841
1986	 	4 207	4 538	8 745
1985	 	3 583	4 319	7 902
1984	 	3 250	4 196	7 446
1983	 	2 758	3 654	6 412
1982	 	1 924	3 163	5 087
1981	 	1 475	2 242	3 717
1980	 	1 282	1 739	3 022
1979	 	1 047	1 508	2 555
1978	 	813	1 238	2 051


Tahallaan velat maksamatta

Argentiina

Argentiina ilmoitti joulukuussa 2001 lopettavansa 82 miljardin dollarin ulkomaanvelkansa hoitamisen, mikä on maailmanennätys. Sen jälkeen se ei ole saanut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti. Jos Kreikka tekisi saman, sillä ei olisi enää varaa rahoittaa valtion nykyisiä menoja, joita se nyt rahoittaa jatkuvasti velaksi. [2]

Libertaarien päiväuni

Osa libertaareista toivoo, että kaikki maat toimisivat noin, velanotto loppuisi ja valtiot alkaisivat mitoittaa menot tulojensa mukana. Optimistisimmat liberaalit ajattelevat valtion voivan tasata velanotolla suhdanteita ilman kohtuuttomia haittoja (vrt. Julkisen valinnan teoria).

Kreikka

Keväällä 2012 maksukyvytön Kreikka velkasaneerasi noin 200 miljardin euron yksityisen velkansa noin 100 miljardiin. Leikkaus oli suurempi kuin kahdessa aiemmassa valtionvelan suursaneerauksessa yhteensä (Argentiina 2001 ja Venäjä 1989). Kreikan kokonaisvastuut ovat silti kasvaneet jatkuvasti, jo 390 miljardiin euroon, mutta riski siirtyy entistä enemmän euromaiden veronmaksajille. [3]


Viitteet

  1. HS 20.12.2009: "Perinnöksi moninkertainen vauraus"
  2. Jos tekisi argentiinat, Suomen Kuvalehti 8/2012, sivu 18.
  3. Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle, Taloussanomat 14.3.2012

Katso myös

Tietoa muualla

Henkilökohtaiset työkalut