Aluepolitiikka
Aluepolitiikkaa ovat lähinnä aluetuet ja hajasijoittaminen.
Osmo Soininvaaran mukaan suurin aluetuki on Kelan toiminta: Kela kerää rahansa aivan muualta kuin minne se jakaa ne.[1]
EU:n budjetista vajaa puolet on aluetukia. Suorien aluetukien lisäksi mm. valtio ja EU rahoittavat väylähankkeita ja muita hankkeita suhteessa herkemmin syrjäseuduilla kuin rikkaammilla alueilla. Vastaava pätee monien yritys-, tutkimus- ja muiden tukien suuntaamiseen, vaikkei siitä puhuttaisi aluepolitiikkana.
Kattohinnat postille, laajakaistayhteyksille jne. ovat myös epäsuoraa aluetukia, koska ne pakottavat subventoimaan syrjäseutujen palveluja. Liberaalimpaa olisi antaa kunkin valita asuinpaikkansa ja vastata näin aiheuttamistaan kustannuksista.
Valtionosuuksien tasausmaksut
Uudeltamaalta peritaan tasausmaksuja 521 miljoonaa euroa, ja kaikki muut maakunnat ovat nettosaajia, kärkipäässä Pohjois-Pohjanmaa 170, Keski-Suomi 118, Etelä-Pohjanmaa 111, P-Savo 99, P-Karjala 99 ja Pirkanmaa 82 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta peritään 475 miljoonaa euroa vuonna 2016.[2]
Muissakin maakunnissa on myös nettomaksajia, ja rahoja siirretään myös muilla keinoilla, esimerkiksi valtionveroilla rahoitetuilla tukiaisilla.
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/uusimaa-maksaa-viulut/
Hajasijoittaminen
Hajasijoittaminen sai niin surkean maineen, että sille keksittiin uusi nimi, alueellistaminen. Alueellistamisesta surullisenkuuluisa esimerkki on Lääkelaitoksen (nyk. Fimea) alueellistaminen.
Liberaalien kanta
Libertaarit vastustavat kaikkia tukia. Liberaalit pääsääntöisesti kannattavat ihmisten vapautta valita asuinpaikkansa rangaistuksetta. Tämän vuoksi he eivät voi hyväksyä varsinaisia aluetukia tai muita palkkioita alueen perusteella. Tämä ei välttämättä sulje pois sitä automaattista tulontasausta, joka tapahtuu kohtelemalla maan kaikkia asukkaita samalla tavalla verotuksessa ja tulonsiirroissa. Soininvaaran mukaan näin syntyvä rahavirta rikkailta ihmisiltä köyhille on nytkin Suomen suurin aluetuki.[1]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat, Osmo Soininvaara, Soininvaara.fi 15.7.2012
- ↑ Jo 500 miljoonaa euroa: Verorahoja virtaa yhä enemmän pääkaupunkiseudulta köyhille kunnille Helsingin Sanomat. 25.1.2016.
Katso myös
- Alueellistaminen (hajasijoittaminen)
- Sääntely
- Tukiaiset
- Politiikka
- Koko Suomi on pidettävä asuttuna
Aiheesta muualla
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Aluepolitiikka
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionosuus "Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset valtionosuudet vuonna 2007 ovat noin 6,9 miljardia euroa (20% kuntien tuloista). Nykyinen käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2015 valtionosuudet ovat 9,9 miljardia euroa, josta laskennallisia valtionosuuksia 9,0 miljardia euroa.[1]"
