Antifa

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Antifa-termiä käytetään mm. Saksassa toimivan Antifaschistische Aktion-liikkeen lyhenteenä. Skandinaviassa sama liike tunnetaan nimellä AFA.

Turun Antifa perustettiin vuonna 1992, Helsingin 1994, mutta sittemmin Antifan toiminta kuoli pois Suomesta.

Vuonna 2009 militantti antifasismi palasi Suomeen nimellä "Antifa Suomi". Vihreiden nuorten pääsihteeri Jehki Härkönen pelkäsi liikkeen ruokkivan uusnatsismia kasvuun. Hänen mukaansa Suomi oli pitkään ainoa maa ilman tällaisia järjestöjä. Antifasistien tunnus ovat mustat hupparit ja vaatteet.[1]

Trotskilaiskommunisti Juhani Lohikoski oli Antifan aktiivi.

Saksan kommunistipuolueen Stalinin tuella perustama

Saksan kommunistipuolue KPD perusti puolisotilaallisen Antifaschistische Aktion -järjestön, josta Antifan nimi tulee. Rahoituksensa KPD sai Stalinin johtamalta Kominternilta.[2]

Suomen Antifa perustettiin Vasemmistonuorten toimistolla vuonna 1994 ja venäläismielinen Suomen Antifasistinen Komitea vuonna 2009. Antifa hyväksyy väkivallan käytön ja he naamioituvat katutappeluita varten. Fasistien ja antifasistien katutappeluiden katsotaan ruokkivan molempia ryhmiä, ja tällaisten tappeluiden aikaisesta kaaoksesta Adolf Hitler nousi valtaan. Vastaavia tappeluryhmiä oli jo 1920-luvun Italiassa.[2]

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö luokittelee Antifan terroristijärjestöksi. Syynä tähän ovat Antifan äärianarkistien hyökkäykset poliisia, hallitusta ja poliittisia instituutioita vastaan.[3]

Vuonna 2017 ministeriö pelkäsi Antifan alkavan tehdä pommi-iskuja molempien puolueiden puoluekokouksiin, kuten sen sisarjärjestöt Kreikassa, Italiassa ja Meksikossa.[4]

Ryhmät ovat jo keväästä 2016 tehneet aseellisia hyökkäyksiä yksittäisten ihmisten kimppuun. Osa anarkisteista hakee taistelua ja koulutusta ulkomaiden anarkistijärjestöistä.[4]

The Independent -lehden haastattelema poliisi kertoi tulleensa tietoiseksi Antifasta vasta Trumpin vaalikampanjan aikana, kun Antifa-mellakoitsijat käyttivät aseita, kilpiä ja kypäriä ja hakkasivat ihmisiä, heittivät pommeja ja polttopulloja, sytyttivät tulipaloja ja rikkoivat ikkunoita.[3]

Pian myös vastapuoli alkoi taistella Antifaa vastaan. Viime vuosikymmeninä viranomaiset ovat keskittyneet äärinationalisteihin, mutta nyt on noussut tusinoittain aseistettuja Antifa-ryhmiä, osa Black Blocista. By Any Means Necessary on mukana hyökkäyksissä.[4]

Ministeriö on varoitellut myös Antifan ja äärikansallisten keskinäisestä väkivallasta huhtikuusta 2016 asti. Kummatkin ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi, suuremmiksi ja enemmän yhteenottoja hakeviksi. Ministeriö pelkäsikin, että jos nationalistit saavat lisää näkyvyyttä, Antifa muuttuu tappavammaksi. Näin kävikin.[3][4]

Elokuussa 2017 Berkeleyssä noin sata naamioitunutta antifa-militanttia osallistui protestimarssille. He hyökkäilivät presidentti Trumpin kannattajien kimppuun. Uhreiksi joutui myös virheellisesti valkoisen ylivallan kannattajiksi luultuja. SDS:n perustajiin kuuluva sosiologi Todd Gitlin arvioi, että tällainen väkivalta vie huomion koko protestilta, mikä oli odotettavissa. Gitlinin mukaan Antifa ahdistelee poliittisia vastustajiaan ja maltillisia vasemmistolaisia. Puistoon oli järjestetty marxilaisuuden vastainen mielenosoitus, mutta järjestäjät peruivat sen vastamarssin aiheuttaman väkivallan pelossa. 13 henkeä pidätettiin, osa pahoinpitelyistä ja yksi pahoinpitelystä tappavalla aseella. Vastamarssin järjestäjä sanoi pyytäneensä etukäteen Antifaa ottamaan "puolustuksellisen" roolin. Berkeleyn poliisipäällikkö kertoi antifan ja mustan blokin harjoitelleen aseilla muiden mielenosoittajien seurassa. Järjestäjän mukaan harjoittelu oli puolustuksellista. Molemmat osapuolet arvostelivat poliisin toimintaa. Valtiotieteilijä Jo Freeman oli niitä, jotka saivat 1960-luvulla radikaalissa opiskelijajärjestössä Berkeleyn yliopiston sallimaan poliittiset puheet. Hänestä äärioikeistoa vainoavat toimivat monella tapaa kuin tuolloin heitä uhkailleet. "Kaikkialla on ihmisiä, jotka haluavat tukahduttaa oikeuden puhua." Berkeleyn yliopiston tiedottajan mukaan jo se, kun helmikuussa musta blokki esti puhetilaisuuden, osoitti, mitä tapahtuu, kun väkivaltaa käyttävät tahot hyökkäävät niiden kimppuun, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan.[5]

Viitteet

Katso myös