GAL-TAN-akseli
GAL–TAN-asteikko on arvojen ja puolueiden poliittinen ulottuvuus. Siinä kuusi ominaisuutta on koottu kahteen pääryhmään, jotka on edustettu asteikolla. Suomalaisissa lehdissä GAL–TAN-akselia kutsutaan joskus osittain harhaanjohtavasti liberaali-konservatiiviakseliksi.
GAL tarkoittaa vihreää, vaihtoehtoista ja libertaaria, kun taas vastakkainen ääripää TAN tarkoittaa perinteistä, autoritaarista ja nationalistista. Tämän järjestelmän rajalinja ei ole uudelleenjakopolitiikka, vaan sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. [1] [2]
Kansainvälinen tutkimusryhmä CHES 1999 aloitti asteikon käytön.[3] Hooghe, Marks ja Wilson loivat termin GAL–TAN (vihreä-vaihtoehto-liberaali vs perinteinen-autoritaarinen-nationalisti) vuonna 2002.[4]
Suomi
Vuoden 2019 vaaleissa puolueiden keskivertoehdokkaiden järjestys GAL–TAN-akselilla oli vihreät, vasemmistoliitto, Rkp, Sdp, Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset. Eli kokoomus ja Sdp olivat vaihtaneet paikkoja. Keskivertoäänestäjä oli Sdp:n kohdalla, joskin kaikki kolme olivat lähellä toisiaan tässä, ei oikeisto-vasemmistoakselilla.[5]
Suomen vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa GAL–TAN-akseli kuvasi huonosti suuntautumisia: sijoittuminen nationalismi-kansainvälisyys-akselilla (etenkin suhtautuminen maahanmuuttoon) ei vastannut sijoittumista akselilla liberaali-perinteinen, ja näin ollen GAL–TAN sekoitti päällekkäin ilmiöt, jotka eivät sovi yhteen.[5]
Ruotsi
GAL -TAN -akselia on kutsuttu keskeneräiseksi ja valmisteltuksi, ja sitä on kyseenalaistettu analyysityökaluna, koska on epäselvää, onko GAL-päähän luokitelluilla ihmisillä paljonkaan yhteistä. [6] Sama koskee niitä, jotka on luokiteltu TAN-päähän. [6] Politologi Sören Holmberg sanoi helmikuussa 2021, että GAL–TAN-asteikon tuki on erittäin heikko erityisesti Ruotsissa ja että asteikkoon sisältyvien tekijöiden välinen yhteys on heikko. Holmberg uskoo, että sen sijaan asteikko mittaa ensisijaisesti nationalismia. [7]
Katso myös
Viitteet
- ↑ Malline:Webbref
- ↑ "Äntligen en frisk fläkt i debatten om vänstern", expressen.se, 27 september 2016. Åtkomst den 27 september 2016.
- ↑ Katarina Lind "Så har Centerpartiet närmat sig MP och V", sverigesradio.se, 5 april 2018. Åtkomst den 8 maj 2018.
- ↑ Ohlsson, Jonas, Oscarsson, Henrik ja Solevid Maria: Ekvilibrium SOM-Institutet. Viitattu 1.11.2016.
- ↑ 5,0 5,1 Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.): Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 (sivut 279 ja 300) Oikeusministeriön julkaisuja: Selvityksiä ja ohjeita 5/2020. 2020. Oikeusministeriö.
- ↑ 6,0 6,1 PJ Anders Linder. "Debatt: Bristerna i GAL-TAN-skalan", di.se, 30 augusti 2016. Åtkomst den 12 november 2016.
- ↑ Sören Holmberg intervjuad i Fredagsintervjun. "Fredagsintervjun: Nej, polariseringen har inte ökat" (vid 11m21s), Kvartal, 19 februari 2021.
