Nationalismi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Nykynationalismi rautalangasta: nämä 340 000 neliökilometriä moreenia ja kalliota sekä niiden päällä elävät 5,5 miljoonaa yksilöä uusimpia tulokkaita lukuunottamatta muodostavat Pyhän Kokonaisuuden (sarkasmia).

Nationalismi tarkoittaa Wikipedian mukaan "aatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa"[1]. Monia muitakin määritelmiä on. Kansakunta puolestaan tarkoittaa Wikisanakirjan mukaan yhteisen historian tai etnisyyden jakavaa ryhmää[2].

Nationalismiin on sisältynyt esimerkiksi:

  • Kansallinen itsemääräämisoikeus - siis vaatimus itsenäisestä valtiosta kansakunnalle. Koska toisaalta kansakunta määritellään joskus yhteisen hallinnon alla eläväksi ryhmäksi[3], syntyy kehäpäätelmä. Liberaalit yleensä kannattavat valtioiden hajottamista. Toisaalta nationalismin nimissä on myös keskitetty valtaa: esimerkiksi Italia yhdistyi 1861 ja Saksa 1871.
  • Yleistä kiinnostusta kansakuntaan eli sen historian, kielen, kulttuurin jne. tutkimista ja korostamista, mikä ei sinänsä liity politiikkaan
  • Militarismi, jota tosin nykyään ani harva myöntää kannattavansa

Euroopassa nationalismiin liittyy lisäksi usein osin perusteltu EU- ja maahanmuuton vastustaminen sekä protektionismi, jyrkkiin muotoihin joskus antijihadismi tai jopa rasismi.

Usein "isänmaallisuuden" myönteisistä piirteistä käytetään sanaa "patriotismi" ja kielteisistä "nationalismi", mutta erottelu on epämääräistä ja molempia termejä voi käyttää molemmilla tavoilla.

Nationalismi, konservatismi, sosialismi ja liberalismi

1800-luvulla usein liberaalien toiminnassa oli nationalistisia sävyjä, kun kansalaisten vapautta ja ihmisoikeuksia saattoi lisätä irrottamalla imperiumeista kansallisvaltioita. Esimerkiksi Suomessa konservatiivit olivat usein myöntyväisyysmiehiä ja liberaalit, kuten Leo Mechelinin liberaalipuolue hengenheimolaisineen ja nuorsuomalaiset, tyypillisesti puolustivat Suomen laajempaa itsemääräämisoikeutta, samoin osa sosialisteista. Sekä konservatiiveissa että liberaaleissa oli kuitenkin tukea suomalaistumiselle ja lopulta itsenäistymiselle, jossain määrin sosialisteissakin.

Nykyään usein konservatismissa on vivahde nationalismia. Nationalistit ovat usein joissain suhteissa traditionalisteja ja maltillisimmat heistä saattavat toimia konservatiivien kanssa, jyrkempiin, kuten Donald Trumpiin, Marine Le Penistä puhumattakaan, nopeita muutoksia vastustavat konservatiivit suhtautuvat usein kielteisesti.

Vasemmistonationalismi

Vasemmistopuolueen (Die Linke, Saksa) parlamenttiryhmän johtaja Sahra Wagenknecht, Venezuelan diktaattorit Hugo Chávez ja Nikolai Maduro, Bolivian johtaja Evo Morales ym. ovat vasemmistonationalisteja.

Aydınlık on Turkin ensimmäinen sosialistilehti, alun perin kommunistien (1921), sittemmin työväenpuolueen.

Aydınlık on vasemmistolainen, uusnationalistinen ja eurasianistinen. Vuonna 2022 se ja islamistinen Yeni Akit -lehti julkaisivat kirjoitukset, joissa varoiteltiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden voivan eskaloida Ukrainan sotaa ja Mustanmeren tilannetta sekä vaadittiin ehtoja jäsenyydelle.[4]

Nationalistisia aatteita

Viitteet

Katso myös