Hitas
Hitas-asuntojärjestelmä on taloustieteilijöiden mielestä älytön. Samat tavoitteet saisi toteutettua paremmin ja halvemmalla käyttämällä tulonsiirtoja eikä asuntosääntelyä.
Helsingin Hitas on yksi monista suomalaisista järjestelmistä, joissa kaupunki myy tai yleensä vuokraa tonttejaan alle markkinahinnan "halpojen asuntojen rakentamiseen". Järjestelmä vastaa Neuvostoliiton hintasääntelyä: kun jotain myydään alle todellisen markkinahinnan, syntyy jonoja ja pulaa ja hyödyke kohdentuu tehottomasti (sitä halutaan kuluttaa liikaa ja sitä päätyy vähemmänkin tärkeään käyttöön, vrt. miten leipää syötettiin hevosille rehun sijaan, kun leivän hinta oli määrätty halvaksi).
Hitaksesta luopuminen
Vuonna 2020 puolueet sopivat luopuvansa hitaksesta mutta riitelivät siitä, tuleeko jonkinlainen seuraajaa. Kaupungin Aalto-yliopistolta tilaama selvitys tyrmäsi hitaksen kesällä 2022.[1]
"Ongelmiin on tehokkaampia ratkaisuja"
Selvityksen mukaan kaupungilta ei edes löytynyt käsitystä siitä, mikä ongelma hitaksen pitäisi ratkaista, vaan eri tahoilla oli eri kantoja. Jotkut esittivät ongelmaksi omistusasumisen kalleutta, toiset esimerkiksi segregaatiota. Ongelmiin on todennäköisesti parempia ratkaisuja kuin hitas. Useimmat esitetyt ongelmat eivät edes kytkeydy hitaksen tukielementtiin.[1]
Melkein kaikkia tavoitteita toteutettaisiin paremmin antamalla tontit hitas-asuntojen sijaan normaaliin rakentamiseen. Hitas-järjestelmän arpomalla valituille ihmisille annettu alempi hinta on muilta pois.[1]
Läpinäkymättömyys
Selvityksen mukaan päättäjien ja äänestäjien on vaikea arvioida, kuinka paljon hitas maksaa. Olisi tärkeää, että tuki olisi läpinäkyvää. Professori Marko Terviön mukaan kalliiden alueiden hitaksiin sisältyy hintatukea ostajille, vaikka jotkut poliitikot yrittävät tämän kieltää. Kustannuksille pitäisi myös määritellä yläraja, ja on epärationaalista, että ne eivät edes näy budjetissa.[1]
Estää asuntojen rakentamisen
Toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan Helsingissä ei rakennettu asuntoja tavoitteiden mukaisesti, koska kaupunki vaatii, että 55 % asunnoista rakennetaan säänneltyinä ("kohtuuhintaisina", ARA ja Hitas), ja rakennuskustannukset olivat nousseet säädetyn hinnan yläpuolelle, niin että siihen hintaan ei kannattanut rakentaa. Silti juuri Helsinkiin kannattaisi rakentaa. Tästä kertoo se, että asuntojen hinnat ovat siellä niin korkeita.[2]
Hitas-taloissa asuu kovatuloisia
HS: "Helsingin uusimmissa hintasäännellyissä asunnoissa asuu tavallista paremmin tienaavia ihmisiä." "omistajissa on useita todella kovatuloisia, yli satatuhatta vuodessa ansaitsevia ihmisiä." [3]
Hitas-ostajien vuositulot olivat keskimäärin 48 000 euroa, puolet enemmän kuin aikuisten helsinkiläisten (32 000 euroa). 5 % tienasi yli 100 000 euroa vuodessa. Ostajia olivat etenkin keskiluokan nelikymppiset. Parissa Hitas-taloyhtiössä keskitulot olivat 70 000 euroa vuodessa.[4]
120 000 euroa vuodessa tienaava toimitusjohtaja omistaa 10 hitas-asuntoa, 300 000 euroa ansainnut 62-vuotias sijoittaja 9. Hitas-asuntoja on rakennettu yli 24 000.[5]
Hitas-säänneltyjä asuntoja oli 14 615 vuonna 2019. Niistä joka 5. oli muun kuin omistajan asuma.[4]
HS-vertailussa hitas-asuntojen neliöhinta oli paljon halvempi kuin muiden. Niiden tonttivuokrat ovat halvempia kuin muilla. Osa näistä on vuokralla.[4]
Professori Niku Määttäsen mukaan mahdollisimman monen hitas-asunnon tulisi päätyä niitä edelleen vuokraaville, koska hitas asunnosta ei kannata muuttaa pois asumistarpeiden muuttuessa esimerkiksi työpaikan vuoksi, mutta markkinavuokraa hitas-asunnosta maksavalla asukkaalla ei ole tällaista muuton estettä. Lisäksi vuokra tuottaa verotuloja.[6]
Arvostelua
Professori Ari Hyytisen mukaan järjestelmä suosii niitä, joilla on aikaa tai mahdollisuuksia jonottaa ulkona, ja on siten epäoikeudenmukainen lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi hänestä on selvää, että keinotekoisen halpa hinta luo ylikysyntää ongelmineen.[7]
Muutkin taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara ovat arvostelleet epätasa-arvoiseksi Ara-järjestelmää, jolla Hitas-asunnot on rakennettu. Soininvaaran mukaan Hitas pitäisi lakkauttaa, koska se on kallis ja epätasa-arvoinen ja nostaa niiden vuokria, joille tuettua asuntoa ei riitä. Säästöillä hän tukisi pienituloisia suoraan rahalla ja lisäisi asuntotuotantoa. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[8]
Professori Niku Määttäsen mukaan Hitas-järjestelmässä ei ole järkeä mm. seuraavista syistä.[7]
Asunnot kohdentuvat tehottomasti
Jonotusta suurempi ongelma on se, että järjestelmän vuoksi erilaiset asunnot kohdentuvat huonosti erilaisille ihmisille. Normaalia alhaisemman hinnan vuoksi asunnot päätyvät niille, jotka ne sattuvat saamaan, eivätkä niille, joille juuri ne asunnot parhaiten sopisivat. Lisäksi ihmisten ei kannata muuttaa pois noin halvasta asunnosta silloinkaan, kun asumistarpeet muuttuvat.[7]
Muiden asuntojen hinnat nousevat
Asuntojen tehoton kohdentuminen todennäköisesti pahentaa asuntopulaa ja siten nostaa normaalien asuntojen hintoja entisestään.[7]
Järjestelmä on kallis
Kaupunki menettää rahaa vuokratessaan tai myydessään tontteja markkinahintaa halvemmalla. Tämä tuki kohdentuu yksittäisille, usein keskiluokkaisille ihmisille sen sijaan että se kohdentuisi kaupunkilaisille tasapuolisemmin, mitä Määttänen pitää epäoikeudenmukaisena.[7]
Määttäsen mukaan mahdollista vaikutusta segregaatioon heikentää se, että hyvällä paikalla olevia Hitas-asuntoja todennäköisesti vuokrataan eteenpäin hyvätuloisille.[7]
Hitas-asuntojen hoitovastikkeet ovat Talouselämän mukaan käsittämättömän korkeita, ainakin jossain tapauksessa yhtiön huonon hoidon vuoksi. Siksi jokaista Hitas-arpajaisvoittoa ei kannata ottaa vastaan.[9]
Arvotaan 100 000 euroa kaupungin rahoja 100 onnekkaalle
"Kuvittele jos Helsingin kaupunki järjestäisi joka vuosi arvonnan, jossa 100 onnekkaalle annettaisiin 100 000 euroa rahaa kaupungin varoista. Arvonnan osallistumisen ehtona olisi, että halukkaalla pitäisi olla vakaat tulot tai aikaisempaa varallisuutta."[10] "Kuvittelet juuri hitas-järjestelmää."[11]
Hitas-asuntojen jonottaminen
(Arvostelun vuoksi jonotus vaihdettiin arvontaan 2010-luvulla.)
Huhtikuussa 2010 ihmisiä on lensi jopa Tukholmasta asti jonottaakseen kadulla "hytisten" vuorokausien ajan saadakseen markkinahintaa halvemman asunnon. Helsingin kaupunki rakennuttaa Hermanniin kolme hitas-yhtiötä, yhteensä sata asuntoa. Ne jaetaan ensimmäisenä jonottajille. Jonottajat arvostelivat järjestelmää "neuvostoliittolaiseksi" ja "bulgarialaiseksi" mutta "jonossä värjötelleet pitivät muutamaa huhtikuista yötä pasilalaisella betonikannella pienenä uhrauksena edullisen asunnon saamiseksi", koska kaupunki myy upouudet hitas-asunnot alihintaan, keskimäärin 3 000 euroa neliöltä, vaikka jo alueen vanhojen asuntojen hinta on 3 400 euroa/neliö. [12] [13].
"Helsinki myöntää: Uudet hitakset liian kalliita" [14]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Tutkijoiden tuore raportti murskaa Helsingin hitas-järjestelmän Helsingin Sanomat. 21.6.2022.
- ↑ Mikko Kiesiläinen: Miksi Helsinki estää rakentajia rakentamasta? 28.8.2018. Libera.
- ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/Hitas-asuntojen+hinnat+karkaavat+keskituloisilta/a1357578279645
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Päivi Ala-Risku ja Kalle Silfverberg: KUKA HYÖTYY HITAKSESTA? Helsingin Sanomat. 9.2.2020.
- ↑ Näin varakkaat kahmivat itselleen useita sijoitusasuntoja vasemmiston puolustamalla tukijärjestelmällä – Yhdeksän hitas-asunnon omistaja: ”Ne ovat hyviä sijoituskohteita” Talouselämä. 23.11.2019.
- ↑ Niku Määttänen: Hitas-asunnot sijoittajille Akateeminen talousblogi. 28.10.2011.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 Onko Hitas-järjestelmässä mitään järkeä?, professori Niku Määttänen 16.4.2010 & professori Ari Hyytinen 17.4.2010, Akateemi talousblogi
- ↑ ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.
- ↑ Kommentti: Hitas-lotossa voittaminen käy äkkiä kalliiksi Talouselämä. 26.7.2016.
- ↑ https://www.libera.fi/blogi/miksi-helsingin-kaupunki-arpoo-100-000-euron-tulonsiirtoja/
- ↑ https://twitter.com/MKiesilainen/status/1029671706317729792
- ↑ "Jonossa tienaa tonnin tunnissa", Helsingin Sanomat 11.4.2010, s. A14
- ↑ Ostajat jonottavat jo asuntoja, Taloussanomat 9.4.2010
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/Apulaiskaupunginjohtaja+my%C3%B6nt%C3%A4%C3%A4+Uudet+hitakset+liian+kalliita/a1305634500833
