Orpon hallitus
Orpon hallitus istunee 2023-2027. Tehtävänä oli korjata valtiontalous Marinin hallituksen tekemän valtavan vajeen jäljiltä.
Erkki Tuomioja kirjoitti, että Sdp olisi voinut osoittaa valmiutta hallitusneuvotteluihin, koska jos ei edes haluttu neuvotella, ei voida tietää, olisiko Sdp löytänyt yhteisen ohjelman kokoomuksen kanssa. Puoluesihteeri Antton Rönnholm tyrmäsi ajatuksen: jo suostuminen hallitusneuvotteluihin olisi ollut myönnytys kokoomukselle.[1]
Sosiaaliturva: Pohjoismaista mallia
Hallitusneuvottelijat Juhana Vartiainen ja Asmo Maanselkä kuvasivat hallituksen ottaneen mallia muista Pohjoismaista, joissa on vahvempi julkinen talous ja silti niukempi, vaativampi ja työntekoon kannustavampi sosiaaliturva. Esimerkiksi THL:n mukaan toimeentulotukea saisi puolet harvempi, jos Suomessa olisi Ruotsin lait. Tanskassa toimeentulotuen saaja voidaan velvoittaa palkattomaan työhön ja kokonaan evätä tuki kieltäytyjältä, mihin Orpon hallitus ei kuitenkaan päätynyt. Perheetön 30 vuotta täyttänyt ei saa Ruotsissa asumistukea, Tanskassakin vain 15 % asumismenoista.[2]
Välikysymys sote-palveluista
Lokakuussa 2023 oppositio esitti epäluottamuslauseita sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaamisesta "1,4 miljardilla eurolla". Tästä kuitenkin 0,9 miljardia oli edellisen hallituksen rahoituslain edellyttämiä leikkauksia.[3]
Leikkaukset
Sotuleikkauksilla 60 000 työpaikkaa
STM:n raportin mukaan sosiaaliturvamuutosten seurauksena työllisyys paranisi 60 000 - 65 000 hengellä. Professori Roope Uusitalo huomautti, että vaikka arvio perustuu tieteelliseen tutkimukseen, todellinen määrä voi olla suurempi tai pienempi. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva arvio on silti hänestä parempi kuin siihen perustumaton arvio tai ei arviota.[4]
IMF: hyvä, mutta pitäisi leikata vielä enemmän
IMF:n raportin mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja uudistukset ovat kiitettäviä, mutta väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan vielä enemmän julkisten menojen leikkauksia, ja pitää myös harkita veronkorotuksia, esimerkiksi hiilidioksidin, arvonlisäveron ja listaamattomien yritysten osinkojen.[5]
Tutkijat: pitää leikata
Talouspolitiikan arviointineuvostoa johtava professori Niku Määttänen sanoi, että hallituksen toimet saattavat vakaannuttaa velkasuhteen mutta seuraavankin hallituksen pitää tehdä hankalia säästöpäätöksiä. Eläkeuudistus ja palkattomien jaksojen eläkekertymien poistaminen vahvistaisivat julkista taloutta.[6]
Se, että sopeutukset hidastavat talouskasvua lyhyellä aikavälillä, ei tarkoita, että niitä ei kannattaisi tehdä, vaikka ajoitus ei olisi hyvä. Ilman niitä alijäämä olisi suurempi. Professori Roope Uusitalo oli samaa mieltä, että sopeutuksia tarvitaan jatkossakin: siitä on taloustieteilijöillä konsensus. Sopeutusten kohdennuksista on monenlaisia näkemyksiä.[6]
Ay-liike lakkoilee valtansa vuoksi
Marko Junkkari kirjoitti 2.2.2024, että ay-liike tietää, että hallitus tuskin perääntyy työmarkkinauudistuksistaan, mutta lakkoilee silti, jotta säilyttäisi valtansa.[7] Lehden haastattelema levyseppähitsaaja olikin sanonut, ettei lakkoile, koska lakkojen syy on ay-johtajien vallan kaventuminen ja palkansaajienkin pitää osallistua Suomen talouden kuntoonlaittamiseen. Työntekijöiden mielipiteet jakautuivat.[8]
Viitteet
- ↑ Demarien talousajattelu etsii yhä itseään Helsingin Sanomat. 2.5.2023.
- ↑ Suomi tarvitsee sosiaaliturvan, joka tukee mutta ei passivoi Helsingin Sanomat. 5.7.2023.
- ↑ Hallitus sai sote-välikysymyksessä eduskunnan luottamuksen äänin 101–85 Helsingin Sanomat. 20.10.2023.
- ↑ Leikaten kohti kasvua (SK 3/2024, sivut 14-15) Suomen Kuvalehti. 18.1.2024.
- ↑ IMF: Suomi tarvitsee leikkauksia ja veronkiristyksiä – ”Julkisia menoja on vähennettävä” Helsingin Sanomat. 23.1.2024.
- ↑ 6,0 6,1 Uhkaako Suomen taloutta kurjuuden kierre? Kysyimme kahdelta taloustieteilijältä Helsingin Sanomat. 11.8.2024.
- ↑ Edessä on lakkojen kevät Helsingin Sanomat. 2.2.2024.
- ↑ ”Olen radikalisoitunut lyhyessä ajassa” – Työntekijöillä on voimakkaita näkemyseroja lakkoviikon järkevyydestä Helsingin Sanomat. 31.1.2024.
