Heikki Patomäki

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Heikki Patomäki (1963-) on kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella (jossa on myös Teivo Teivainen).

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas 2011[1]. "Kärjekäs" kirja Uusliberalismi Suomessa[1], jossa vastustaa "uusliberalismia".

Patomäki tunnetaan Attacin pääideologina ja Naton vastustajana. Attacin puheenjohtaja 2011.

Patomäki ei ymmärrä taloustiedettä

Useat Suomen johtavat kansantaloustieteen professorit, mm. Helsingin yliopiston Seppo Honkapohja ja Vesa Kanniainen sekä kehitysmaa- ja ympäristötaloustieteestä kiinnostuneena punavihreänä tunnettu HKKK:n kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta, ovat julkisesti kritisoineet valtiotieteilijä Patomäen väitteitä ja jopa todenneet, että Patomäki ei ymmärrä taloustiedettä. Kanniainen kirjoittaa: "Suuri yleisö ihastelee Naomi Kleinin kirjoja tietämättä, että hänen analyysinsä ovat virheellisiä. - - Taloustieteilijät eivät vaivaudu edes arvioimaan niitä. Sama koskee poliittisen historian professorin Heikki Patomäen maailmanparannusoppia, jossa julistus on tullut ennen tieteellistä analyysiä, eikä tieteellistä analyysiä esimerkiksi Tobinin verosta tai globalisaation mekanismeista ole vielä nähty. On valitettavaa, että taloustieteen käsitteiden pelkkä semanttinen virhetulkintakin vahvistaa epäluuloja".[2]

Kanniaisen mukaan Patomäen kirjan taloustiede on "täynnä virheitä ja väärinymmärryksiä" ja "hylkää tieteellisen menetelmän", "hänelle riittää olla asioista jotain mieltä ja tulkita maailmaa haluamallaan tavalla". "Harvoin on päässyt lukemaan näin ideologisesti värittynyttä kirjaa." Lisäksi "kirjassa on vahva totalitarismin henki". Kanniaisen mukaan Patomäki on taloustieteen maisteri Turusta muttei saanut alan tutkijankoulutusta. [3]

Marxismi

Vesa Kanniaisen mukaan Patomaki näyttäisi edustavan uusmarxistista ideologiaa.[3]

Putinismi

Patomäki moitti elokuussa 2022 sitä, että EU-maat ovat kannustaneet Ukrainaa saamaan otteen sodasta Venäjän hyökätessä Ukrainaan 2022.[4] Patomäen mukaan Venäjä haluaisi kontrollia Ukrainasta ja Ukrainan pitäisi antaa itsemääräämisoikeus Donbassin alueelle. Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik vastasi, että tämä "Minskin sopimuksen" linja on rohkaissut Venäjän aggressioita ja Venäjä haluaa pienten valtojen alistuvan suurvaltojen tahtoon.[5]

Totalitarismi

Professori Vesa Kanniaisen mukaan Patomäki ajaa ylikansallisia rakenteita ja säätelyvallan delegointia viranomaisille tavalla, joka enteilee totalitarismia sekä puhuu demokratian puolesta kuten puhuttiin kansandemokratioissakin. Patomäki ei näe, että myös sääntelijät kuten poliitikot ja virkamiehet ovat omia etujaan ajavia, usein korruptoitaviakin ihmisiä. "Kriitikot" usein olettavat "vastoin parempaa tietoa, että ”sääntelijät” olisivat kaikkitietäviä, johdonmukaisia ja pelkästään yleistä hyvää edistäviä ihmisiä".

[3] Sama toistui 2000-luvulla.[3]

Harjoittaa "harhaanjohtamista"

Professori Pertti Haaparanta: "Heikki Patomäki esittää erilaisia väitteitä maailman henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvusta. Hänen keskeinen väitteensä on (ss. 101-103), että 1970-luvun alusta alkaen verrattuna aiempiin vuosikymmeniin koko maailmantalouden kasvu on hidastunut ellei peräti kokonaan lakannut. 1990-luvun taitteessa hänen mukaansa vuotuinen kasvu laski alle yhden prosentin. - - Nämä väitteet ovat lähes [toimittaja Timo Harakka] harakkamaista harhaanjohtamista. - - Patomäki myös väittää maailman köyhimpien maiden jääneen kasvusta paitsi. Seuraavaan kuvaan olen laskenut Saharan eteläpuolisen Afrikan (ilman Etelä-Afrikan tasavaltaa) keskimääräiset vuotuiset kasvuvauhdit vuosikymmenittäin. Kasvu on ollut 2000-luvulla selvästi nopeampaa kuin koskaan viimeisen 50 vuoden aikana. - - Mainittakoon, että Patomäellä on seuraa. [Mainospiirtäjä] Ari Ojapelto, joka selvästikin pitää itseään totuuden puhujana, on esittänyt samanlaisia väitteitä." Samaa kritiikiä hän esittää IPCC:lle: "oikeasta laskutavasta ei ole epäselvyyttä, joten en ymmärrä, miksi IPCC ei ole sitä suoraan käyttänyt."[6]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 "Professori Patomäki vasemmistoliiton ehdokkaaksi", Helsingin Sanomat 7.10.2010, s. A6
  2. [1] Tieteessä tapahtuu 8/2008, Vesa Kanniainen
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Analyysi: Patomäki ideologisella ristiretkellä, Helsingin yliopiston kansantalouden professori Vesa Kanniainen, marraskuu 15, 2012 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”analyysi” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  4. Mitä kuuluu Ukrainan sodalle? Helsingin Sanomat. 2.8.2022.
  5. Professori Ylellä myönnytyksistä: Tämä voisi riittää Venäjälle Verkkouutiset. 1.6.2022.
  6. Bruttokansantuotevertailuista, hyvät, pahat ja rumat, 10.4.2010, Pertti Haaparanta, HKKK/Aalto-yliopisto, Akateeminen talousblogi