Sukupuolten tasa-arvo työelämässä

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Sukupuolten tasa-arvo työelämässä -artikkeli kattaa myös: palkka, ura, kotityöt, kilpailullisuus, sukupuolikiintiöt. Ks. myös

Aasialaisnaiset tienaavat enemmän kuin valkoiset miehet

Aasialaisnaiset ansaitsivat lähes 10 % enemmän kuin valkoiset miehet vuonna 2021 Yhdysvalloissa, mikä haastaa väitteet valkoisten miesten ylivallasta. Afrikkalaissyntyiset mustat naiset ansaitsivat enemmän kuin valkoiset naiset. Moni tutkimus osoittaa aasialaisamerikkalaisten uskovan paljon muita useammin, että kovasti työskentelemällä yleensä pääsee eteenpäin elämässä. Aasialaistaustaiset naiset myös hankkivat vähemmän lapsia, vasta myöhemmin ja harvimmin avioliiton ulkopuolella. Kiinalaisamerikkalaisten liiton johtajan mukaan aasialaisamerikkalaiset uskovat paitsi kovaan työhön myös STEM-taitojen kehittämisen tärkeyteen.[1]

Naiset tekevät vähemmän töitä eivätkä menesty yrittäjinä

Sekä suuri- että pienituloisimmissa on eniten miehiä, joskaan yli 75-vuotiailla näin ei ole. Naisten tuloerot ovat pienempiä. Evan johtaja Emilia Kullaksen mukaan erot eivät johdu naiseudesta vaan naisten valinnoista: naiset tekevät vähemmän töitä ja ovat harvemmin yrittäjinä. Naiset myös kouluttautuvat eri aloille kuin miehet: melkein puolet korkeakoulutetuista miehistä on insinöörejä, naisista 6 %. Muissa insinöörivetoisissa maissa, kuten Virossa ja Saksassa, naisinsinöörien osuus on aivan toista; Suomessa valinnat ovat sukupuolittuneita. Teinien valintoihin vaikuttaminen on kuitenkin vaikeaa.[2]

Naisia on erittäin vähän yrityksensä myynnillä rikastuneista yrittäjistä. Jo sotealan avaaminen markkinoille nostaisi alan naisten tuloja, myös yritysten omistajina. Tasa-arvoministerinkään mukaan laeilla ei voi vaikuttaa työmarkkinoiden sukupuolittumiseen, mutta koulu ja työmarkkinajärjestöt voivat ja uudistetut perhevapaat alkavat tasata tilannetta. 18-20-vuotiaissa naisilla ovat suuremmat tulot mm. miesten asevelvollisuuden vuoksi. Nuoret ovat pienituloisimpia. Hyvätuloisimpia olivat lapsiperheiden isät; heistä 30 % oli suurituloisimmassa kymmenyksessä.[2]

Nobelisti: palkkaerot liittyvät paljolti vanhemmuuteen

Claudia Goldin sai Nobel-palkinnon 2023 naisten työmarkkina-aseman tutkimisesta. Hän osoitti, että naiset hakeutuvat niihin ammatteihin, joissa on helppo yhdistää perhe ja työ. Suuri osa palkkaerosta on yhteydestä vanhemmuuteen, ja ensimmäisen lapsen saaminen pienentää äitien tuloja pysyvästi. Pohjoismaissa pienennys on vähäisempi, ehkä päivähoitojärjestelmän takia. Suomessa lapsen syntymä laskee naisen tuloja enää 25 prosenttia. Kotihoidon tuki näyttää heikentävän naisten asemaa, professori Roope Uusitalo kirjoittaa.[3]

Naisen euro on 99,8 - 102 senttiä

Talouselämä-lehden mukaan naisten ansiot voivat olla pienempiä mutta miehet tekevät viidenneksen pidempiä työviikkoja. Lyhin työviikko on naimattomilla lapsettomilla naisilla, ja miesten työviikko on pidempi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, osasyynä naisten poissaolot. Tiedot ovat Tilastokeskuksen vuosien 2009-2010 ajankäyttötutkimuksen viikkopäiväkirjoista. [4]

Tilastokeskuksen palkkatilastojen mukaan samoilla ammattinimikkeillä työskentelevien naisten ja miesten palkkaero on 6 %. Luvussa ovat mukana kaikki palkanlisät ja ylityöansiot. [5]

Tutkija Pauli Sumasen mukaan miesten ja naisten säännöllisen työajan vuosityötuntiero on 10 % ja se on sivuutettu kokonaan palkkavertailuissa. Hänestä tilastokeskuksen palkka-aineisto ei kelpaa palkkaerolaskentaan, koska siitä on poistettu vain tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset, jolloin tulos ei ole säännöllisen työajan ansiot. Sumasen mukaan työtuntia kohden naisten ja miesten palkat ovat samat normaalisuhdanteessa. [6]

Tilastokeskuksen lukujen (ansiot ja työtunnit) perusteella Suomessa miesten keskipalkka vuonna 2006 oli 22,75 euroa/tunti ja naisten 22,71 eli 99,8 %. Verojen jälkeen luvut olivat 12,53 ja 12,57 euroa/tunti eli 100,3 % vuonna 2007. Jos asevelvollisten tekemä matalakorvauksinen pakkotyö huomioidaan, miesten keskipalkka laskee pari prosenttia. [7][8]

Samassa tehtävässä nainen sai 96-97 % samantasoisen koulutuksen ja yhtä pitkän työkokemuksen omaavan miehen palkasta. Tämä saattoi selittyä muilla tekijöillä kuin sukupuolella kuten samannimikkeisten tehtävien eroilla. [9] Tarkoittaako tämä, että työtunnit huomioiden naiset saavat paljon korkeampaa tuntipalkkaa "samasta" tehtävästi?

Naiset ansaitsevat myös 97 % samassa ammatissa ja yrityksessä toimivien miesten palkoista. Miehet tekevät enemmän yö- ja viikonlopputöitä kuin naiset. Tämä ei välttämättä johdu lastenhoidosta, vaan muutenkin SAK:n tutkimuksen mukaan naiset arvostavat hyvää palkkaa vähemmän kuin miehet. Naiset yleensäkin arvostavat rahaa, statusta ja valtaa vähemmän, minkä vuoksi ylimmissä tehtävissä palkkaero on suurin. Myös pitkät perhevapaat tekevät naiset vähemmän houkutteleviksi työnantajille, eikä työkokemus eikä palkka kasva äitiyslomilla. [10]

Naisten vähäisempien työtuntien selitykseksi on esitetty vähäisempi halu panostaa uraansa ja ansaitsemiseen sekä heteroperheiden epätasainen työnjako. Lisäksi ainakin eräässä kunta-alan tutkimuksessa 40-60-vuotiailla naisilla todettiin 46 % enemmän lyhyitä sairaspoissaoloja ja kolmannes enemmän lääkäritodistuksella[11]

Esimerkiksi korkean riskin töissä (kuten kaivoksissa) palkka on suurempi, ja miehet hakeutuvat useammin sellaisiin. Farrellin kirjan mukaan naiset voivat korottaa palkkojaan seuraavasti:

  • valitse epämiellyttävämpi työympäristö
  • tee pitempiä päiviä
  • tee tylsempiä töitä
  • tee provisiotyötä tuntipalkan sijaan
  • tee työtä, joka sisältää paljon matkustelua
  • tee vaarallista työtä. [12][11]

UN Women:n mukaan 19 % vuonna 2017 surmatuista journalisteista oli naisia.[13]

"naiset tekevät miehiä vähemmän ylitöitä, vuorotöitä ja olosuhdelisiin oikeuttavia likaisia ja raskaita töitä." [14]

Työsuorituksista on vaikea löytää aineistoa muilta kuin juristeilta. Ghazala Azmatin ja Rosa Ferrerin tutkimuksessa mitattiin yhdysvaltalaisjuristien työtunteja ja asiakkaiden hankintaa: miehet laskuttivat 10 % enemmän tunteja ja hankkivat yli kaksinkertaisen rahamäärän uusilta asiakkailta. Azmatin mukaan työtunnit ja runsaampi asiakkaiden hankkiminen selittävät pitkälti palkkaerot ja sama voi koskea muitakin aloja. Niitä puolestaan selittivät pienet lapset sekä naisten vähäisempi kunnianhimo, he halusivat firman osakkaiksi paljon miehiä harvemmin. Toisessa tutkimuksessa naisjohtajilla oli vähemmän lapsia kuin miesjohtajilla.[15]

Täysin saman työn palkka 99-110 %

Vuonna 2016 uutisoidun 110 maan ja 20 miljoonan työntekijän tutkimuksen mukaan "sisällöltään ja tasoltaan samoissa tehtävissä miesten ja naisten palkkaero on 1,6 prosenttia miesten hyväksi", Suomessa 1,3 %, Venäjällä 0,1 %. Keskimäärin miehet tienasivat 18 % enemmän kuin naiset, koska miehiä oli enemmän johtajissa sekä teknologiasektorilla ja muilla hyväpalkkaisilla aloilla. (Uutinen ei kerro, oliko kyseessä palkka todellista työtuntia kohden vai esimerkiksi vuosipalkka.)[16]

Täysin samasta työstä naiset saavat enemmän palkkaa (USA:ssa?).[12][11]

Uber: ei syrjintää, ja miehet saavat 7 % enemmän

Stanfordin Rebecca Diamondin mukaan miehet tienaavat Uber-kuljettajina 7 % enemmän tunnissa, vaikka kyseessä on puhdas provisiopalkka ja voisi olettaa asiakkaiden suosivan naiskuljettajia, joita on 27 %, ja syrjivän miehiä. Miehet kuitenkin ajavat 50 % enemmän kyytejä viikossa ja lopettavat harvemmin ja ovat siksi naisia kokeneempia, mikä selittää 30 % erosta. He myös ajavat 2 % nopeammin, kuten muutkin miesautoilijat (jotka silti ajavat naisia vähemmän kolareita kilometriä kohden) mikä selittää 50 % erosta. Miehet myös valitsevat ajaa kalleimpina tunteina ja viikonpäivinä ja kalleimmissa paikoissa ja reiteillä, kuten lentokenttäajoissa, mikä selittää 20 % erosta.[17]

Diamondin mielestä tämä osoittaa, että jopa uudessa keikkataloudessa, jossa, toisin kuin esimerkiksi rahoitusalalla, äärimmäiset pitkät työviikot ja täysin tauoton työura eivät ole niin tärkeitä, palkkaero ei mene nollaan ja kokemuserolla on vaikutusta palkkaan. Syrjinnästä ei ole kyse vaan sukupuolten preferenssieroista ja enemmästä työnteosta. Naiset tekevät Uberilla vähemmän tunteja ja ajavat hitaammin, mutta niin he tekevät muuallakin yhteiskunnassa.[17]

Miehet tavoittelevat hyväpalkkaisia töitä, naiset muita arvoja

Professori Katariina Salmela-Aron ym. tutkimus osoitti, että miehet yleensä tavoittelevat työelämässä rahaa, statusta, uraa ja itsensä kehittämistä. Tällaiset ihmiset hakeutuvat parempipalkkaisille aloille, usein teknisille ja matemaattis-luonnontieteellisille. Naisille yleensä tärkeämpää on työn ja perheen yhdistäminen ja muiden auttaminen. He hakeutuvat toisille aloille, joilla on usein pieni palkka, useimmiten sosiaali- ja terveysalalle.[18]

Suomessa jako miesten ja naisten töihin on tavallistakin jyrkempi ja jyrkentynyt entisestään.[18]

Naiset eivät valitse hyväpalkkaista uraa

IEA:n raportin mukaan 22-29-vuotiaat täyspäivätyössä olleet naiset ansaitsivat 99 % miesten ansioista mutta eivät olleet yhtä kiinnostuneita urallaan etenemisestä. [19]

Harvempi nainen asettaa uran perheen edelle

EK:n työmarkkinajohtaja Anu Sajavaaran mukaan palkkaerot johtuvat erilaisista valinnoista: "Miehet ehkä juoksevat enemmän palkan ja aseman perässä. Miehet ottavat muutoinkin palkkakysymykset esimiehensä kanssa huomattavasti useammin esille kuin naiset." Usein naiset eivät halua olla johtajia. Silti naisjohtajien määrä on lisääntynyt 2000-luvullakin ja useampi nainen on hyväpalkkaisissa ammateissa kuten lääkäreinä ja asianajajina. Miehet eivät vieläkään hakeudu "naisaloille", esimerkiksi humanistisilla ja kasvatusaloilla naisenemmistö kasvaa yhä.[20][21]

Johtaja, professori Anne-Marie Slaughter kirjoitti artikkelissaan, miten hän luopui huippu-urastaan ulkoministeriössä perheensä vuoksi, vaikka puoliso tuki uraa. Vaativimmissa töissä pitäisi asettaa ura selvästi perheen edelle, ja miehet pystyvät siihen useammin kuin naiset.[22][23]

Kotityön määrä

Avo- tai avioliitossa miesten kokonaisviikkotyöaika oli 64 tuntia ja naisten 55,5 tuntia vuosina 1999-2000, mistä merkittävä osa oli kotityötä.[24][25] Hanna Lanton mukaan sinkkunaiset ja lesboparit tekevät vastaavasti enemmän (koti+ansio)töitä.[26]

"Naiset tekevät 9 tuntia enemmän viikossa kotityötä. - - Erot selittyvät sillä, että naisilla on enemmän lähellä vapaa-ajan toimintoja olevia kotitöitä."[27] Tilastokeskuksen aineistossa laskettiin mm. lemmikkieläinten ulkoilutus ja puutarhanhoito. Vuoteen 2011 tultaessa kotitöiden ero oli kuitenkin tasoittunut entisestään noin puoleen tuntiin päivässä, ja miehillä oli 4,5 tuntia, naisilla 1,3 tuntia vähemmän vapaa-aikaa kuin vuosikymmen aiemmin.[28] Väestöliitto kutsui tätä samankaltaistumista tasa-arvoksi.[28]

"Kun perheessä on pieniä lapsia, miesten kokonaistyöaika on kuitenkin suurempi kuin naisten Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa." Suomessa (2 h/vko) ja Ranskassa (4 h/vko) oli päinvastoin[29] ennen yllä mainittuja tuoreimpia tuloksia.

"Naisilla kiireisyys ja aikapula ovat tavallisempia naimisissa olevilla, vaikka kokonaistyöaika [ansiotyö+kotityö] on yksineläjiä lyhyempi. Naisten rankkatahtista elämää selittää miespuolison kiireellisyys."[30]

Vuodesta 1987-8 vuoteen 1999-2000 miesten kotityöt lisääntyivät 5 tunnilla, naisten pysyivät ennallaan[31]. Luultavasti edelleen jatkunut muutos käy ilmi, kun vuosien 2009-10 tulokset julkistetaan syksyllä 2010.

Sinkkunaiset tekevät enemmän kotitöitä kuin sinkkumiehet

Tilastoissa näkyy se, että sinkkunaiset tekevät enemmän "kotitöitä" kuin sinkkumiehet. Syitä tähän voivat olla seuraavat:

  • Naiset laskevat useammin harrastuksensa (eläimet, puutarhanhoito) kotitöiksi.
  • Naiset harrastavat enemmän sisustusta, kokkausta, kukkien ja tekstiilien hoitoa ym., he siis mieluummin käyttävät aikaansa tähän kuin muuhun, vaativat enemmän sinkkukodeiltaan.
  • Miehet mieluummin tekevät pidempiä työviikkoja/vuosia ja vastaavasti ostavat palvelut ulkoa (siivooja, pesula, ravintolat tai valmisruoat, lastenhoitajat ym.).

Hanna Lanton mukaan sinkkunaiset ja lesboparit tekevät poikkeuksellisen paljon (koti+ansio)töitä.[26]

Äitiysvapaat

Yritysjohtaja Marika Auramo kertoo, että Yhdysvalloissa äitiysvapaat pidetään lyhyinä ja sen ansiosta siellä uskalletaan palkata nuoria naisia siinä missä muitakin. Se myös auttaa naisia etenemään urallaan.[32]

Mielipiteitä

Tarja Filatov (sd) vaati demarinaisten Dooris-lehdessä: "Jos palkkaeroja ei saada kurottua umpeen, on naisten “leivän hintaa” laskettava tai verotusta alennettava sukupuolen mukaan." [33]

Työnantajan ei kannata syrjiä

Talousnobelisti Gary Becker osoitti kirjassaan The Economics of Discrimination (University of Chicago Press, 1957), että markkinat rankaisevat automaattisesti syrjinnästä.[34]

Sukupuolen perusteella syrjivän yrityksen kannattavuus jää heikommaksi - sitä heikommaksi mitä enemmän valinta perustuu sukupuoleen eikä tuottavuuteen. Vastaavasti palveluistaan joutuvat maksamaan enemmän ne asiakkaat, jotka suosivat tietynsukupuolisia työntekijöitä pätevämpien kustannuksella.[34]

Taloustieteen mukaan yritykselle tuottaa tappiota mikä tahansa muu palkkauskriteeri kuin tuottavuus. Jos yritys palkkaa jonkun muun kuin palkkaansa nähden eniten tuottavan työntekijän, se kärsii itse. Joku suvaitsematon pomo voi jonkin aikaa syrjiäkin, mutta keskimäärin vapailla markkinoilla pärjäävät yritykset, jotka syrjivät vähiten, koska ne voivat tarjota asiakkaille voitollisesti parhaan laatu-hintasuhteen.[34]

Palkkaus muun kuin tuottavuuden perusteella kannattaa vain silloin, kun valtio rajoittaa vapaata kilpailua suojellen syrjintää.[34]

Historian syrjintäkäytännöt ovatkin olleet valtioiden eivätkä yritysten tekemiä.[34]

Miksi parhaiten menestyneet ovat useammin miehiä? ("lasikatto")

Suurempi hajonta

Useiden ominaisuuksien hajonta on miehellä suurempi kuin naisilla. Osin tästä syystä sekä huipuista että heikoimmista suurempi osa on miehiä kuin naisia. "Lasikatto" ja "lasilattia" ovat ainakin tältä osin vain näennäisiä, hajonnan oireita.

Kilpailullisuus

Kun 9-vuotiaat lapset juoksevat yksin, tytöt pärjäävät yhtä hyvin kuin pojat. Kun heidät laitetaan kilpailemaan pareittain, pojat parantavat, tytöt eivät. Samaan tapaan käy matematiikkatehtävissäkin, ja tytöt ovat haluttomampia kilpailemaan kuin pojat - niin taito- kuin onnikilpailuissakin. Tämän on arvioitu vaikuttavan osaltaan siihen, että mm. ylimmät johtajat ovat useimmiten miehiä [kuten myös älykkyysjakauman suuremman hajonnan, työtuntien määrän, yksipuolisen uraan panostamisen ym.]. Tyttökoulujen tytöt kuitenkin olivat yhtä halukkaita kilpailemaan kuin pojat, joten asiaan on mahdollista vaikuttaa kulttuurisesti.[35]

Yrittäjyys

Fiktiiviset nais- ja aasialaisyrittäjät saivat 9 % ja 6 % enemmän kiinnostuneita vastauksia 80 000 myyntipuhesähköpostin ja 28 000 riskisijoittajan tiukasti kontrolloidussa satunnaiskokeessa kuin miehet ja valkoiset.[36]

Vain 3 % rahoitetuista start-up-yrityksista on naisten perustamia, vaikka naiset saavat rahoitusta todennäköisemmin kuin miehet. Yli 200 lehden ammattineuvoja, start-up-yrittäjä Penelope Trunkin mukaan syynä on se, että naiset haluavat paljon useammin panostaa lasten hankkimiseen kuin start-up-yrittäjyyteen.[37][38]

Trunkin mielestä nousu yritysten johtotehtäviin vaatii henkilökohtaisesta elämästä luopumisesta. Hän ei pidä sellaista toivottavana eikä siksi pidä siitä, että yritykset yrittävät tukea erityisesti naisia siinä, vaan haluaa, että autettaisiin miehiäkin luopumaan siitä.[39]

Naiset toimivat usein sosiaali- ja terveysalalla, ja valtio on suurelta osin monopolisoinut nämä alat pois yrittäjyyden piiristä.

Syrjintä työnhaussa

85 tutkimuksen esirekisteröity meta-analyysi osoitti, että ennen naisia on ehkä syrjitty miesvaltaisten alojen rekrytoinnissa ja päinvastoin, mutta nykyään rekrytoinnissa syrjitään miehiä yleisesti ja yhä eniten naistyypillisissä töissä. Miestyypillisissä töissä ei syrjintää näytä enää olevan. Sukupuolentutkijat eivät osanneet ennustaa tätä muutosta paremmin kuin muut tutkijat. Julkaisuharhaa ei näissä tutkimuksissa juuri ollut.[40]

Ruotsissa työnantajat suosivat naisia rekrytoinnissa. Naisvaltaisissa ammateissa naisnimellä varustettu hakemus sai kaksi kertaa useammin myönteisen vastauksen. Miesvaltaisissa ja seka-ammateissa ei ollut merkitsevää eroa.[41]

Pohjoismaissa samalla CV:llä naisnimet arvioitiin pätevämmiksi ja rekrytoitavammiksi kuin miesnimet, kun valittiin apulaisprofessoreita. Sama tulos saatiin myös, jos CV oli vahvempi tai oli lapsia. Satunnaistutkimus oli laaja. Alat olivat taloustiede, oikeustiede, fysiikka, valtiotiede, psykologia ja sosiologia. Miesten syrjinnät pätevyydessä ja rekrytoitavuudessa ovat ovat kumpikin tilastollisesti merkitseviä (p<.01).[42]

Tekaistuilla CV:illä, joihin oli laitettu naisen tai miehen nimi, naisnimet saivat työnantajan yhteydenoton 32 %:ssa ja miesnimet 25 %:ssa tapauksista. Tutkimuksessa "haettiin" naisvaltaisille aloille (myynti, tarjoilu), mutta toisessa tutkimuksessa myös seka-aloilla, kuten tietokoneohjelmoinnissa tai kirjanpidossa, niissäkin syrjittiin miehiä. Raadin naisvaltaisuus vähensi merkittävästi naisten todennäköisyyttä tulla valituiksi. Toisaalta aiemmin on joissain samantapaisissa tutkimuksissa havaittu naisia syrjittävän.[43]

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa (Applied Economics Letters) Rajeev Darolia ym. lähettivät 9 000 fiktiivistä työpaikkahakemusta. Sillä, oliko hakemuksessa naisen vai miehen etunimi tai valkoisen, latinon tai mustan sukunimi, ei näyttänyt olevan vaikutusta työnantajiin. Sukunimet olivat sosioekonomisesti tavanomaisia kyseiselle etniselle ryhmälle (esim. Anderson, Hernandez, Washington) toisin kuin vuoden 2004 tutkimuksessa, jossa mustien etunimet oli valittu edustamaan sosioekonomisesti alhaista statusta afro-amerikkalaisten keskuudessa.[44][45]

Haastattelussa äänen sukupuolen muuttaminen ei auttanut

Interviewing.io:n haastatteluissa IT-työpaikkoihin miehet valittiin jatkoon 1,4 kertaa useammin kuin naiset. Kun miehen ääni muokattiin naisen ääneksi tai päinvastoin, mikään ei muuttunut paitsi että teknisen osaamisen arviot miehen eduksi kasvoivat entisestään, joskin ei-merkitsevästi. Naiset 7 kertaa useammin lakkasivat hakemasta työpaikkoja jo ensimmäisen huonot arviot tuottaneen haastattelun jälkeen. Tästä hyvin karkesti arvioiden IT-alojen koulutuksiin pitäisi ottaa kymmenkertainen määrä naisia eli kolminkertainen miesmäärään nähden, jotta alalle jäisi yhtä paljon naisia kuin miehiä.[46]

"Miehen pitää olla ylivoimainen, jotta naista ei valittaisi"

Valittaessa Naton pääsihteeriä 2021 HS-analyysin lähteet Brysselissä olivat yksimielisiä siitä, tehtävään halutaan nainen. Siksi miehen pitäisi tullakseen valituksi olla niin ylivertainen, että sellaisia miehiä ei ole tiedossa.[47]

Politiikka

Tutkija Mari K. Niemen mukaan Jutta Urpilainen valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi vuonna 2008 imagosyistä, vaikka hän oli ehdokasjoukon nuorin ja vailla ministerikokemusta. Myös kanadalaistutkimuksessa osoittautui ainakin puoluejohtajien osalta vääräksi hypoteesi, että naisilta vaadittaisiin samaan tehtävään pääsyyn enemmän kuin miehiltä esimerkiksi kokemuksen tai osaamisen suhteen. [48]

Johtajat

Matti Keloharju ym. tutkivat 85 ominaisuutta, mutta ne selittivät vain kahdeksasosan mies- ja naisjohtajien palkassa ja etenemisessä. Esimerkiksi miehillä oli useammin pitkät työurat ja riskinottohalua, naisilla korkeakoulutus ja kokemusta monesta yrityksestä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa selittää eroa sillä, että pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtajista vain 11 prosenttia on naisia ja nämäkin yleensä pienimmissä yrityksissä. Myös kykyjenetsintäyhtiö MPX:n Christopher Thölix piti ongelmana sitä, että naisten kokemus on yleensä tukitoiminnoista, esimerkiksi viestinnästä tai HR:stä. Hänestä naiset tarvitsisivat kokemusta tuotannon, tuloslaskelman ja taseen johtamisesta. Ero juontuu naisten ja miesten erilaisiin opiskeluvalintoihin. Miesjohtajista joka toisella, naisjohtajista joka kymmenennellä on insinöörialan tutkinto. Keloharjun mukaan tutkimus ei tosin sulkenut pois sitä, että miesjohtajat haluaisivat toimitusjohtajiksi enemmän.[49]

Keloharjun ym. tutkimuksessa ei ollut mukana työsuorituksen mittareita, edes työtuntien määrää. Ghazala Azmatin ja Rosa Ferrerin tutkimuksessa mitattiin yhdysvaltalaisjuristien työsuoritusta ja asiakkaiden hankintaa: miehet laskuttivat 10 % enemmän tunteja ja hankkivat yli kaksinkertaisen rahamäärän uusilta asiakkailta. Azmatin mukaan nämä tekijät selittävät pitkälti palkkaerot. Niitä puolestaan selittivät pienet lapset sekä naisten vähäisempi kunnianhimo, he halusivat firman osakkaiksei paljon miehiä harvemmin.[15]

Työaika- ja palkkatutkija Pauli Sumanen kirjoittaa osoittaneensa vertaisarvioidussa tutkimuksessaan, että palkansaajamiehet tekevät vuodessa 20 % enemmän työtunteja kuin naiset. Näin miehille kertyy pidempi työkokemus ja osaaminen, mikä vaikuttaa johtajia valittaessa.[50]

Tutkimuksessa sivuutetut erot saattavat selittää yli tai alle 100 % eroista. On siis mahdollista, että naisia tai miehiä syrjitään. Voi olla, että yrityksillä on tarve kiillottaa imagoaan suosimalla naisia mutta toisaalta joissain tapauksissa naisia tiedostamatta herkemmin aliarvioidaan, esimerkiksi oletetaan heidän panostavan vähemmän iltoja, öitä, viikonloppuja ja lomia työhön.


Sukupuolten tasa-arvon paradoksi

Sukupuolten tasa-arvon paradoksi tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi sukupuolijakauma tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ("STEM").[51] [52] [53]

Kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittavat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.[54][55]

Sukupuolinen tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index) ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.[54]

Syitä

Rikkaus ja tasa-arvo antavat naisille ja miehille enemmän tilaa toteuttaa itseään oman mielensä mukaan. Köyhissä maissa on pakko keskittyä välttämättömyyksiin, mikä tasaa eroja. Miesvaltaisissa yhteiskunnissa naiset eivät voi niin toteuttaa itseään. Esimerkiksi Intiassa tyttöjä koulutetaan tietotekniikkaan, koska se takaa työn ja toimeentulon. Rikkaissa maissa koulutus on pikemminkin kulutushyödyke, omien mielihalujen toteuttamista, eikä investointi tulevaisuuteen.[56]

Yliopistonlehtori Marja-Liisa Halkon mukaan voi sanoa, että biologia tuottaa naisille ja miehille eroja ja hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa nämä erot voivat korostua.[56]

Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat sosiaalisempia, auttavaisempia sekä luottavaisempia, miehet taas valmiimpia ottamaan riskejä ja kostamaan sekä luopumaan hyvästä saadakseen tulevaisuudessa vielä parempaa. Sukupuoliero oli sitä suurempi, mitä tasa-arvoisemmassa ja rikkaammassa maassa vastaajat asuivat. Esimerkiksi Pohjoismaissa naiset myös ryhtyvät harvemmin insinööreiksi tai luonnontieteisiin kuin monissa epätasa-arvoisissa köyhissä maissa.[56]

American Psychological Associationin johtaja, professori Diane F. Halpernin mukaan "Sosialisaatio on epäilemättä tärkeää, mutta on hyviä todisteita siitä, että biologiset sukupuolierot vaikuttavat kognitiivisten sukupuolierojen syntymiseen ja säilymiseen - johtopäätös, johon en ollut valmistautunut alkaessani tutkia alan kirjallisuutta".[57]

Viitteet

  1. Asian women’s success disproves claims of ‘white male supremacy’ New York Post. 11.12.2021.
  2. 2,0 2,1 Vain parikymppisenä naiset ansaitsevat paremmin kuin miehet, sen jälkeen miehet porskuttavat tuloissa naisten ohi – hyvätuloisista suurin osa on miehiä Yle Uutiset. 29.3.2021.
  3. Roope Uusitalo: Naisen euro (SK 50/2023 s. 15) Suomen Kuvalehti. 14.12.2023.
  4. "Miehet paiskivat naisia pitempää päivää", Talouselämä 17/2014, sivu 54.
  5. Naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole 19 prosenttia, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen, Helsingin Sanomat 25.4.2014.
  6. Tutkija: Naisen euro ON miehen euro, Etelä-Suomen Sanomat, KOTIMAA 8.2.2015.
  7. Tutkimus palkkatasa-arvosta, emeritustutkija Pauli Sumanen, 2009 (esim. bruttotuntipalkat: s. 5-6)
  8. Hyvinvointimme nojaa miesten uutteruuteen, emeritustutkija Pauli Sumanen, Helsingin Sanomat 3.4.2010
  9. Väitöstutkimus: Naisen euro on 96-97 senttiä, Tomi Kyyrä, 19.04.2007, VATT
  10. Miksi naiset tienaavat yhä vähemmän kuin miehet?, Helsingin Sanomat KUUKAUSILIITE 3.1.2015, päivitetty 7.1.15, Anni Lassila.
  11. 11,0 11,1 11,2 Palkkatasa-arvo on harhaanjohtava käsite, VTM Henry Laasanen, 19.3.2010
  12. 12,0 12,1 Warren Farrell: “Why men earn more” (2004)
  13. UN Women: 19 % of journalistis killed in 2017 were women 3.5.2018.
  14. Voidaanko naisten ja miesten palkkaeroa tasoittaa?, EK.fi 15.10.2010
  15. 15,0 15,1 Minna Nalbantoglu: Naiset tienaavat miehiä vähemmän ja tekevät vähemmän töitä – miksi? Helsingin Sanomat. 23.4.2016.
  16. Tutkimus romuttaa sitkeän tasa-arvomyytin – näin miehet ja naiset oikeasti tienaavat, Vantaan Sanomat, 28.6.2016.
  17. 17,0 17,1 Stephen J. Dubner: What Can Uber Teach Us About the Gender Pay Gap? Freakonomics Radio. 6.2.2018.
  18. 18,0 18,1 Suomalainen työelämä sukupuolittuu entisestään – HS kysyi kolmelta vastavirtaan kulkevalta, mitä väliä sukupuolella on omassa ammatissa Helsingin Sanomat. 9.9.2018.
  19. Darwinian answers to social questions, The Economist, Dec 18th 2008: “A recent report by the Institute of Economic Affairs (IEA), a British think-tank, found that British women aged between 22 and 29 who were in full-time employment earned only 1% less than their male counterparts.[...]Although there is a strong argument for making working conditions more sympathetic to the needs of parents of both sexes, the underlying point is that many women—and certainly many women with children—do not care as much about striving ahead in their careers as men do.”
  20. "EK:n tasa-arvojohtaja: Ero johtuu erilaisista valinnoista", Helsingin Sanomat 3.11.2010, s. B5 (Elina Lappalainen)
  21. Ammattien sukupuolijako tasa-arvon este, EK.fi 24.08.2009
  22. Miesten on helpompi olla välittämättä perheestä liikaa, Helsingin Sanomat 27.1.2013.
  23. Why Women Still Can’t Have It All, JULY/AUGUST 2012 ATLANTIC MAGAZINE.
  24. Työssä jaksaminen kiireiden ja vapaa-ajan puristuksissa – tutkimus ikääntyvien ajankäytöstä, Tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ja projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi, 13.8.2003 / Tilastokeskuksen ajankäyttöaineisto 1999-2000
  25. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, taulukko 2.2, s. 22 (Piekkola, 2003, taulukko 15, s. 64)
  26. 26,0 26,1 "Työajoissa ei eroa", Hanna Lantto, HS 10.4.2010, s. C15
  27. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 1
  28. 28,0 28,1 Perhebarometri: miten lapsiperhe käyttää aikansa, Lehdistötiedote 24.1.2012, Väestöliitto
  29. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 54
  30. tutkimus ikääntyvien ajankäytöstä, Hannu Piekkola, 2003, mol.fi, s. 3
  31. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 30
  32. Yhdysvaltoihin muuttanut Marika Auramo on juuri sitä globaalia eliittiä, jolle Trump irvailee – yritysjohtaja kertoo, miten amerikkalainen työkulttuuri eroaa suomalaisesta Helsingin Sanomat. 31.10.2017.
  33. http://www.demarinaiset.fi/easydata/customers/demarinaiset/files/pdf/Dooris2-08.pdf (Dooris 2/2008)
  34. 34,0 34,1 34,2 34,3 34,4 Discrimination The Concise Encyclopedia of Economics. AUGUST 2, 2010.
  35. Gender and Competition, professori Andrew Leigh, 16.2.2010
  36. Will Gornall ja Ilya A. Strebulaev: Gender, Race, and Entrepreneurship: A Randomized Field Experiment on Venture Capitalists and Angels SSRN. 8.12.2020.
  37. Why Diversity Is Bad For Startups, PENELOPE TRUNK, Sunday, October 23rd, 2011
  38. Women Don’t Want to Do Startups. They want children., Penelope Trunk, October 9th, 2010.
  39. Please, no more studies about getting women to the top, Penelope Trunk, July 29th, 2006.
  40. Michael Schaerer et al.: On the trajectory of discrimination: A meta-analysis and forecasting survey capturing 44 years of field experiments on gender and hiring decisions. Organizational Behavior and Human Decision Processes, Virhe: kelvoton aika, 179. vsk. Elsevier. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.obhdp.2023.104280}}||&rsqb;}}]. Artikkelin verkkoversio.
  41. Ali Ahmed, Mark Granberg, Shantanu Khanna: Gender discrimination in hiring: An experimental reexamination of the Swedish case Plos One. 29.1.2021.
  42. Magnus Carlsson, Henning Finseraas, Arnfinn H. Midtbøen ja Guðbjörg Linda Rafnsdóttir: Gender Bias in Academic Recruitment? Evidencefrom a Survey Experiment in the Nordic Region. European Sociological Review, 28.3.2020, s. 1–12. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1093/esr/jcaa050}}||&rsqb;}}]. Artikkelin verkkoversio.
  43. A randomised experiment to test for gender discrimination, professori Andrew Leigh, 21.1.2010
  44. Syrjinnästä rekrytoinnissa ei sittenkään näyttöä, Suomen Kuvalehti, Tiede, SK 18/2016, 7.5.2016.
  45. Race and Gender Effects on Employer Interest in Job Applicants: New Evidence from a Resume, Rajeev Darolia et al., August 2015, appeared in Applied Economics Letters, 23 Nov 2015, DOI:10.1080/13504851.2015.1114571.
  46. Aline Lerner: We built voice modulation to mask gender in technical interviews. Here’s what happened. 29.6.2016. interviewing.io.
  47. Kylmän sodan aikaisen itäblokin nais­presidentit ovat vahvoilla Naton seuraavaksi pää­sihteeriksi Helsingin Sanomat. 25.10.2021.
  48. Helsingin Sanomat 10.6.2010, s. A2, Vieraskynä
  49. Tutkimus löysi lasikaton Helsingin Sanomat. 18.2.2016.
  50. Todistettiinko lasikattoa sittenkään?, työaika- ja palkkatutkija Pauli Sumanen, Helsingin Sanomat mielipide 20.2.2016. Sumanen viittaa Keloharjun ym. tutkimukseen, josta työtuntien määrä oli puuttunut.
  51. Stoet, Gijsbert; Geary, David C.: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29 (4): 581–593, PMID=29442575) Psychological Science. 14.2.2018.
  52. Olga Khazan (18 February 2018), "The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM", The Atlantic
  53. Giolla, Erik; Kajonius, Petri (11 September 2018), "Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding", International Journal of Psychology, doi:10.1002/ijop.12529, PMID 30206941
  54. 54,0 54,1 Jeff Sossamon: In countries with higher gender equality, women are less likely to get STEM degrees World Economic Forum. 20.2.2018.
  55. The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29(4):581-593. doi: 10.1177/0956797617741719) Psychol Sci.. huhtikuu 2018.
  56. 56,0 56,1 56,2 Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa Helsingin Sanomat. 19.11.2018.
  57. Halpern, Diane F., Sex differences in cognitive abilities, Psychology Press, 2000, ISBN 0805827927, 9780805827927. "Socialization practices are undoubtedly important, but there is also good evidence that biological sex differences play a role in establishing and maintaining cognitive sex differences, a conclusion I wasn't prepared to make when I began reviewing the relevant literature."

Aiheesta muualla

Osaa näistä kannattaa lukea rinnan naisasiatekstien kanssa tasapuolisuuden vuoksi.

 * http://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki 

Katso myös