Tanska

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tanska on maailman taloudellisesti vapain maa, mikäli julkisen sektorin kokoa (menot ja verot) ei lasketa[1], ja maa on muutenkin maailman liberaaleimpia. Toisaalta veroaste on nimellisesti maailman korkein (mikä osin johtuu verovähennysten puutteesta, useimmat vain maksavat itselleen tukia kuten muissakin Pohjoismaissa).

Taloudellisesti Tanska on maailman 8. vapain maa[2], vapain Pohjoismaa ja kaikkiaankin maailman vapaimpia maita. Maan työttömyys on eurooppalaisittain erittäin alhainen (3,3 % vuonna 2007) ja ihmiset eräiden kyselyjen mukaan maailman onnellisimpia.

Arvoliberalismi

Tanskaa pidetään eräänä maailman arvoliberaaleimmista maista.

Tanskan vuoden 1989 laki (bi/homoseksuaalien) rekisteröidystä parisuhteesta oli maailman ensimmäinen, ja käytännössä kaikki muut parikymmentä rekisteröidyn parisuhteen mahdollistanutta maata ovat kopioineet Tanskan lakia. [3] Vuonna 2011 Tanskan hallitus antoi lakiesityksen kirkkohäistä homopareille.[4]

Prostituutio on Tanskassa vapaata ja vain neljännes kansasta vastustaa sitä[5].

Eurobarometrissa 2006 vain Alankomaissa ja Tanskassa vähemmistö asetti tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden yksilönvapauden edelle[6][7].

"Tanskan mallin" onnistuminen työmarkkinoilla

"Tanskan SAK":n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan: "Tanskan talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa. - - Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille." [8]

Alle vuoden työsuhteissa irtisanomiselle ei tarvitse esittää syytä. Tanskassa on käytännössä täystyöllisyys. Joka viides työntekijä vaihtaa työnantajaa joka vuosi.[9]

Työehdoista sovitaan usein työpaikoilla ja työntekijän voi tarvittaessa irtisanoa. Palkkaaminen ja irtisanominen ovat helppoja ja työvoiman määrä yrityksissä voi vaihdella tarpeen mukaan.[9]

Tanskassa on asukkaita 5,6 miljoonaa (Suomessa 5,5) mutta työvoimaa 3,0 miljoonaa (2,7) (2016) ja silti työttömyysaste vain 4,3 % (7,1 %) (11/2017) ja keskimääräinen nettopalkka 2 586 euroa (2 256). Kansantuote/asukas 48 200 dollaria (42 300) (PPP, 2016).[9]

Jos työtön haluaa saada ansioturvaa, hänen pitää heti työttömyyden alkaessa osallistua vähintään neljän viikon työharjoitteluun, haettava työpaikkoja vähintään kahdesti viikossa ja tarvittaessa täydennettävä osaamistaan.[9]

Asiantuntijan mukaan "Flexicurity"-mallin hyvä toiminta vaatii avokätisen työttömyysturvan (jopa 90 % palkasta) vastapainoksi joustavat työmarkkinat ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan. Kaikki osapuolet ovat kokonaisuuteen tyytyväisiä.[9]

Joustavuus takaa siedettävän työllisyyden ja toimeentulon huonoinakin aikoina. Työpaikkoja katoaa aina ja toisille aloille syntyy uusia, mutta potkuja tai ikäviä työoloja tarvitsee pelätä vähemmän maassa, jossa löytää halutessaan aina uuden työpaikan.([10])

Tanskassa vallitsee eurooppalaisittain lähes täystyöllisyys. Siellä irtisanomissuoja on olematon, mitä ay-liikekin pitää hyvänä, koska työllistämisen kynnys on näin alhainen ja siksi töitä saa yleensä helposti halutessaan, oli syynä sitten potkut, vanhaan työhön kyllästyminen, muutto, konkurssi, tulo työmarkkinoille opiskelun tai muun jälkeen tms.

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole, kertoo HS. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä[11]. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ay-liikkeen on tätä mieltä.[12]

Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen[11] samoin kuin siitä, jos kieltäytyy toisen alan töistä[12]. Tästä syystä työtön yleensä hankkii itse työpaikan, kun taas Suomessa työtön voi käytännössä olla menemättä töihin[12]. Tanskassa ammattiliitot myös suostuvat nelivuosittain alhaisiin (1 %) palkankorotuksiin ja työrauhaan (siis lupaavat olla lakkoilematta) ja yrityskohtaiset lisät yritykset maksavat siitä huolimatta harkintansa mukaan. Näin palkat voidaan sovittaa työpaikkojen tuottavuuden mukaisiksi. Suomessa ammattiliitot ovat vastustaneet tällaista. Tanskassa myös parlamentilla on valta lopettaa lakot. [12]

HS-pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Tanskassa työttömiksi jäävät uskovat vahvasti löytävänsä uuden työn. Toisaalta työttömät ottavat vastaan melkein mitä tahansa työtä, koska järjestelmä tekee heille passiivisuuden hankalaksi.[13]

Työllisyys

Vuonna 2009 työllisyysaste oli 15-64-vuotiaiden keskuudessa 75,7 % (Suomessa 68,7 %)[14]. Esimerkiksi vuonna 2005 Tanskassa vallitsi lähes täystyöllisyys (noin 4 %)[12], vuonna 2007 peräti 3,3 %.

Korkea työttömyysturva kalliisti mutta vain vähän lannistavasti

Tanskan mallissa on melko korkea työttömyysturva ilman että se kovin paljon heikentää työllisyyttä. Tämä on saatu aikaan käyttämällä työvoimapolitiikkaan paljon rahaa ja asettamalla työttömyysturvalle tiukat ehdot (työn tai koulutuksen vastaanottaminen ym.). Tarkemmin: http://en.wikipedia.org/wiki/Flexicurity

Libertaristit luonnollisesti kannattavat vain yksityistä työttömyysturvaa (työsopimusten pykälät, yksityiset vakuutukset, oma säästäminen, hyväntekeväisyys jne.). Useimmat liberaalit kannattavat lisäksi julkista perustuloa tai vastaavaa mallia mutta jättäisivät ansiosidonnaiset lisät yksityisten vakuutusten varaan - nykyiset palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut johtaisivat näin korkeampaan työttömyysturvaan ja vaihtoehtoisesti ihmiset voisivat maksaa matalampia maksuja ja säästää itse. Lisäksi ihmiset luultavasti valitsisivat autovakuutusbonusten tapaan omavastuullisempia malleja, jotka paremmin kannustaisivat välttämään työttömyyttä.

Taloudellinen vapaus

Tanska on maailman korruptoitumattomin maa (2007 & 2008) ja taloudellinen vapaus on Tanskassa maailman 9. korkein. Tanskan omaisuudensuoja on erittäin vahva ja talous on avoin ulkomaankaupalle ja ylikansallisille sijoituksille. Työllistämisen sivukulut ovat vähäisiä ja irtisanominen on suhteellisen halpaa ja helppoa, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia ja talouskasvua. Pääoma- ja työmarkkinoiden sekä liiketoiminnan sääntely ovat poikkeuksellisen vähäisiä. Yrityksen voi perustaa 6 päivässä (maailman ka. 35 päivää). Korkea veroaste ja vuokrasääntely ovat lähes ainoat merkittävät puuttumiset kansalaisten taloudelliseen toimintaan. [15]

Tanskassa tulotaso on 25 % ja työllisyys 15 % parempi kuin Suomessa (vuonna 2000). Työllisyysero syntyi 1980-luvun "perunakuurin" myötä, etenkin palveluihin, ja silti tuottavuuskin on korkeampi. [16]

"Maailman uusliberaalein maa"

Professori Scott Sumner määrittelee uusliberalismin liberaalin talouspolitiikan ja egalitaaristen arvojen yhdistelmäksi. Jos taloudellisen vapauden mittareista poistetaan julkisen sektorin koko (menot ja verot), Tanska nousee maailman ykköseksi ohi Hongkongin. Tosin "uusliberalismilla" ei ole mitään vakiintunutta määritelmää. [1]

Keskimäärin egalitarismi vähentää onnellisuutta, joten maailman onnellisimman maan, Tanskan, poikkeus selittyy Sumnerin mukaan maan talousliberalismilla – talousliberalismihan tunnetusti lisää onnellisuutta. Tosin Sveitsi ja Singapore, joissa on muuten melkein yhtä vapaa talous kuin Tanskassa mutta alhaisempi verotus, ovat rikkaampia. [1]

Historia

"Tanskassa Venstre-puolueen valtakausi alkoi pitkälti puheenjohtaja Anders Fogh Rasmussenin vuonna 1993 kirjoittaman Sosiaalivaltiosta minimivaltioon esittämän näkemyksen saaman kannatuksen myötä." [17]

Tanska ei kuitenkaan ole läheskään minimivaltio mm. veroasteen vuoksi, vaikka maailman vapaimpia onkin. Venstre on liberaalipuolue, alunperin enemmän vasemmalla, nykyään lasketaan oikeistoon. Uusi Liberaali allianssi on vieläkin liberaalimpi ja kovassa nousussa, vasemmistoliberaali Radikale Venstre voitti 2011 vaaleissa siirryttyään talousliberaalimmaksi, joskin paikan voittanut Venstre säilyi maan suurimpana puolueena.

Maahanmuutto

Tanskan sosiaalidemokraatitkin kannattivat kieltäytymistä YK:n kiintiöpakolaisista sekä "eri asuinalueiden ihmisiä eri tavoin rankaisevien ”ghettolakien” käyttöönottoa."[18]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 The Great Danes, taloustieteen professori Scott B. Sumner, Bentley University
  2. ↑ http://www.heritage.org/Index/Ranking.aspx 2009 Index of Economic Freedom
  3. ↑ "Liiton loppu", kansainvälisen yksityisoikeuden professori Maarit Jänterä-Jareborgin haastattelu, Yliopisto 6-7/2010, s. 26 (s. 24-26)
  4. ↑ Tanska sallii kirkkohäät homopareille, HS.fi/STT 23.11.2011
  5. ↑ SK 50/2009: "Tanska on seksikaupan turvasatama"; demarit ajavat seksinoston kriminalisointia, NNKY:n seksikauppaa vastustava Dorit Otzen arvioi, että 6000 prostituoidusta puolet on ulkomaalaisia ja ihmiskaupan uhreja ehkä sata. Hänestä kieltolain lisäksi köyhille tulijoille pitäisi tarjota parempia vaihtoehtoja kuten koulutusta ja töitä. Jos ne ovat parempia, mihin kieltoja tarvitaan? Elleivät ole, miksi kieltoja?
  6. ↑ Eurobarometri, EU, 2006
  7. ↑ Hollanti, Tanska, Suomi ja Ruotsi haluavat eniten vapautta, VS 26.12.2006
  8. ↑ Helsingin Sanomat 23.6.03
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 Tanskassa työmarkkinat toimivat – kummankaan osapuolen ei tarvitse katsella toisen naamaa, jos kyllästyttää (2/2018) Talouselämä. 19.1.2018.
  10. ↑ Tanska ja Viro: työreformi työntekijöiden eduksi
  11. ↑ 11,0 11,1 Mikä ihmeen Tanskan malli? Helsingin Sanomat 22.2.2007
  12. ↑ 12,0 12,1 12,2 12,3 12,4 Jotain hyvää Tanskanmaasta?, Talouselämä 3.6.2005
  13. ↑ Ruotsin vai Tanskan malli? Helsingin Sanomat. 5.10.2016.
  14. ↑ Employment rate in the EU27 fell to 64.6% in 2009, Labour Force Survey, Eurostat 117/2010, 4 Aug 2010
  15. ↑ Denmark, 2010 Index of Economic Freedom
  16. ↑ Globalisaatio ja työn loppu? VATT-keskustelualoitteita 231, Ilmakunnas, Kiander, Parkkinen, Romppanen (demarihenkisinä pidettyjä, Kiander on SAK:laisena pidetty, nykyään PT:n tutkija), s. 15-17
  17. ↑ Edistyksen paluuta odotellessa, vihreän eduskuntaryhmän johtaja Ville Niinistö, Turun Sanomat 26.2.10
  18. ↑ Ruotsalaisten arvailu vähemmistöhallituksesta tuntuu suomalaisesta oudolta, mutta Suomen hallitus vasta kummallinen onkin Helsingin Sanomat. 14.9.2018.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Tanska&oldid=11967”