Tulovero

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tulovero tarkoittaa palkoista ja vastaavista perittävää, Suomessa progressiivista ansiotuloveroa, sekä osingoista, koroista ja vastaavista perittävää pääomatuloveroa, joka on Suomessa vain lievästi progressiivinen.

Ks. ansiotulovero ja pääomatulovero.

21 000 %:n marginaalivero

Vuonna 2017 Suomen korkein efektiivinen marginaalivero on 21 000 %. Tämä koskee 13 999 euroa vuodessa ansaitsevia. Heidän kannattaa kieltäytyä alle 200 euron palkankorotuksista, koska 14 000 euroa ansaitsevat joutuvat maksamaan sairausvakuutuksen päivärahamaksun (1,58 %) koko palkastaan, vähemmän ansaitsevat eivät mitään. Pienempiä vastaavia veropiikkejä on mm. Yle-veron alarajan ja valtion ansiotuloveron alarajan kohdalla.[1] Ks. kannustin.

Veroeuro tuhoaa 3-12 euroa

EKP:n tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa ansiotuloveron alentaminen rahoittaisi itsensä noin 70-prosenttisesti ja pääomatuloveron alentaminen noin 92-prosenttisesti. Nostamalla ansiotuloveroprosenttia Lafferin pisteeseen, jossa pienet veronkevennykset rahoittaisivat itsensä 100-prosenttisesti, Suomi voisi saada 3 % enemmän verotuloja, nostamalla pääomatuloveroa noin 0 % enemmän. Verojen alentaminen siis tehostaisi taloutta huomattavasti.[2]

Tutkimus on vuodelta 2010, joten nykytilanteessa luvut olisivat ehkä lähestyneet toisiaan. Toisaalta tällaiset tutkimukset koskevat yleensä lyhyen aikavälin vaikutuksia. Ajan mittaan käyttäytymismuutokset kasvavat ja sen myötä haitat (säästäminen, investoinnit, yrittäminen ja työskentely vähenevät, talouden tehokkuutta heikentävien veronvälttelykeinojen käyttö lisääntyy ym.), joten verotuksen alentaminen luultavasti enemmän kuin maksaisi itsensä takaisin siirtymisajan jälkeen.

Veroalennuksen vaikutukset

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan väitöstutkimuksen mukaan ansiotuloveron kevennykset vuosina 1996-2008 lisäsivät tuotantoa, työllisyyttä ja tuloeroja. Niiden vaikutuksesta tuottavimmat yksilöt ovat lisänneet työntekoa.[3]

Verotaakkaa siirrettiin pois pienituloisilta yhä pienemmälle joukolle

Helsingissä 68 000 ihmistä ei maksanut lainkaan tuloveroa vuonna 2018, kun 2014 määrä oli 7 000. Kahdeksankertaistumisen takana oli se, kun Sipilän hallitus poisti Yle-veron pienituloisimmilta vuosina 2016 ja 2018, ja sairausvakuutusmaksujen muutokset. Eniten ansaitsevat 10 % maksavat 70 prosenttia ansiotuloveroista ja yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat 20 % maksavat 96 prosenttia ansiotuloveroista. Valtion ansiotuloveroista yli 100 000 euroa ansaitsevat 1,5 % eli 65 000 suomalaista maksavat lähes 40 prosenttia. Tämä vähemmistö ei Helsingin Uutisten mukaan enää kauan pysty yksin kannattelemaan Suomea.[4][5]

Ks. Tuloerot#Rikkaat_maksavat_verot.

Viitteet

  1. Vuonna 2017 korkein marginaaliveroaste on 21 000 %, Olli Kärkkäinen, 20.10.2016.
  2. How far are we from the slippery slope? The Laffer curve revisited, Mathias Trabandt and Harald Uhlig, No 1174, Working Paper Series from European Central Bank, April 2010, pp. 29 & 31-32.
  3. Väitös: Veroale kasvatti Suomessa myös tuloeroja Helsingin Sanomat. 5.12.2012.
  4. Pääkirjoitus: Veroista valtaosan maksava vähemmistö ei enää kauaa kykene kannattelmaan Suomea Helsingin Uutiset. 14.11.2020.
  5. Hallitus esittää YLE-veron alarajan korottamista, 300 000 vapautuu verosta 1.10.2015. Valtiovarainministeriö.

Katso myös