Työehtosopimus
Työehtosopimus on ammattijärjestön/-liiton sekä yritysten (tai heidän järjestönsä) välinen sopimus tietyn alan palkoista ja yleensä monista muistakin työehdoista (lomat, ylityökorvaukset, työajat jne.). Jos valtio määrää sen yleissitovaksi eli koskemaan myös sopimuksen ulkopuolisia alan työnantajia ja -tekijöitä, kyse on korporatismista.
Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yleissitovuutta, ja ylijohtaja Juhana Vartiaisen tietojen mukaan Norjassa yhtään sopimusta ei ole julistettu yleissitovaksi.[1][2]
Vartiainen pitää yleissitovuutta vanhentuneena ja vapaan sopimusoikeuden vastaisena: pelkkä työmarkkinajärjestöjen päätös siirtää tietynlaisen toiminnan rikosoikeuden piiriin. Hänen mielestään työntekijöiden pitäisi voida paikallisesti sopia toisin ja tämä todennäköisesti parantaisi työllisyyttä. [1][2]
WEF:n selvityksen mukaan Suomessa palkanmuodostus on jäykintä kaikista tutkituista 140 maasta. [3]
Työehtosopimusten yleissitovuus
Suomessa monet työehtosopimukset ovat yleissitovia eli mikään yritys ei saa palkata työntekijöitä palkalla, joka alittaa sen alan ammattiliiton työnantajaliiton kanssa tekemän sopimuksen tason. [4]
Jos jollain alalla puolet työvoimasta on yrityksissä, joilla on yhteinen työehtosopimus jonkin ammattiliiton kanssa, niin riippumattomienkin yritysten ja työntekijöiden noudatettava tätä sopimusta.[5][6] Raja ei ole tarkka, vaan ministeri on julistanut yleissitovaksi sopimuksen, jonka piirissä ei ole puolta työntekijöistä.
Jonkin alan valtayritykset ja ammattiliitto voivat siis käytännössä säätää lakeja, joilla he estävät vähäosaisemman työvoiman työllistymisen kilpailijoikseen tai kilpailijayrityksiinsä. Laki työehtosopimusten yleissitovuudesta säädettiin vuonna 1970 Kokoomuksen aloitteesta, mutta sittemmin vasemmisto on kääntynyt sen kannalle ja oikeisto vastaan.
Jotain hyvää Tanskanmaasta?, Talouselämä 3.6.2005</ref>
Yleissitovuus ja työttömyys
Ammattiliittoilla on tapana asettaa palkat yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska liittojen sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta.[4]
Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa on työehtosopimusten mukaisten tehtävien lisäksi paljon avustavia tehtäviä ja laajat välityömarkkinat. Kuntaliiton apulaisjohtajan ja kehittämispäällikön mukaan tämä on välttämätön keino, ellei haluta ylläpitää Suomessa Pohjoismaiden korkeinta pitkäaikaistyöttömyyttä. Työmarkkinajärjestöt kuitenkin vaativat työehtosopimusten mukaisia korvauksia.[7]
Empiirisen tutkimuksen mukaan työehtosopimukset nostavat palkkoja ja heikentävät työllisyyttä. Tämä vastaa teoreettisia keskitetyn sopimisen malleja. Työllisyyden heikkeneminen voi korostua inflaation ja talouskasvun ollessa matalia.[8]
Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää
Osmo Soininvaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin. Vastaavasti työnantajan "vastuu" työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä. Olisi parempi, että valtio maksaisi sosiaaliturvan.
PAM esti koululaisten työllistämisen
Vuonna 2011 Palvelualojen ammattiliitto päätti ainoana liittona estää koululaisharjoittelijoiden käytön yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Vuonna 2011 Kaupan liitto myöntyi tähän, vuonna 2012 ei, kun PAM vaati sopimuksen ehdoksi juuri sovitun varastomiesten palkkauksen muuttamisen. Vaikka useimmat kaupat eivät kuulu liittoon, alan sopimus on yleissitova, mikä estää koululaisten työllistämisen. Kesäisin työllistetyt 10 000 nuorta ovat olleet erittäin tyytyväisiä työharjoitteluun. [9][10]
Yritys estää kilpailijoita työllistämästä
Tohtori Heikki Pursiaisen mukaan yleissitovia työehtosopimuksia tekevät yritykset voivat sopia itselleen edulliset ja nykyisille ja potentiaalisille tuleville kilpailijoilleen hankalat työehdot ja näin estää kilpailun, etenkin pienimpien yritysten taholta ja uusien yritysten tulon markkinoille. Tämä johtaa korkeaan työttömyyteen ja hintoihin sekä jähmettyneisiin markkinoihin. [11]
Posti
Esimerkiksi Postin työehtosopimuksessa sovitaan mainosten jakeluun kolminkertaiset palkat mainosjakelualan omaan työsopimukseen nähden, vaikka Posti ei edes harjoita mainosten erillisjakelua. Tämän seurauksena hovioikeus määräsi maksamaan taannehtivasti Paun tukemana työnantajansa haastaneelle jakelijalle kolminkertaiset palkat, vaikka käräjäoikeus oli määrännyt päinvastoin. [11]
"Joustot"
Yleissitovissa työehtosopimuksissa on usein määräyksiä kaikille alan yrityksille mutta kuitenkin joustopykälä, joka sallii näistä määräyksistä poikkeamisen liittoon kuuluville yrityksille, ei muille. Siksi "järjestäytymätön työnantaja on tiukemmin sidottu" työehtosopimuksen määräyksiin kuin työnantajaliittoon liittynyt. Lokakuussa 2015 selvitysmies Harri Hietala esitti järjestäytymättömille osaa samoista "jousto"-oikeuksista. [3]
Näin yritykset voivat säätää neuvottelupöydän ulkopuolelle jääneille kilpailijoilleen paljon huonommat ja hankalammat työehdot kuin itselleen, ja niistä poikkeaminen on näille kilpailijoille laitonta. Tämä on täysin SAK:n muka puolustaman sopimusvapauden vastaista.
Ex-oikeusministerin, Suomen yrittäjien Jussi Järventauksen mukaan on perustuslain vastaista edellyttää, että yrityksen pitäisi kuulua liittoon saadakseen laissa määrätyt edut. [12]
Työnantajaliittojen ulkopuolella ovat etenkin useimmat pienet yritykset. Niitä yleissitovuus sortaa eniten: ne joutuvat noudattamaan sopimuksia, joita solmimassa ne eivät olleet, mikä on ristiriidassa ihmisoikeuksiin kuuluvan sopimusvapauden kanssa.
Ammattiliitoille tämä on edullista, koska se pakottaa yrityksiä liittymään työehtosopimuksiin, mikä vahvistaa niiden asemaa ja varmistaa yleissitovuuden tulevaisuudessakin. Suuryritykset taas voivat näin sortaa pieniä.
Työehdot paranevat ilman ammattiliittojakin
Virossa palkat nousivat vuodesta 1995 joulukuuhun 2009 mitattuna reaalisesti keskimäärin 8,25% vuodessa (p.a.) eli 3,15-kertaisiksi (keskipalkka 1734[13]...12662[14] EEK, hinnat 0,629...1,46 vuoden 2000 EKK:ta[15]) huolimatta siitä, että ajanjaksolle osuvat Baltian maihin pahasti iskeneet Aasian kriisi (romahdutti Venäjän talouden[16]) ja finanssikriisi - jo vuonna 2009 palkkojen lasku kääntyi nousuksi.[17]
Vuosina 2000-2005 palkat nousivat 8-12 %/vuosi.[18]
Palkkojen nousu johtuu vapaan talouden tuottamasta nopeasta talouskasvusta, joka on nostanut työn tuottavuutta ja siten kysynnän ja tarjonnan lain avulla työn hintaa eli palkkatasoa.
Minimipalkka on Kiinassa noin 200 euroa kuussa, Kambodzhassa 46 ja Bangladeshissa 35.[19] Michaël Sztanken halpatyökriittinen dokumentti kertoo, miten Foxconnin työpaikkoihin ei riitä halukkaita, koska kiinalaiset haluavat nykyään paremman työsopimuksen, joka tarjoaa enemmän vapaa-aikaa.[19] Tämä kertoo siitä, miten tuottavuuden kasvaessa työntekijöiden kannattaa tinkiä palkasta muiden työehtojen vuoksi. Mitä enemmän halpatyötä viedään kehitysmaihin, sitä nopeammin niissäkin päästään samaan.
Liberaali kanta
Liberaalit yleensä hyväksyvät suostuvaisten aikuisten keskinäiset sopimukset, myös silloin, kun nämä aikuiset ovat antaneet valtakirjan jollekulle muulle kuten ammattiliittojen tapauksessa (osakeyhtiö puolestaan on saanut omistajiltaan luvan tehdä sopimuksia näiden yhtiöön sijoittamista varoista).
Liberaalit eivät hyväksy yleissitovuutta eivätkä pääsääntöisesti muitakaan sopimusvapauden rajoituksia.
Sopimusvapautta ei rajoita ainoastaan se, jos valtio säätää yleissitovuuden tai minimipalkkalakeja, vaan myös muut väkivaltaiset toimet, esim. se, jos ammattiliitto (tai mafia tai yritys) sabotoinnilla, hakkaamisella, eväiden hiekottamisella tms. tai näillä uhkaamalla pakottaa työntekijöitä alistumaan liiton jäsenyyteen ja/tai ehtoihin.
Kartellilait työmarkkinoille
Mm. Suomessa kartellilaeissa on säädetty, että ne eivät koske työmarkkinoita (esim. monen yrityksen yhteisiä työehtosopimuksia). Liberaalit eivät yleensä hyväksy tätä poikkeusta, joskin suuri osa liberaaleista ei myöskään hyväksy kartellilakeja, koska ne ovat sopimusvapauden rajoitus. Kartellien haitat saa pieniksi poistamalla muuta sääntelyä, koska kartellit eivät juurikaan pysy pystyssä ilman valtion sääntelyn tukea, ks. kartelli.
Maaliskuussa 2018 Opettajien ammattijärjestön (OAJ) edustaja kutsui "palkkakartelliksi" Helsingin, Espoon ja Vantaa suullista käytäntöä olla kilpailematta lastentarhanopettajien palkoilla. OAJ:n puheenjohtajan mukaan tapa ei riko lakia mutta rikkoo järjestelmän toimivuutta. Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja piti "palkkakartelli"-sanan käyttöä vakavana syytöksenä.[20]
FAQ
"Eihän palkoilla pidä kilpailla" "Sitten tulee työssäkäyviä köyhiä!" ym.: ks. Minimipalkka#FAQ.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Yleissitovuus on aikansa elänyt, Juhana Vartiainen, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 1/2015, sivu 12, 2.1.2015.
- ↑ 2,0 2,1 Juhana Vartiainen lopettaisi yleissitovat työehtosopimukset, Verkkouutiset Kotimaa, 3.1.2015.
- ↑ 3,0 3,1 Palkanmuodostukseen haetaan joustoa, Kainuun Sanomat, pääkirjoitus, 16.10.2015.
- ↑ 4,0 4,1 TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
- ↑ Työehtosopimus (Wp)
- ↑ Tanskan aktiivimalli on jotain aivan muuta kuin mitä Suomen hallitus esittää – ideana on pitää kaikki mukana Helsingin Sanomat. 8.1.2018.
- ↑ Bernardo Fanfani: The employment effects of collective wage bargaining. Journal of Public Economics, 21.11.2023, 227. vsk. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.jpubeco.2023.105006}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ "Työehtoriita koululaisten kesäharjoittelun tiellä", HS 7.4.2012, sivu A13
- ↑ Kuinka käy 10 000 nuorelle? "PAM kaatoi koululaisten kesäharjoittelun varastomiesten palkankorotuksiin", Talouselämä.fi 5.4.2012
- ↑ 11,0 11,1 Yleissitovuus haittaa yritysten välistä kilpailua, Heikki Pursiainen, Helsingin Sanomat 9.12.2015.
- ↑ Palkkasopimista saatetaan siirtää työpaikoille, Kauppalehti 15.10.2015.
- ↑ http://www.eurofound.europa.eu/eiro/2004/01/inbrief/ee0401101n.htm
- ↑ http://www.stat.ee/index.php?id=34209&highlight=wages
- ↑ http://www.economywatch.com/economic-statistics/Estonia/Inflation_Average_Consumer_Prices_Indexed_to_Year_2000/
- ↑ Mart Laar's Biography, cato.org, 2006 (luettu 23.3.2010)
- ↑ http://www.stat.ee/index.php?id=34209&highlight=wages
- ↑ Estonia: Wage formation, Kirsti Nurmela, Marre Karu, PRAXIS Center for Policy Studies, 31-03-2009
- ↑ 19,0 19,1 "Kun Kiina on liian kallis", Helsingin Sanomat 27.6.2013, sivu B20.
- ↑ Yle: Helsinki, Espoo ja Vantaa sopivat lastentarhanopettajien ”palkkakartellista” – OAJ:n puheenjohtaja HS:lle: ”Todella pöyristyttävä ratkaisu” Helsingin Sanomat. 5.3.2018.
