Palkka

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Palkka

Suomi

Vuonna 2011 kokoaikaisen palkansaajan keskipalkka oli 3111 euroa kuussa ja mediaani 2776, tuntiansioina 18,35 ja 16,17.[1]

Palkat ja niiden nousu viime vuosina tehtävän, sukupuolen ym. mukaan: http://www.stat.fi/til/ati/2012/03/ati_2012_03_2012-10-15_fi.pdf

Palkat kolminkertaistuivat 1960-2010

Suomessa reaaliansiot kasvoivat kolminkertaisiksi vuosina 1960-2010.[2]

Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla.[2]

2000-2012: http://www.stat.fi/til/ati/2012/03/ati_2012_03_2012-10-15_tie_001_fi.html

Vuosina 2007-2011 työvoimakustannukset nousivat 13 %[3] nimellisesti, mutta reaalinenkin nousu oli merkittävä talouden taantumasta huolimatta. Tämä maksoi tietenkin monta työpaikkaa, kun entistä kalliimmalla ei kannattanut palkata entistä vähemmän arvoisiin töihin.

Teollisuuden reaalipalkat ovat nousseet melko tasaisen eksponentiaalisesta kasvua (eli suoraviivaisesti logaritmisella asteikolla) 1980-2010 ja jo sitä ennen ne olivat noin kymmenkertaistuneet itsenäisyyden aikana.[4] Reaalinenkin ansiotasoindeksi on enimmäkseen noussut 1975-2018, myös 2008-2018.[5]

OECD-maat

OECD-maissa teollisuuden tuntipalkat 3,2-kertaistuivat 1989-2018, vaikka Itä-Euroopan köyhät maat eivät olleet mukana vuoden 1989 keskiarvossa. Vuosina 2000-2018 tuntipalkat nousivat 65 % ja 2005-2018 vielä 39 %. Suomessa palkat 17,7-kertaistuivat 1971-2018. Nämä luvut saattavat olla nimellisiä, mutta reaalisetkin tuntipalkat ovat nousseet, samoin reaaliset vuosipalkat, vaikka työntekijöillä on nykyään enemmän vapaa-aikaa ja yrityksiä rasitetaan suuremmilla palkan sivukuluilla, jotka pitäisi laskea osaksi palkkaa.

Kehittyneissä talouksissa palkat, reaalipalkat ja työvoimakustannukset ovat kasvaneet melkein jatkuvasti myös 1997-2017 samalla kuin työttömyys on laskenut yli 7 %:sta noin 6 %:iin ja työvoiman tuottavuus on laskenut.[6] Vuosina 1990-2013 mediaanityötulot kasvoivat OECD-maissa toista prosenttia vuodessa.[7]

USA

Yhdysvalloissa reaalipalkat kasvoivat 2007-2017 nopeammin kuin edellisissä suhdannekierroissa, 0,82 % vuodessa.[8]

Työvoimakustannukset ovat kasvaneet reaalisesti yli puolella 1970-luvun alusta, mutta tästä kasvava osa on käytetty palkan sivukuluihin.[9]

Tuottavuus kasvoi palkkoja nopeammin

Yhdysvalloissa työvoiman tuottavuus on vuodesta 1970 kasvanut selvästi reaalipalkkoja nopeammin. Ero työvoimakustannusten kasvuun on paljon pienempi, koska muun muassa palkan sivukulut ovat kasvaneet samalla. Loppu selittyy lähinnä sillä, että yhdysvaltalaisten tuottamien tuotteiden hinnat ovat kasvaneet paljon hitaammin kuin yhdysvaltalaisten kuluttamien tuotteiden hinnat, mikä painaa juuri yhdysvaltalaisten työntekijöiden palkan reaaliarvoa alaspäin. Esimerkiksi teknologian hinta oli laskenut suhteessa öljyn hintaan.[9]

Palkat julkisella sektorilla

Jos Tehyn vaatimuksiin terveydenhuoltoalan muita korkeammista palkankorotuksista suostutaan, luultavasti muut julkisen sektorin työntekijät vaativat samaa. Tällöin verot nousisivat ja kunnat joutuisivat ehkä irtisanomaan työntekijöitä. Väen vähentäminen tekisi työn raskaammaksi. Siksi palkankorotukset ovat vaikeita. UPM:n toimitusjohtajan mukaan ay-toiminta karkottaa investoinnit Suomesta.[10]

Ulkonäkö ei suoraan vaikuta palkkaan

Hyvä ulkonäkö ennustaa korkeampaa palkkatasoa mutta ei vaikuta palkkaan kausaalisesti. Meta-analyysin mukaan tämä näyttää johtuvan siitä, että älykkäät ihmiset ovat kauniimpia. Kun älykkyys kontrolloidaan, kauneus ei ennusta ulkonäköä missään ammatissa paitsi seksityöntekijöillä. Tätä tukee sekin, että kauneus ennustaa yhtä lailla korkeampaa työn tuottavuutta kuin korkeampaa palkkatasoa. Kauneuden ja älykkyyden yhteys on mahdollisesti geneettinen. Ainakin kolmannes tutkimuksissa löytyneestä kauneuden ja palkkatason yhteydestä (4,3 %) on julkaisuharhaa. Tutkimusten perusteella ihmisiä ei syrjitä kauneuden perusteella (työmarkkinoilla).[11]

Viitteet

  1. ↑ Tässä on suomalaisen keskipalkka - tienaatko enemmän?, Iltasanomat, 19.10.2012.
  2. ↑ 2,0 2,1 Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea, Tilastokeskus, 4.6.2012, Taulukko 2. 1.035^10*1.018^10*1.023^10*1.013^10*1.022^10=2.99392576=3.
  3. ↑ Palkat ja työvoimakustannukset 2012 (108,6/96,5=1,13, sivu 18, Taulukko 2A) Suomen virallinen tilasto. 2012.
  4. ↑ Teollisuuden reaalipalkat 22.12.2016. Suomen Pankki.
  5. ↑ Palkat ja työvoimakustannukset 8.2.2019. Tilastokeskus.
  6. ↑ Wage Growth in Advanced Economies (Graph 2) 15.3.2018. Reserve Bank of Australia.
  7. ↑ Workers Voice: THE OECD’s COUNTRY SURVEY ON SOUTH KOREA: THROWING OIL ON FIRE? (palkkakuvaaja) Medium. 8.6.2016.
  8. ↑ http://www.hamiltonproject.org/charts/real_wage_growth_is_higher_than_in_previous_business_cycles
  9. ↑ 9,0 9,1 Roger Wessman: USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu 18.8.2017.
  10. ↑ Sopimuksista huolimatta lakkojen uhka on yhä läsnä Helsingin Sanomat. 17.2.2020.
  11. ↑ Bortnikova, Kseniya; Havranek, Tomas; Irsova, Zuzana: Beauty and Professional Success: A Meta-Analysis 2024. EconStor Direct.

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Palkka&oldid=14738”