Työllistämistyöt
Työllistämistyöt tarkoittavat sitä, että valtio tai kunnat järjestävät työttömille töitä esimerkiksi työttömyysturvaa vastaan. Ennen monet syrjä-Suomen tiet rakennettiin näin.
Julkinen sektori on kuitenkin yksityistä huonompi organisoimaan töitä. Tällaiset työt myös syrjäyttävät oikeita töitä. Siksi periaatteessa olisi parempi antaa perustulona se, mikä vähintään halutaan antaa, ja tarjota julkisistakin töistä vain tuottavuuden verran palkkaa, jotta ne eivät syrjäyttäisi tuottavampia töitä. Tämä ei estäisi asettamasta työntekoa perustulon ehdoksi kuten Hollannissa.
Lex Leppänen
Vuonna 1987 säädettiin työllisyyslaki "Lex Leppänen" (Urpo Leppänen). Se velvoitti kunnat järjestämään vuoden työttömänä olleille kokopäivätöitä puoleksi vuodeksi. [1] Velvoite poistettiin 1990-luvun laman tullen, koska se tuli liian kalliiksi.[2]
Paltamon malli
Kainuulaisessa maalaiskunnassa Paltamossa työllistettiin kunnan toimin suurin osa työttömistä vuosina 2011 - 2012. Kokeilua tutkittiin laajalti, mutta se tuli kalliiksi ja sitä päätettiin olla jatkamatta. [2]
Työllistämistöiden ongelmia
Paltamon kokeilussa työllistäminen maksoi 12 miljoonaa euroa, mistä 60 % saatiin säästöinä takaisin. Työnteko oli siis paljon kannattamattomampaa kuin työttömyys. [2]
Julkisen sektorin tukemat työpaikat voivat myös sotkea markkinoita, esimerkiksi viedä työn kilpailevilta yrityksiltä, jotka toimivat ilman tukia. Paltamon kokeilussa tätä vältettiin. [2]
Tukityöllistäminen voi myös syrjäyttää vapaaehtoistyötä, kuten kävi työttömien yhdistyksissä ja leipäjonoissa. Vapaaehtoiset eivät enää hoida niitä. [2]
Paltamon kokeilussa oikeita työpaikkoja ei syntynyt niin paljon kuin oli tarkoitus, monelle ei riittänyt järkevää tekemistä, toimeentulotuen tarve ja pelot toimeentulosta eivät vähentyneet, osa ei kuntoutunut työllä. Osa pysyi mieluummin työvoimatalossa kuin lähti oikeisiin töihin. Monen pitäisi lähteä Paltamosta työpaikkojen perässä. [2]
Työllistämistöiden etuja
Paltamon mallissa yksinäisyys ja sosiaalisten tilanteiden pelko vähenivät, yhdistystoiminta ja Internetin käyttö lisääntyivät ja työterveyshuolto havaitsi pitkäaikaissairauksia. Eräät muut positiiviset kehitykset tapahtuivat muuallakin maassa. [2]
Liberaalien kanta
Libertaarit eivät kannata mitään julkisia tukia tai työpaikkoja. Muista liberaaleista moni kannattaa perustuloa. Jotkut liberaalit saattaisivat vaatia perustuen ehdoksi työllistymisen, jotkut työmarkkinoiden käytettävissä olemisen.
Jotkut kannattavat perustuloa ja sellaisia julkisen sektorin lisätyöpaikkoja, joissa palkka on niin matala, että vaikka ne tarjoavat kaikille varman mahdollisuuden pieniin lisätuloihin, ne tulevat halvoiksi ja syrjäyttävät hyvin vähän oikeita työpaikkoja. Toisaalta niidenkin haitat voivat olla merkittäviä juuri jossain Paltamossa, jossa huonokin tekotyöpaikka voi viedä ihmiseltä tarpeen muuttaa alueelle, jolla olisi tarjolla kunnon työpaikkoja.
Viitteet
- ↑ Työllisyyslaki (275/87). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870275
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Kainuulainen koekaniini, Helsingin Sanomat 2.2.2014.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Työvoimahallinnon kuntouttava työtoiminta -julkaisu
- Keppi ja porkkana – saako niillä työllisyyden kasvuun, Erika Keppola, Taloussanomat 7.8.2013.
- http://en.wikipedia.org/wiki/Active_labour_market_policies
