Vietnam

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Vietnam on yhä periaatteessa kommunistinen maa, joskin se on 1980-luvun lopulta alkaen vapauttanut talouttaan hyvällä menestyksellä monen lähimaan esimerkin rohkaisemana, pitkälti Kiinan autoritaarisen mallin mukaan. Matalan lähtötason vuoksi rajoitettukin talouden vapauttaminen on nostanut kansalaisten elintasoa valtavasti kuten Kiinassakin.

Vuosina 1945-1987 Vietnamin valtio surmautti arviolta 1 670 000 aseetonta ihmistä.[1]

Vietnamin ulkoministeri Nguyen Co Thach sanoi vuonna 1989: "Amerikkalaiset eivät saaneet tuhotuksi Hanoita, mutta me olemme tuhonneet kaupunkimme hyvin alhaisilla vuokrilla. Olemme tajunneet, että se oli typerää ja meidän on muutettava politiikkaamme"[2].

Suomalaisten kommunistienkin lapsista asti palvoma Pohjois-Vietnamin kommunistihallinnon "setä Ho Tši Minhin" - joukot murhasivat sodan aikana noin 164 000 siviiliä (106 000 - 227 000), Yhdysvaltain joukot noin 5 500 (lisäksi pommituksissa kuoli reilut 50 000), mutta näitä murhia vastustaneet mielenosoittaneet eivät juuri vaivanneet päätään kommunistien 30-kertaisilla murhateoilla. Ho Tši Minh jatkoi väestönmurhaansa sodan jälkeenkin, vaikka valtava määrä etelävietnamilaisia pakeni maasta, Suomeenkin. Suuri vääryys ei tee pienempää oikeutetuksi, muttei pienempi suurempaakaan.

Mielenosoitusten motiivina eivät selvästikään olleet raakuudet vain USA-vastaisuus, joka olisi oikeutettua vain paljon suuremman kommunisminvastaisuuden seuralaisena.

Kehitysapu

Suomi tuki Vietnamin kommunistista diktatuuria kehitysavulla vielä 1980-luvulla. Kun esimerkiksi Suomen rakentamia satamia otettiin sotilaskäyttöön, Suomi asetti seuraavalle satamalle ehdon, että sitä saa käyttää vain siviilitarkoituksiin. Sataman valmistuttua Vietnam siirsi erään vanhan siviilisataman sotilassatamaksi.

Usean tutkimuksen mukaan kehitysapu vahvistaa diktatuureja. Kehitysavun puute lisää diktatuurin tarvetta avata talouttaan pitääkseen kansan elintason siedettävänä. Siksi kehitysapua saamattomat maat ovat keskimäärin pärjänneet paremmin. Vietnamkin on rikastunut talouttaan avaamalla, ei kehitysavulla.

Sodanvastainen liike

"North Vietnam Had an Antiwar Movement, Too" by Lien-Hang Nguyen, 25.8.2017. https://www.nytimes.com/2017/08/25/opinion/north-vietnam-had-an-antiwar-movement-too.html Pelätty salainen poliisi pidätti sadoittain pohjoisvietnamilaisia, kuten puoluevirkailijoita, korkeita upseereja, toimittajia, juristeja, kirjailijoita ja taiteilijoita. Heidät ilmoitettiin syyllisiksi “to sabotage the foreign policies of our Party and our Party’s policy of fighting the Americans to save our nation,” and “ instead supported a policy of rightist compromise and conciliation.”. Taiteilijat ja muusikot saivat saman kohtelun. Käsikirjoittajaa syytettiin "häpeämättömästä yleisen ihmisyyden ajatuksen propagoinnista ja yleisen ihmisluonnon ilman luokkajäsenyyttä". Tet-hyökkäystä vastustaneet Pohjois-Vietnamin presidentti ja puolustusministeri karkotettiin ja heidän alaisensa vangittiin.

Siviilien joukkomurhat ja kidutus

Monet Vietkongin yksiköt käyttivät terroria perustaktiikkanaan. He ryöstivät riisiä aseella uhaten. Partioille määrättiin kuukausittaiset tappokiintiöt. Kohteita olivat kylänjohtajat, klinikat, terveydenhoitohenkilökunta ja muut. Huến verilöylyssä 1968 Vietkong surmasi yli 3 000 siviiliä. Joulukuussa 1967 Vietkong surmasi liekinheittimillä 252 alkuperäiskansan jäsentä (montagnard) Đắk Sơn -kylässä. Kaikkiaan Vietkongin kuolonpartiot murhasivat ainakin 37 000 Etelä-Vietnamin siviiliä, luultavasti paljon enemmän. Heillä oli myös joukkomurhakampanja pakolaisleireihin. https://en.wikipedia.org/wiki/Viet_Cong

Huến joukkomurhassa surmattiin 2 800 - 6 000 henkeä: naisia, miehiä, lapsia ja vauvoja. Uhreja oli kidutettu ja osa oli hakattu kuoliaaksi tai poltettu elävältä. https://en.wikipedia.org/wiki/Massacre_at_Hu%E1%BA%BF

Myös: https://military-history.fandom.com/wiki/North_Vietnam

Viitteet

  1. DEATH BY GOVERNMENT, Rudolph Rummel, Professor Emeritus of Political Science, Hawai'i University. Also on page 239 of the book "Death by Government", R. J. Rummel, Transaction Publishers, 31.12.2011.
  2. Rent Control, by Walter Block: The Concise Encyclopedia of Economics: Library of Economics and Liberty