Ateismi

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Se ei yleensä tarkoita täyttä varmuutta siitä, että jumalia (tai yksisarvisia tai lohikäärmeitä) ei ole olemassa ("vahva ateismi" tai "positiivinen ateismi"). Mm. eräitä buddhalaisuuden suuntia on kutsuttu ateistisiksi.

Sisällysluettelo

Suomalaisista 27 % kristittyjä, 21 % ateisteja

Suomalaisista 27 % uskoo kristinuskon jumalaan, pudotusta 10 %-yksikköä 4 vuodessa. 23 % uskoo toisin ja 21 % on ateisteja (noin 29 % ei kerro tai tiedä). Kirkkoon kuuluu 77 %. [1]

Vuonna 2011 Jeesusta piti todennäköisenä Jumalan poikana 41 % (77 % vuonna 1999) ja hänen paluutaan pitää todennäköisenä 28 % (60 %), Marian neitsyyttä 28 % (59 %) ja Saatanaa 31 % (57 %).[2]

Maailmassa uskonnollisia on 59 %, ateisteja 13 % ja muita ei-uskonnollisia 23 % (8 % tyhjää). Vuodesta 2005 vuoteen 2012 uskonnollisuus putosi 9 %-yksikköä ja ateismi kasvoi 3 %-yksikköä. Hinduista uskonnollisia oli 82 %, kristityistä 81 %, muslimeista 74 % (20 % ei), juutalaisista 38 % (54 % ei). Kussakin maassa uskonnollisuus oli suurinta pienituloisilla ja vähiten koulutetuilla. [3]

Yhdysvalloissa ateismi lisääntyi 1 %:sta 5 %:iin ja uskonnottomien määrä 8 %:sta 15 %:iin 2005 - 2012, uskonnollisuus putosi 73 %:sta 60 %:iin. Irlannissa uskonnollisuus putosi 69 %:sta 47 %:iin. Ateisteja on eniten Kiinassa, Japanissa, Tshekissä ja Ranskassa. Puolassa, Moldovassa ja Saudi-Arabiassa ateisteja on yhtä vähän kuin USA:ssa. Vuodesta 2005 alkaen ilmestyivät neljään suuren uusateistin kirjat. [4][3] ("Neljä ratsumiestä: Sam Harris, Christopher Hitchens, Richard Dawkins ja Daniel Dennett")

Liberaalien kanta

Liberaaleilla ei ole yleistä kantaa uskoon. Liberaaleja lienee kaikkien uskontojen harjoittajissa, joskin usein liberaalit uskonnontulkinnat, jopa tyypillinen suomalainen "kristinusko", eivät ole näiden uskontojen alkuperäisten oppien mukaisia.

Ateismi ja deismi lienevät liberaalien keskuudessa aivan poikkeuksellisen yleisiä, koska liberaalit yleensä omaavat tieteellisen maailmankuvan. Moni on siis ateisti ja muistakin moni katsoo maailman toimivan "naturalistisesti", luonnonlakien mukaan, ilman jumalallisia puuttumisia. He saattavat silti olla jonkinlaiseen maailman syntyyn vaikuttaneeseen jumalvoimaan uskovia deistejä.

Ainakin eräissä länsimaissa ateisteilla liberaalit mielipiteet ovat tavallista yleisempiä.

Valistusajattelijat olivat deistejä

Valistusajattelijoissa oli kristittyjä (esimerkiksi Anders Chydenius ainakin joutui esittämään kristittyä, koska oli pappi), mutta useimmat olivat deistejä, mm. Thomas Jefferson ja Voltaire, sillä vielä 1700-luvulla luultiin laajalti voitavan todistaa jonkinlaisen alkusyyn olemassaolo (koska muka "kaikella on syynsä" ja "edellisiä syitä ei voi olla loputtomasti"). Julki-ateisteja oli vähän, mm. filosofi-utilitaristi-runoilija Helvetius (1715-1771) ja ensyklopedisti-filosofi Paroni d'Holbach (1723–1789). Ennen valistusaikaa julkiateismi oli lähes mahdotonta. Aikalaiset pitivät ääriskeptistä filosofi, liberaali David Humea ateistina.

Paroni d’Holbach piti ateistista salonkia, jossa tosin oli Denis Diderot'n lisäksi myös deistejä kuten Rousseau. Jopa David Hume joskus vieraili. [5]

Vauraus ja usko

Mitä korkeampi BKT, sitä harvemmalle uskonnolla on tärkeä rooli päivittäisessä elämässä. Esimerkiksi Ruotsi 17 %, Tanska 19 %, Japani 24 %, Hongkong 24 %, BKT > $ 25 000: 47 %, BKT < $2000: 95 %. TOP 10 -maissa (98 - 100 %) on muslimeja (Bangladesh, Jemen, Niger), buddhalaisia ja hinduja (Sri Lanka), kristittyjä (Burundi, Malawi)[6]

Ajattelukyky ja usko

Mitä parempi tajunnallisen ajattelun kyky (kognitiivinen reflektio) ihmisellä on, sitä varmemmin hän ei usko Jumalaan, henkiin, noituuteen, enteisiin, ajatustenlukuun ja astrologiaan. Kyseinen kyky kuvaa ihmisen taitoa löytää pohtimalla spontaanin vastauksen sijaan oikea vastaus. Kykyä mitattiin seuraavilla kysymyksillä: [7]

  • Maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Paljonko pallo maksaa?
  • Jos 5 konetta tekee 5 lelua 5 minuutissa, missä ajassa 100 konetta tekee 100 lelua?
  • Järven lumpeiden ala kaksinkertaistuu joka päivä. 48 päivän päästä se kattaa koko järven. Kuinka monen päivän päästä se kattaa puoli järveä?

Tämä ja edellinen eivät kuitenkaan todista, että vauraus tai ajattelukyky olisivat uskottomuuden syitä.

Ateistien määrä

Itseään kutsuu ateistiksi 137 miljoonaa ihmistä, mutta kaikkiaan 658 miljoonaa, vajaat 10 % ihmisistä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Buddhalaisuus ja muut Kiinan uskonnot ovat elpymässä ja vähentämässä uskonnottomien määrää, samoin kristinusko. [8]

Tiede voi auttaa elämän kriiseissä

Toimittaja Petri Riikonen antaa omakohtaisen kvalitatiivisen esimerkin siitä, miten tiede voi antaa mielenrauhaa vakavissa elämän kriiseissä. [9]

Uskonnollisuus on luonnollista

Marko Hamilon mukaan ihmisellä on vahva taipumus tunnistaa toimijoita ja selittää ilmiöitä toimijoiden tarkoitusperillä. Siksi tutkimuksessa alle kymmenvuotiaat lapset pitivät kreationistisia selityksiä evoluutioselityksiä uskottavampina, vaikka lasten vanhemmat ja opettajat olisivat toista mieltä. Pienet lapset myös uskovat muiden toimijoiden tietävän kaiken ja vasta vähitellen oppivat, että nämä eivät ole kaikkitietäviä ja kaikkivaltiaita. [10]

"Lapsi syntyy ateistina"

Tohtori Tiina Raevaaran mukaan Hamilon kirjoitus perustuu lähinnä kristityn psykologin Justin Barrettin väitteisiin. Raevaaran mukaan ihminen syntyy ateistina (vaikka hänen olisikin helppo oppia hänelle tarjottu uskonto), minkä Hamilo ja Barrett sikäli myöntävät, että heidänkään mukaansa lapsella ei syntyessään ole minkään uskonnon uskomuksia. Maailmassa on yli 10 000 uskontoa, ja läheskään kaikissa niistä ei ole jumalia. [11]

Uskonnollisuuden geneettinen periytyvyys on 50 %

Raevaaran mukaan käyttäytymisgenetiikka on osoittanut geenien selittävän puolet ihmisten uskonnollisuudesta: tietynlaiset synnynnäiset persoonallisuudet ovat toisia taipuvaisempia ryhtymään uskonnollisiksi. [11]

Kriittinen tieteellinen ajattelu on luonnotonta

Hamilon mukaan kriittinen tieteellinen ajattelu edellyttää opettelua luonnollisia intuitioitamme vastaan, uskonnollisen ajattelun oppiminen on helpompaa. [10]

Ks. myös Tieteellinen konsensus#Ihmiset uskovat ennakkoluulojaan ohi tieteen.

"Uskonto tukee yhteiskuntamoraalia"

Sosiaalipsykologi Ara Norenzaya on väittänyt, että uskonnot tukevat yhteiskuntamoraalia. [10]

”Voimme sanoa, että uskonnollisiin ihmisiin verrattuna ateistit ovat osoittautuneet vähemmän autoritaarisiksi ja vaikeammin taivuteltavissa oleviksi, vähemmän dogmaattisiksi sekä vähemmän ennakkoluuloisiksi. He ovat suvaitsevaisia, lainkuuliaisia, myötätuntoisia, tunnollisia ja korkeasti koulutettuja. Ateistit ovat älykkäitä ja monet ovat sitoutuneet älylliseen sekä oppineeseen elämäntapaan. Lyhyesti sanottuna he ovat hyviä lähimmäisiä.” (psykologi Benjamin Beit-Hallahmin yhteenveto ateisteista tehdyistä tutkimuksista. Ateismi, Vastapaino 2010.) [11]

"Tieteellinen ateismi"

Raevaaran mukaan Neuvostoliiton marxilais-leniniläisen valtiodogmin "tieteellinen ateismi" ei mitenkään liity uusateismiin tai ateismin tieteellisiin tarkastelutapoihin. [11]

Loogiset argumentit

Kosmologinen argumentti

Kosmologisen argumentin mukaan[12]

  1. maailmankaikkeus alkoi olla olemassa;
  2. kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on syy;
  3. siksi maailmankaikkeudella on syy. [12]

Professori Kari Enqvist osoittaa kaksikin virhettä argumentissa: kvanttifysiikka osoittaa, että maailmassa syntyy asioita ilman syitä (vrt. 2.). Lisäksi "alkaminen" liittyy kiinteästi ajan käsitteeseen, joka "murenee" alkuräjähdyksen ensi "hetkillä" (vrt. 1). [12]

"Järjestystä ei voi syntyä itsestään"

Tämä on selvästi väärä väite. Ks. esim. Spontaani järjestys. Markkinatalouskin on esimerkki siitä, miten vain itselleen edullisia kauppoja tuottavat ihmiset tulevat tietämättään välittäneeksi tavaroita ja työpanoksia ja välituotteita monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, vaikka kukaan ei tietäisi, mistä osista heidän tuotteensa on alun perin tehty tai mihin tuotteisiin ne lopulta päätyvät ja miksi.

Entropia sen sijaan sanoo, että jos jossain syntyy järjestystä, toisaalla syntyy epäjärjestystä - ja juuri näin on maailmankaikkeudessa käynytkin, joten tässäkään ei ole mitään ristiriitaa.

Väite, että entropian kasvu estäisi elämän synnyn kaltaisen järjestyksen lisääntymisen on Lauri Kankaan mukaan väärä. Vaikka suljetussa järjestelmässä entropia eli epäjärjestys vain kasvaa, silti maapallolla on voinut syntyä lisääntynyttä järjestystä, koska maapallo ei ole suljettu. Maapalloon tulee jatkuvasti energiaa auringosta, jonka energiantuotanto lisää entropiaa. [13]

"Elämä ei ole voinut syntyä sattumalta"

Jos älyllisen elämän syntyminen on hyvin epätodennäköistä, älyllisen elämän olemassaolo tuntuu "oudon hyvältä sattumalta" niissä maailmankaikkeuksissa, joissa älyllistä elämää on - riippumatta siitä, onko maailmankaikkeuksia äärettömästi vai vähän. Samaan tapaan lottovoitto tuntuu voittajasta "liian epätodennäköiseltä ollakseen pelkkää sattumaa" mutta Veikkaus oy:stä ihan yllätyksettömältä.

Tähän on muitakin vasta-argumentteja. Esimerkiksi elämän syntymisen epätodennäköisyys on todistamaton väite. Jos jossain mielessä kuitenkin olisi todennäköistä, että alkuräjähdyksessä olisi syntynyt maailmankaikkeus, jossa tällainen elämä ei olisi mahdollista, olisiko myöhemmin voinut tulla toisenlainen maailmankaikkeus tai olisiko kenties toisenlainen elämä mahdollista tai kenties älyllinen elämä jossain aineen alemmilla tai ylemmillä tasoilla - tai jonkin muun kuin aineen? Jos sitten kaikkinainen älyllinen elämä olisi epätodennäköistä sattuman seurauksena, sekään ei välttämättä tarkoittaisi, että kyseinen sattuma olisi epätodennäköisempää kuin jumalten olemassaolo (vrt. Humen vaaka, vaikka se onkin hieman eri asia). Toisaalta näitä ja muita vasta-argumentteja ei tarvita, ellei löydetä argumentteja sille, miksi äärettömän monen maailmankaikkeuden olemassaolo olisi epätodennäköistä.

Multiversumi

[Pekka Reinikainen väitti maailmankaikkeuden vuorovaikutusten olevan epätodennäköisen edullisia elämän synnylle.] Fysiikan professori Tapio Ala-Nissilän mukaan tämä ei ole totta: neljää perusvuorovaikutusta ei tarvitse säätää [edullisiksi], vaan ne ovat ilmeisesti yhtenäisvuorovaikutuksen määräämiä. Jos ne kuitenkin olisivat toisenlaisia, ainekin olisi toisenlaista. Maailmankaikkeuksia saattaa olla jopa ääretön määrä ja niissä voi olla erilaisia vuorovaikutuksia. [14]

Multiversumi tarkoittaa tällaisten eri maailmankaikkeuksien kokonaisuutta. "Useat kosmologit ja fyysikot ovat kiinnostuneet multiversumista, koska oikein muotoillun multiversumiteorian uskotaan ratkaisevan monia hiukkasfysiikan ja avaruuden rakenteeseen liittyviä ongelmia." "Supporters of one of the multiverse hypotheses include Stephen Hawking,[3] Steven Weinberg,[4] Brian Greene,[5][6] Max Tegmark,[7] Alan Guth,[8] Andrei Linde,[9] Michio Kaku,[10] David Deutsch,[11] Leonard Susskind,[12] Raj Pathria,[13] Sean Carroll, Alex Vilenkin,[14] Laura Mersini-Houghton,[15][16] and Neil deGrasse Tyson.[17] In contrast, critics such as Jim Baggott,[18] David Gross,[19] Paul Steinhardt,[20] George Ellis[21][22] and Paul Davies" http://en.wikipedia.org/wiki/Multiverse

"Koska kvanttimekaniikan tulkintamalleja on olemassa vain kaksi, Kööpenhaminalainen ja Hugh Everettin Monta maailmaa, ovat useat kosmologiaa tutkivat 2000-luvulla alkaneet hyväksyä multiversumin olemassaolon mahdollisuuden, koska Niels Bohrin Kööpenhaminalainen-tulkinta ei kuvaa kuin pienen murto-osan todellisuudesta."

Ateismin lisääntyminen

Uskontososiologi Phil Zuckermanin mukaan 500-750 miljoonaa ihmistä ei usko Jumalaan. Orgaanista (ei valtion pakottamaa) ateismia on eniten turvallisimmissa maissa (pääosa Eurooppaa, Japani, Taiwan, Israel, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti). [11]

Suomessa vuonna 2009 kirkkoon liittyi 12 195 henkilöä ja kirkosta erosi 43 650 henkilöä.[11]

(Ruotsin kirkon tutkimuksen mukaan?) 75 % Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä ei usko Jeesukseen, 15 % jäsenistä sanoo olevansa ateisteja.[15]

Norjalaisista 12 % (Oslossa 7 %) uskoo taivaaseen ja helvettiin, 48 % uskoo, että "ihmiselämä kerta kaikkiaan loppuu kuolemaan" ilman mitään kuolemanjälkeistä elämää. 5 % uskoo joidenkin ja 20 % kaikkien pelastuvan; 15 % ei tiedä. Teologisen korkeakoulun rehtorin mukaan epäusko näyttää kasvavan hämmästyttävän nopeasti. [16]

30 maan tutkimuksen perusteella yli 68-vuotiaista 43 % ja alle 28-vuotiaista enää 23 % oli varmoja Jumalan olemassaolosta, usko on vähentynyt melkein kaikissa maissa. Filippiineillä 92 % ja Länsi-Euroopassa enää harva uskoi Jumalaan. [17]

Viitteet

  1. Iso muutos lyhyessä ajassa: Enää alle joka kolmas uskoo Jumalaan, Aamulehti.fi 15.5.2012. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimus TNS Gallupilla, noin 5000 hengen otos. 60 % haluaa kristinuskoa opetettavan kouluissa.
  2. Saatana ei enää pelota suomalaisia, HS.fi 27.2.2013.
  3. 3,0 3,1 [http://www.wingia.com/web/files/richeditor/filemanager/Global_INDEX_of_Religiosity_and_Atheism_PR__6.pdf GLOBAL INDEX OF RELIGIOSITY AND ATHEISM], Gallup International Association, 2012
  4. Poll shows atheism on the rise in the U.S., Washington Post, Aug 13, 2012
  5. Atheism and the Enlightenment - In the name of godlessness / An 18th-century Paris salon where philosophers met to eat and drink and deny the existence of God and the soul, The Economist, Oct 28, 2010
  6. Religiosity Highest in World's Poorest Nations, Gallup.com 31.8.2010
  7. What Kind of Thinker Believes in God?, Matthew Hutson, science writer, author, Huffington Post, 02/25/2013. Kysymysten oikeat vastaukset ovat viisi senttiä, viisi minuuttia ja neljäkymmentäseitsemän päivää.
  8. Joka kolmas maailman ihmisistä on kristitty, Iltalehti.fi 11.1.2011
  9. Tiede auttoi sopeutumaan ms-tautiin, Petri Riikonen, Tiede.fi 6.6.2011
  10. 10,0 10,1 10,2 "Uskonto ei lähde ihmisestä", Marko Hamilo, Suomen Kuvalehti 14-15/2012, sivu 16
  11. 11,0 11,1 11,2 11,3 11,4 11,5 Synnynnäistä uskonnollisuutta vai uskonnottomuutta?, tohtori Tiina Raevaara, SuomenKuvalehti.fi 9.4.2012
  12. 12,0 12,1 12,2 "Ateistit ovat hyviä lähimmäisiä", professori Kari Enqvist, Skeptikko 1/2011 (5/2010)
  13. Maapallo ei ole suljettu järjestelmä, Lauri Kangas, diplomi-insinööri, HS MIELIPIDE 30.10.2014.
  14. Perusvuorovaikutuksia ei voi säätää, Tapio Ala-Nissilä, fysiikan professori, teknillisen fysiikan laitos, Aalto-yliopisto, HS MIELIPIDE 29.10.2014.
  15. Usko Jeesukseen katosi Ruotsissa, Iltalehti.fi 26.06.2011
  16. Norjalaisilta katosi usko tuonpuoleiseen, HS.fi 2.4.2012
  17. Tutkimus: Usko jumalaan vähenee jatkuvasti, Yle.fi 19.4.2012

Tietoa muualla

Henkilökohtaiset työkalut