Ateismi

Ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Se ei yleensä tarkoita täyttä varmuutta siitä, että jumalia (tai yksisarvisia tai lohikäärmeitä) ei ole olemassa ("vahva ateismi" tai "positiivinen ateismi"). Mm. eräitä buddhalaisuuden suuntia on kutsuttu ateistisiksi.

Liberaalien kanta

Liberaaleilla ei ole yleistä kantaa uskoon. Liberaaleja lienee kaikkien uskontojen harjoittajissa, joskin usein liberaalit uskonnontulkinnat, jopa tyypillinen suomalainen "kristinusko", eivät ole näiden uskontojen alkuperäisten oppien mukaisia. Taloustutkimuksen vuoden 2009 kyselyn mukaan 28 % suomalaisista katsoo uskovansa kirkon oppien mukaan (eli olevansa "kristittyjä").

Ateismi ja deismi lienevät liberaalien keskuudessa aivan poikkeuksellisen yleisiä, koska liberaalit yleensä omaavat tieteellisen maailmankuvan. Moni on siis ateisti ja muistakin moni katsoo maailman toimivan "naturalistisesti", luonnonlakien mukaan, ilman jumalallisia puuttumisia. He saattavat silti olla jonkinlaiseen maailman syntyyn vaikuttaneeseen jumalvoimaan uskovia deistejä.

Ainakin eräissä länsimaissa ateisteilla liberaalit mielipiteet ovat tavallista yleisempiä.

Valistusajattelijat olivat deistejä

Valistusajattelijoissa oli kristittyjä (esimerkiksi Anders Chydenius ainakin joutui esittämään kristittyä, koska oli pappi), mutta useimmat olivat deistejä, mm. Thomas Jefferson ja Voltaire, sillä vielä 1700-luvulla luultiin laajalti voitavan todistaa jonkinlaisen alkusyyn olemassaolo (koska muka "kaikella on syynsä" ja "edellisiä syitä ei voi olla loputtomasti"). Julki-ateisteja oli vähän, mm. filosofi-utilitaristi-runoilija Helvetius (1715-1771) ja ensyklopedisti-filosofi Paroni d'Holbach (1723–1789). Ennen valistusaikaa julkiateismi oli lähes mahdotonta. Aikalaiset pitivät ääriskeptistä filosofi, liberaali David Humea ateistina.

Paroni d’Holbach piti ateistista salonkia, jossa tosin oli Denis Diderot'n lisäksi myös deistejä kuten Rousseau. Jopa David Hume joskus vieraili.

Vauraus heikentää uskoa

Mitä korkeampi BKT, sitä harvemmalle uskonnolla on tärkeä rooli päivittäisessä elämässä. Esimerkiksi Ruotsi 17 %, Tanska 19 %, Japani 24 %, Hongkong 24 %, BKT > $ 25 000: 47 %, BKT < $2000: 95 %. TOP 10 -maissa (98 - 100 %) on muslimeja (Bangladesh, Jemen, Niger), buddhalaisia ja hinduja (Sri Lanka), kristittyjä (Burundi, Malawi)

Ateistien määrä

Itseään kutsuu ateistiksi 137 miljoonaa ihmistä, mutta kaikkiaan 658 miljoonaa, vajaat 10 % ihmisistä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Buddhalaisuus ja muut Kiinan uskonnot ovat elpymässä ja vähentämässä uskonnottomien määrää, samoin kristinusko.

Tiede voi auttaa elämän kriiseissä

Toimittaja Petri Riikonen antaa omakohtaisen kvalitatiivisen esimerkin siitä, miten tiede voi antaa mielenrauhaa vakavissa elämän kriiseissä.

Uskonnollisuus on luonnollista

Marko Hamilon mukaan ihmisellä on vahva taipumus tunnistaa toimijoita ja selittää ilmiöitä toimijoiden tarkoitusperillä. Siksi tutkimuksessa alle kymmenvuotiaat lapset pitivät kreationistisia selityksiä evoluutioselityksiä uskottavampina, vaikka lasten vanhemmat ja opettajat olisivat toista mieltä. Pienet lapset myös uskovat muiden toimijoiden tietävän kaiken ja vasta vähitellen oppivat, että nämä eivät ole kaikkitietäviä ja kaikkivaltiaita.

"Lapsi syntyy ateistina"

Tohtori Tiina Raevaaran mukaan Hamilon kirjoitus perustuu lähinnä kristityn psykologin Justin Barrettin väitteisiin. Raevaaran mukaan ihminen syntyy ateistina (vaikka hänen olisikin helppo oppia hänelle tarjottu uskonto), minkä Hamilo ja Barrett sikäli myöntävät, että heidänkään mukaansa lapsella ei syntyessään ole minkään uskonnon uskomuksia. Maailmassa on yli 10 000 uskontoa, ja läheskään kaikissa niistä ei ole jumalia.

Uskonnollisuuden geneettinen periytyvyys on 50 %

Raevaaran mukaan käyttäytymisgenetiikka on osoittanut geenien selittävän puolet ihmisten uskonnollisuudesta: tietynlaiset synnynnäiset persoonallisuudet ovat toisia taipuvaisempia ryhtymään uskonnollisiksi.

Kriittinen tieteellinen ajattelu on luonnotonta

Hamilon mukaan kriittinen tieteellinen ajattelu edellyttää opettelua luonnollisia intuitioitamme vastaan, uskonnollisen ajattelun oppiminen on helpompaa.

"Uskonto tukee yhteiskuntamoraalia"

Sosiaalipsykologi Ara Norenzaya on väittänyt, että uskonnot tukevat yhteiskuntamoraalia.

”Voimme sanoa, että uskonnollisiin ihmisiin verrattuna ateistit ovat osoittautuneet vähemmän autoritaarisiksi ja vaikeammin taivuteltavissa oleviksi, vähemmän dogmaattisiksi sekä vähemmän ennakkoluuloisiksi. He ovat suvaitsevaisia, lainkuuliaisia, myötätuntoisia, tunnollisia ja korkeasti koulutettuja. Ateistit ovat älykkäitä ja monet ovat sitoutuneet älylliseen sekä oppineeseen elämäntapaan. Lyhyesti sanottuna he ovat hyviä lähimmäisiä.” (psykologi Benjamin Beit-Hallahmin yhteenveto ateisteista tehdyistä tutkimuksista. Ateismi, Vastapaino 2010.)

"Tieteellinen ateismi"

Raevaaran mukaan Neuvostoliiton marxilais-leniniläisen valtiodogmin "tieteellinen ateismi" ei mitenkään liity uusateismiin tai ateismin tieteellisiin tarkastelutapoihin.

Loogiset argumentit

Kosmologinen argumentti

Kosmologisen argumentin mukaan

1. maailmankaikkeus alkoi olla olemassa;
2. kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on syy;
3. siksi maailmankaikkeudella on syy.

Professori Kari Enqvist osoittaa kaksikin virhettä argumentissa: kvanttifysiikka osoittaa, että maailmassa syntyy asioita ilman syitä (vrt. 2.). Lisäksi "alkaminen" liittyy kiinteästi ajan käsitteeseen, joka "murenee" alkuräjähdyksen ensi "hetkillä" (vrt. 1).

Ateismin lisääntyminen

Uskontososiologi Phil Zuckermanin mukaan 500-750 miljoonaa ihmistä ei usko Jumalaan. Orgaanista (ei valtion pakottamaa) ateismia on eniten turvallisimmissa maissa (pääosa Eurooppaa, Japani, Taiwan, Israel, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti).

Suomessa vuonna 2009 kirkkoon liittyi 12 195 henkilöä ja kirkosta erosi 43 650 henkilöä.

(Ruotsin kirkon tutkimuksen mukaan?) 75 % Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä ei usko Jeesukseen, 15 % jäsenistä sanoo olevansa ateisteja.

Norjalaisista 12 % (Oslossa 7 %) uskoo taivaaseen ja helvettiin, 48 % uskoo, että "ihmiselämä kerta kaikkiaan loppuu kuolemaan" ilman mitään kuolemanjälkeistä elämää. 5 % uskoo joidenkin ja 20 % kaikkien pelastuvan; 15 % ei tiedä. Teologisen korkeakoulun rehtorin mukaan epäusko näyttää kasvavan hämmästyttävän nopeasti.

30 maan tutkimuksen perusteella yli 68-vuotiaista 43 % ja alle 28-vuotiaista enää 23 % oli varmoja Jumalan olemassaolosta, usko on vähentynyt melkein kaikissa maissa. Filippiineillä 92 % ja Länsi-Euroopassa enää harva uskoi Jumalaan.

Tietoa muualla

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
• http://www.economist.com/node/17358838?fsrc=scn/fb/ar/atheism
• 10 Myths Many Religious People Hold About Atheists, Debunked Atheists are moral, loving and multicultural, and you might even find them in foxholes