Ecuador

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ecuador on Hugo Chávezin vanavedessä vasemmistopopulistisiksi 2000-luvulla kääntyneitä valtioita. Diktaattorimainen presidentti Rafael Correa (s. 1963) valittiin vuonna 2006 (aloitti 15.1.2007) ja kirjoitutti uuden, valtaoikeuksiaan lisäävän perustuslain vuonna 2008. Kesäkuussa 2009 Correa liitti Ecuadorin Chávezin "Amerikoiden bolivarilaiseen liittoon". Hän järjesti ennenaikaiset vaalit 26.4.2009 ja sai 51,9 % äänistä.

Correan hyväksyttämät lait mahdollistavat tuomarien erottamisen ja nimittämisen, kieltävät tiedotusvälineitä julkaisemasta poliittisia sanomia tukevia "viestejä" tai "uutisointia" sekä antavat vaaliviranomaisten sensuroida viestimiä.[1] Viranomaiset ovat varoittaneet rangaistusten uhalla tuomareita hyväksymästä kansalaisten vetoomuksia perustuslain tarjoamaan suojaan valtiolta.[1] Pelkästään alkuvuonna 2012 viranomaiset ilmoittivat sulkeneensa 20 yksityistä tv- ja radiokanavaa.[1]

Mielenosoittajia syytetään "terrorismista" esimerkiksi teiden tukkeutumisen vuoksi ja uhataan 4 - 8 vuoden vankilatuomioilla.[1] Presidentti pelottelee toimittajia ja ihmisoikeusaktiiveja myös haukkumalla näitä pakollisissa tv-lähetyksissään kehottaen kansalaisia painamaan näiden kasvot mieleensä. Kun "Big Brother" -kirja raportoi presidentin rikastuneen veljen hallinnon kanssa tekemistä korruptiosopimuksista, oikeus tuomitsi kirjoittajat miljoonakorvauksiin presidentille. Jälkeenpäin osoitettiin presidentin juristin kirjoittaneen tuomion.

Putinin ja Chávezin tavoin Correa on pysynyt vallassa talouskasvua ja jakovaraa ylläpitävän öljynhinnan nousun turvin. Ecuador saa öljystä puolet vientituloistaan ja kolmanneksen verotuloistaan.[2]

Yhdysvalloista hankittu ekonomistin koulutus auttaa Correaa välttämään pahimpia Chávezin virheitä kuten läpitunkevaa hintasääntelyä. Hän on vahvistanut suhteita Iraniin.

Varapresidenttinä toimi 2007 - 2013 kommunisti-isäänsä ihaillut rikas Lenín Moreno. Alkuperäisväestön suosikkiehdokas jäi kolmanneksi Correan voittamissa vuoden 2007 vaaleissa, ja intiaanien suurin järjestö onkin järjestänyt suuren protestimarssin Correaa vastaan.

Correa on antanut marxilais-leniniläisen FARC-terroristijärjestön surmata kolumbialaisia maastaan käsin. Kun Kolumbia tappoi reilun tusinan terroristeja mukaan lukien FARCin kakkoskomentaja, Correa ja Chávez keskittivät joukkoja Kolumbian rajalle ja tuomitsivat operaation Fidel Castron kanssa.

Sananvapausongelmat ja oikeuslaitos

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan presidentti Correa on heikentänyt lehdistönvapautta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Hän on kohdistanut toimittajiin kostonluonteisia oikeudenkäyntejä ja julkista nöyryyttämistä. Oikeusjärjestelmäuudistus on antanut hallinnolle valtaa nimittää ja erottaa tuomareita. [1]

Tammikuussa 2012 Correa esitteli lakimuutokset, jotka kieltävät tiedotusvälineitä julkaisemasta jotakin poliittista sanomaa tai ehdokasta tukevia "viestejä" tai "uutisointia". Laki antaa vaaliviranomaisten sensuroida viestimiä ja astui voimaan heinäkuussa. [1]

Toukokuussa 2012 YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaisarvio kertoi Ecuadorin rajoittaneen ilmaisunvapautta ja yrittäneen säännellä kansalaisjärjestöjä sekä raportoi oikeusjärjestelmän uudistuksesta. Ecuador torjui suosituksen lakata rankaisemasta mielipiteenilmaisuista. [1]

Correa ilmiantaa yhä arvostelijoitaan kansallisissa lähetyksissään, jotka yksityisten viestinten on pakko välittää. Kesäkuussa 2012 El Universo -lehden julkaistua investointipankin johtajaa arvostelleen artikkelin Correa näytti päätoimittajan kuvan viikottaisessa lähetyksessään ja kehotti: "katsokaa häntä älkääkä unohtako, sillä hän on selkein esimerkki tämän maan huonosta lehdistöstä". Correa on näyttänyt lähetyksissään toistuvasti myös häntä arvostelleen Fundamedios-ihmisoikeusjärjestön johtajan kuvia. [1]

Kahdelle El Universo -lehden oikeudenkäynnissä Correan puolesta äänestäneelle tuomarille annettiin uudistuksessa pysyvät virat, vaikka heidän kokonaisarvosanansa olivat heikommat kuin monilla arvion perusteella erotetuilla tuomareilla. Tuomari Juan Paredesis syytettiin uskottavien todisteiden perusteella siitä, että hän sai tuomiolauselman luonnoksen etukäteen Correan asianajajalta, mutta syyttäjä hylkäsi tämän syytöksen ja sai pari kuukautta myöhemmin viran perustuslakituomioistuimesta. [1]

Viranomaiset varoittivat heinäkuussa 2012 tuomareita siitä, että heitä rangaistaan ja jopa erotetaan, jos he hyväksyvät vetoomuksia perustuslain kansalaisille valtiota vastaan tarjoamaan suojaan. Human Rights Watchin mukaan tällainen uhkailu on epäoikeutettua puuttumista oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. [1]

Viranomaiset ilmoittivat sulkeneensa 20 yksityistä tv- ja radioasemaa alkuvuonna 2012. Toimittajien oikeuksia puolustava CPJ-järjestö selvitti viranomaisten sulkeneen asemia jo ennen valitusten kuulemista oikeudessa ja raportoi useimpien asemien olleen hallitusta arvostelevia. [1]

Heinäkuussa 2011 Correa antoi määräyksen, jonka mukaan hallitus voi tarkkailla kaikkea kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja poistaa näiden toimintaoikeudet, jos nämä "vaikuttavat politiikkaan". [1]

Helmikuussa 2012 "Big Brother" -kirjan kirjoittajat määrättiin 2 miljoonan dollarin korvauksiin Correalle. Kirjassa kerrottiin Correan veljen ja hallinnon välisistä kyseenalaisista sopimuksista. [1]

Journalistien selvityksen mukaan presidentin isoveli Fabricio Correa oli saanut 167 miljoonan dollarin edestä edullisia sopimuksia hallitukselta.[3] Fabricio Correa pyrkii veljensä vastaehdokkaaksi ja väittää hallinnon keskeyttäneen sopimukset, koska ei saanut haluamiaan lahjuksia.[3] Vaikka Fabricio Correa esiintyy nykyään Correan vastustajana, hän on antanut tälle myönteisiä lausuntoja. Rafael Correa väittää tuominneensa veljensä toimet ja katkaisseensa sopimukset korruption vuoksi.

Kesäkuussa 2012 hyväksyttiin kyseenalainen tiedotusvälineiden vapautta koskeva laki, jonka väitetään vaientavan valtiojohdon kritiikin entistä tehokkaammin. Jo aiemmin maasta oli joutunut pakenemaan presidentti Rafael Correaa diktaattoriksi kutsunut toimittaja Emilio Palacio. Palacio oli arvostellut monien kuolemaan ja satojen loukkaantumiseen johtanutta armeijan käyttämistä syyskuun 2010 poliisilakon aikana. Palaciolle tuomittiin kolme vuotta vankeutta ja lehdelle 40 miljoonan dollarin sakot. Palacion mukaan harva uskaltaa enää arvostella hallitusta edes Twitterissä, josta Palaciokin luopui kirjoitustensa jatkuvan sabotoinnin vuoksi. [4]

Correa väitti, että poliisit olivat saartaneet hänet sairaalaan ja yrittäneet kaapata vallan. Lakon syy oli se, että ylentämisestä ei enää saanut mitalia ja bonusta.

Kansalaiset pelkäävät arvostella hallitusta siksikin, että hallituksen pelätään voivan lukea heidän sähköpostinsa. Huhtikuussa 2013 murhattiin toimittaja Fausto Valdiviezo. Omaiset torjuvat hallituksen väitteen, että murhan takana olisikin mafia. [4]

Julian Assange

Ecuador myönsi turvapaikan Julian Assangelle ja harkitsee samaa Edward Snowdenille. Oppositio pitää tätä erityisen ironisena, koska tiedotusvälineitä suitsiva Correan uusi viestintälaki kieltää henkilökohtaisten viestien julkaisun ilman lähettäjän lupaa. [5]

Mielenosoitukset

Koko Correan kauden ajan ympäristö- ja muiden mielenosoitusten osallistujia on syytetty "terrorismista ja sabotaasista", esimerkiksi teiden tukkeutumisen vuoksi. Nämä rikokset mahdollistavat 4 - 8 vuoden vankeustuomiot. [1]

Heinäkuussa 2012 kymmentä ihmistä pidätettiin rauhanomaisesta kokoontumisesta, jossa suunniteltiin osallistumista mielenosoitukseen. Heitä syytettiin "terroriteoista". HRW raportoi, että puolustusasianajajien mukaan ainoa todiste olivat poliisien heidän kodeistaan löytämät harmittomat kirjat, T-paidat ja musiikki. [1]

Alkuperäisväestö

Correan väitetään virheellisesti tulleen valtaan alkuperäisväestön äänillä. Vaaleissa (15.10.2006) näillä alueilla vaalivoittaja oli aiemman presidentin veli Gilmar Gutiérrez, joka kuitenkin jäi koko maan äänissä kolmanneksi, juuri 23 % äänistä saaneen Correan taakse.[6] Correa sai toisella kierroksella 56,7 % äänistä.

Protestimarssi

Maaliskuussa 2012 suurin alkuperäisväestöjärjestö CONAIE käynnisti 700 kilometrin marssin Correan hallintoa vastaan, "veden, maan ja ihmisarvon puolesta". CONAIEn mukaan Correan maa- ja vesipolitiikka vahingoittaa heidän elämäntapaansa. Correa kehotti joukkonsa liikkeelle marssijoita vastaan. Toinen vasemmistopuolue, entinen Correan tukija, ja opettajajärjestö tukivat marssia. CONAIE vastustaa myös Correan hallinnon harjoittamaa "mielenosoitusten kriminalisointia", eräiden virkamiesten erottamista ja uusien verojen keräämistä sekä Kiinalle Amazonin alueelta annettuja kuparikaivosoikeuksia. [7]

Sadat ihmiset aloittivat marssin ja mukaan uskottiin liittyvän väkeä joka kylästä matkan varrelta. [8]

Öljyoikeudet Kiinalle

Vuonna 2013 Ecuador ilmoitti huutokauppaavansa yli kolme miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää kiinalaisille öljy-yhtiöille, mikä vihastutti alkuperäisasukkaat. Amazon Watch -kansalaisjärjestön mukaan alueen seitsemän alkuperäisväestöryhmää kiistävät suostuneensa öljyprojekteihin ja sanovat niiden tuhoavan heidän elämäntapansa. Myös alkuperäisväestön kansalaisjärjestöt vastustavat hanketta. Shuar-heimon naisten järjestön johtaja Narcisa Mashienta väittää hallituksen valehtelevan alkuperäisväestön suostumuksesta. Arvostelijoiden mukaan hankkeen syynä on Ecuadorin yli 7 miljardin dollarin velka Kiinalle ja halu rakentaa Kiinan rahoituksella 12,5 miljardin dollarin öljynjalostamo. [9]

Toukokuussa 2013 tapahtuneesta öljyputken murtumasta Ecuadorissa valui yli miljoona litraa raakaöljyä Amazonin yläjuoksuun leviten myös Peruun ja Brasiliaan. Tapausta pidettiin ongelmallisena kolmatta presidenttikautta tavoittelevalle Correalle, joka oli vakuutellut projektiensa ympäristöystävällisyyttä. [2]

FARC-sissit

Vuonna 2008 Kolumbia hyökkäsi Ecuadorista käsin Kolumbiassa toiminutta suurta vasemmistolaista FARC-sissijärjestöä vastaan ja ilmoitti surmanneensa 17 terroristia, joukossa FARCin kakkoskomentaja Raul Reyes. Correa tuomitsi operaation jyrkästi. Chávez kutsui Kolumbiaa Yhdysvaltojen "sylikoiraksi" ja siirsi joukkojaan Kolumbian rajalle Ecuadorin kanssa. [10]

Fidel Castron mukaan operaatiossa oli kyse "jenkki-imperiumin kansanmurhasuunnitelmista".[11]

Vielä vaalikampanjassaan lokakuussa 2006 Correa väitti, että hän ei ole kommunisti, rakastaa Yhdysvaltoja, tuomitsee FARC-kapinalliset ja presidenttinä vangitsisi Ecuadoriin tulevat FARC-sissit.[12]

Perustuslakiuudistus

Vuonna 2007 Correa järjesti äänestyksen kansalliskokouksesta, joka kirjoittaisi perustuslain uudelleen. Oppositiokansanedustajat pidättäytyivät äänestyksestä. Heidän mukaansa kansalliskokous olisi laiton yritys keskittää valta presidentille. Perustuslain mukaan vain parlamentti saa muuttaa perustuslakia. Oppositiokansanedustajan mukaan hallituksen mielenosoittajat ahdistelivat oppositiota. Aiemmin he jopa hyökkäsivät lakia käsittelevään kongressiin niin, että istunto piti keskeyttää. [13]

Uudistus kuitenkin hyväksyttiin ja se keskitti vallan presidentille.

Virallisten tulosten mukaan vain kysymys 1 sai 50,67 % äänistä ja kysymykset 2 - 10 vain 45 - 49 % mutta silti kyllä-ääniä oli jokaisessa hieman enemmän kuin ei-ääniä.[14] Ääntenlaskussa ei-äänet näyttivät voittavan osassa kysymyksistä mutta presidentin mukaan ääntenlaskua oli manipuloitu.[15]

Koulutus

(En-wikin mukaan, 1.7.2013) Parlamentti päätti 4.8.2010 lähes yksimielisesti korjata epäonnistuneita koulutusuudistuksia, mutta presidentti Correa kaatoi korjauksen vetollaan - hän halusi säilyttää puolueensa tekemän lain muuttumattomana. Uudistusten vuoksi arviolta 13 % julkisten yliopistojen henkilökunnasta ei ole edes maistereita ja alle 5 % on suorittanut PhD-tutkinnon, joskin monella muulla on ecuadorilainen tohtorintutkinto.

Ulkomaanvelka

Presidentti Correa ilmoitti 12.12.2008, että maa ei maksaisi 30,6 miljoonan dollarin korkoaan 510 miljoonan dollarin lainastaan, koska lainantajat "ovat hirviöitä".[16] Correa väitti myös, että hallinnon ennen hänen kauttaan ottama 3,8 miljardin dollarin velka oli laiton, koska se oli väärin hyväksytty.[16] Tuollon maalla oli 5,65 miljardin dollarin käteisvarat.[16] Maa vaihtoi valuuttansa dollareihin jo vuonna 2000.

Viitteet

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 Ecuador, WORLD REPORT 2013, Human Rights Watch, pages 1 - 3.
  2. 2,0 2,1 Ecuador oil spill threatens Brazil and Peru, The Globalpost, June 11, 2013.
  3. 3,0 3,1 Brothers might battle for presidency in Ecuador, CNN, March 8, 2012.
  4. 4,0 4,1 Aktivisti: Ecuadorilaiset peloteltu hiljaisiksi, Helsingin Sanomat 30.6.2013.
  5. "Ecuador panttaa siirtoaan", Helsingin Sanomat 1.7.2013, sivu A20.
  6. Un Ecuador que pocos ven se tomó tercer lugar, El Universo, 22.10.2006.
  7. Ecuador Indians march to protest Correa's land policies, AFP, 07 MARCH 2012.
  8. Marchan en contra y a favor de Rafael Correa, La Razón / AFP / EFE / El Pangui (Ecuador), 09 de marzo de 2012.
  9. Ecuador auctions off Amazon to Chinese oil firms, The Guardian, 26 March 2013.
  10. Regional tensions rise after Colombia raid into Ecuador, AFP, Mar 2, 2008.
  11. Castro blames U.S. for rising tensions between Venezuela, Ecuador, Colombia, The Canadian Press, 2008-03-03.
  12. Correa cambia de discurso de campaña: dice que rompería con Chávez y perseguirá a las FARC, El Comercio, 10/19/2006, AFP.
  13. Ecuador referendum on April 15, AP, February 15, 2007.
  14. Consejo Nacional Electoral. App2.cne.gob.ec. Luettu 4 December 2011.
  15. Triunfo de la pregunta 9 de la Consulta Popular fue con más de 250 mil votos diferencia, El Ciudadano Ecuador (hallituksen päivälehti, joka jaetaan ilmaiseksi valtakunnallisesti), 04 de Junio de 2011.
  16. 16,0 16,1 16,2 Mapstone, (2008-12-13). Ecuador defaults on sovereign bonds. Financial Times