Elinkeinovapaus

Liberalismiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemoja

Sisällysluettelo

Ovatko mielestänne naisten ruumiit kauppatavaraa?

  • Jos joku nainen tai mies vapaaehtoisesti ryhtyy prostituoiduksi, kertoo se varmaan siitä, että hän pitää hommaa parhaana vaihtoehtonaan. Hänen vaihtoehtojaan ei ainakaan paranna se, että prostituutio kielletään ja jätetään vain ne huonommat vaihtoehdot.
  • Kunhan henkilö tekee valintansa vapaaehtoisesti, ei siinä pitäisi muilla olla mitään sanottavaa.
  • Ironista on, että kieltämällä prostituution usein hyvää tarkoittavat ihmiset nimenomaan uskovat, että heillä on oikeus määrätä jonkun muun kehosta. He syyllistyvät enemmän tai vähemmän samaan virheeseen kuin halveksumansa väkivaltaiset sutenöörit.
  • Lisälukemista: Walter Block: Defending the Undefendable. Teoksessa argumentoidaan myös, miksi vapaassa markkinataloudessa parituskin olisi legitiimi prostituoituja auttava elinkeino.


Onko parituskin teidän mielestänne elinkeino siinä missä muutkin?

  • Totta kai, kunhan kyse ei ole pakottamisesta eikä hommaan liity väkivaltaa tai pahimmissa tapauksissa ihmiskauppaa. Nimenomaan prostituution kriminalisointi ajaa seksityöntekijät väkivaltaisten parittajien hoivaan, ihan kuten marijuanan laittomuuskin ajaa satunnaisen pilvenpolttelijat samojen diilerien luokse, jotka myyvät heroiinia.
  • Nykyisin ulkomaalaislaissa on vieläpä pykälä, että pelkkä epäily prostituutiosta riittää maastakarkotuksen perusteeksi. Ei ole vaikeaa arvata, että esimerkiksi venäläisen prostituoidun ei ole käytännössä mahdollista tehdä suomalaiselle poliisille rikosilmoitusta sutenöörin väkivallasta - takaisin Venäjälle joutuminen voisi johtaa kuolemaan mafiosojen käsissä, kun sutenöörin sikäläiset rikostoverit haluaisivat kostaa vasikalle. Nimenomaan prostituution kriminalisointi on johtanut tähän tilanteeseen, jossa prostituoidut eivät uskalla tehdä rikosilmoituksia sutenöörinsä tai asiakkaidensa väkivallanteoista.
  • Jos prostituutio olisi laillista ja julkinen valta kohtelisi sitä kuten muitakin elinkeinoja, ei seksityöntekijöiden olisi vaikeaa turvautua tarvittaessa poliisin apuun. Nykyinen venäläisten mafiosojen ja muiden sutenöörien valta prostituutiomarkkinoilla johtuu juuri siitä, että kriminalisoinnilla prostituutio on ajettu ammattirikollisten käsiin.


Eikö se, että kuka tahansa saisi leikkiä lääkäriä vaarantaisi ihmisten terveyden?

  • Kokonaisvaikutus on päinvastainen. On itse asiassa todella vähän todisteita, että lääkärien lisenssointi olisi parantanut hoidon laatua; lähinnä se on vain vähentänyt kilpailua. Joissain maissa jopa kilpailuvirastot ovat purkaneet lisenssointikartelleja, koska ne ovat lähinnä nostaneet asiakkaiden hintoja ilman, että niistä olisi ollut väitetynlaista hyötyä.
  • Esimerkiksi erään tutkimuksen mukaan Kanadassa lääkärilisenssoinnin kulut nostivat hintoja 27%. Yhdysvaltojen osavaltioissa lisenssivapaiden osavaltioiden hinnat olivat 12-15% halvemmat eikä hoitovirheitä tai ongelmia ollut ollut enempää kuin muuallakaan.lähde? Lisensoimattomat lääkärit tietysti joutuivat oikeuden eteen hoitovirheistä, kuten kaikki muutkin.
  • Ei ole mitään syytä, etteivätkö lääkärit ja sairaalat keskenään saisi rakennettua luotettavaa sertifiointijärjestelmää. Yksityisten markkinoiden järjestämistä sertifiointijärjestelystä on erinomaisia kokemuksia aina yritysten luottoluokituksista Internetin sähköisen kaupankäynnin luottojärjestelmiin.
  • Kts. Cato-instituutin tutkimus.


Jos huonoja lääkäreitä ei kielletä lailla harjoittamasta tointaan, eivätkö köyhät sitten rahapulassaan kuitenkin hoidattaisi itseään tällaisia epäpätevillä puoskareilla?

  • Tätä tapahtuu jo nyt. Lääkärilupien ja sitä kautta lääkärien pula ajaa ihmisiä jo nyt sääntelemättömille aloille. On aika selkeää, että huonokin perinteinen lääkäri tarjoaa parempaa hoitoa kuin henkiparantaja, tai että länsimainen lääketiede on homeopaattista hoitoa luotettavampaa.
  • Trendi näkyy todistettavasti jo esimerkiksi Saksassa. Yhdysvalloissa jopa neljäsosa lääketieteellisistä koulutuslaitoksista tarjoaa jo "vaihtoehtoisia" lääketieteellisiä koulutusohjelmia.
  • Kts. toinen Cato-instituutin tutkimus.
Henkilökohtaiset työkalut