Espanjan vuoden 1812 perustuslaki

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Espanjan vuoden 1812 perustuslaki oli maan ensimmäinen voimaan tullut perustuslaki ja liberalismin historian kulmakiviä.

Espanjan itsenäisyyssodan aikana paossa ollut parlamentti (cortes) sääti liberaalin perustuslain vuonna 1812. Laki takasi yleisen miesten äänioikeuden, elinkeinovapauden, lehdistönvapauden, maauudistuksen ja perustuslaillisen monarkian.

Sana liberalismi tuli yleiseen käyttöön juuri tämän lain ja vapaussodan myötä. Liberaali tarkoitti uuden liberaalin perustuslain kannattajaa. Serviili tarkoitti perustuslain konservatiivisia vastustajia. Serviilit voittivat siltä erää Bourbonien tultua valtaan 1814, mutta seuraavina vuosikymmeninä liberaalit saivat osavoittoja, esimerkiksi vuosina 1820-23, 1836 ja 1837 perustuslaki oli jälleen voimassa.

Joitain hieman aiempiakin havaintoja on sanasta liberaali on löytynyt mm. Ruotsin liberaalipuolueelta, mutta ilmeisesti sanan yleistyminen on Espanjan liberaalin perustuslain tulos.

Espanjan itsenäisyyssota 1808 - 1814

Espanjan itsenäisyyssota ("vapaussota") Napoleonia vastaan kesti 1808-1814. Kaarle IV luopui kruunusta hänen poikansa Ferdinand VII:n kiihottaman Aranjuezin kapinan jälkeen vuonna 1808. Napoleon kuitenkin valloitti Espanjan vuonna 1808 ja teki veljestään kuningas Joosef I:n. Espanja nousi 2.5.1808 kapinaan Ferdinandin palauttamiseksi ja lopulta onnistui vuonna 1813.

Ferdinand (vallassa 1808 ja 1813 - 1833) kuitenkin kumosikin vuoden 1812 perustuslain mutta joutui palauttamaan sen sotilasvallankumouksen jälkeen.

Aiheesta muualla