Perustuslaki
Perustuslaki on ensisijaisin laki, joiden kanssa muut lait eivät saa olla ristiriidassa.
Perustuslain tehtävä on suojella kansalaisia valtion tai enemmistön mielivallalta. Perustuslaissa esimerkiksi esitetään rajat sille, mitä valtio saa tehdä ihmisille, mm. luetellaan ihmisoikeudet, joita valtio ei saa loukata, vallankäyttötapa, mm. vallan kolmijako-oppi ja vaalitavat.
Perustuslain muuttamiseen ei juuri missään riitä yksinkertainen enemmistö.
Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa, joka Englannin kuningas Juhana Maaton pakotettiin allekirjoittamaan vuonna 1215. Se kielsi kuningasta enää vangitsemasta vapaita miehiä tai verottamasta ilman heidän edustajiensa suostumusta (parlamentti).
Perustuslaillinen tasavalta
Aristoteleen mukaan perustuslaillinen tasavalta on käytännössä paras hallintomuoto. Teoriassa valistunut itsevaltius olisi vielä parempi, mutta käytännössä se luisuisi helposti tyranniaan. Vastaavasti parhaiden vallasta (aristokratia) vääristynyt muoto oli oligarkia ja perustuslaillisen tasavallan kieroutunut muoto oli demokratia. [1]
Perustuslaillisessa tasavallassa perustuslaki rajoittaa valtion valtaa ja näin estää enemmistöä tekemästä vähemmistölle mitä tahansa toisin kuin demokratiassa. Nykyään demokratialla tarkoitetaan näitä molempia hallintomuotoja.
"Democracy is nothing more than mob rule, where 51% of the people may take away the rights of the other 49%." - (wrongly?) attributed to Thomas Jefferson [2]
Viitteet
- ↑ 6. NORMATIIVISIA NÄKÖKULMIA VALTION TOIMINTAAN, Julkisen talouden syventävä kurssi, professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto, 5.10.2006, s. 88
- ↑ http://www.best-quotes.info/quote/democracy-nothing-mob-rule-where-163/
