Luddiitit

Luddiitit olivat "teollista vallankumousta vastustaneita työläisiä 1800-luvun alun Britanniassa" [Wp]. Luddiiteiksi (tai uusluddiitti) kutsutaan myös mainospiirtäjä Ari Ojapeltoa, ei-tieteilijä Jeremy Rifkiniä ja muita nykyisiä tehokkuudenvastustajia sekä työn loppumisen manaajia.

He kokivat koneiden vievän heiltä töitä eivätkä ottaneet huomioon, että tuottavuuden kasvu nosti elintasoa ja loi työpaikkoja toisaalle. Ellei pyörää, tulta ja paljon muuta olisi keksitty, perustarpeiden tyydyttäminen vaatisi paljon enemmän töitä kuin nyt ja toteutuisi surkeasti.

Koneet saattoivat viedä ammattitaitoisilta työntekijöiltä töitä huono-osaisemmille, jotka vähemmälläkin taidolla pystyivät käyttämään esimerkiksi kutomakoneita ja näin paransivat osaansa. Tämä rinnastuu säätykiertoon, jossa keskimäärin ihmisten osa paranee, vaikka joku voi joutua ainakin väliaikaisesti huonompaan asemaan.

"John Kay keksi jo vuonna 1733 kangaspuut. Tuotannon tehostuessa langasta tuli pulaa ja väkijoukko hyökkäsi Kayta vastaan. Vuonna 1764 James Hargreaves keksi kehruu-Jennyn, jolla voitiin kehrätä kahdeksaa lankaa yhtä aikaa. Langan hinta romahti ja Blackburnin kehrääjät tunkeutuivat Hargreavesin taloon tuhoten hänen koneensa." [Wp]

1900-luvun lopulla Yhdysvalloissa syntyi neoluddiittiliike, joka vastusti erityisesti tietokoneiden yleistymistä. "Toisaalta jo ennen ajanlaskun alkua kirjattiin ensimmäiset havainnot automaation vaikutuksista."

Vuoden 2004 parhaasta tiedekirjasta palkittu tiedetoimittaja Ronald Bailey kirjoitti luddiiteista, kuten Kirkpatrick Sale, Jeremy Rifkin, Jerry Mander, Andrew Kimbrell, Paul Hawken, Pat Roy Mooney, Mae-Wan Ho ja Vandana Shiva. "Jos jokin on uutta, he vastustavat sitä. Eniten he pelkäävät ja vihaavat biotekniikkaa, mutta nyt osa kohdistaa huomionsa myös nanotekniikkaan."

Antiludditismia

• Paul Krugmanin arvostelu teoksesta ONE WORLD, READY OR NOT: THE MANIC LOGIC OF GLOBAL CAPITALISM by William Greider, Simon and Schuster, 463 pp.

Työ ei lopu

Vasemmistolaisen talousnobelisti, professori Paul Krugmanin mukaan Rifkinin käsitys on liian pessimistinen, koska hän katsoo vain yksittäisten yritysten näkökulmia eikä huomaa, että yrityksen toiminnan tehostuminen johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen muualle talouteen. Rifkinin ja muiden yleinen väärinkäsitys johtuu siitä, että tiedotusvälineet kertovat tehtaiden sulkemisista enemmän kuin uusien työpaikkojen syntymisestä. Näin ollen ainoa Rifkinin väite, jossa on perää, on se, että mikäli teollisuustyöläinen joutuu siirtymään palvelualalle, hänen palkkansa voi laskea, koska hänen osaamisensa sopii huonommin palveluihin.

Vuonna 2000 vain 973 000 yhdysvaltalaista oli vastentahtoisesti osa-aikatyössä, mikä oli matalin lukema 25 vuoteen. Vuonna 1992 luku oli 3 miljoonaa.

Rifkin ennusti vuoden 1995 kirjassaan "Työn loppu", että robotit ja tietokoneet korvaisivat ihmiset nopeasti joka alalla. Suomen työllisyys näyttäisi nousevan vuonna 2019 70,7 %:iin, korkeimmaksi sitten vuoden 1990.

Toisin kuin mainospiirtäjä Ari Ojapelto 1980-luvussa ennusti, työpaikat eivät kadonneetkaan vaan työn kysyntä noin kaksinkertaistui mitattuna sillä, miten paljon työntekijöitä halutaan euroilla mitattuna. Nykyisillä palkoilla tuolloin olisi kannattanut pitää töissä ehkä vain kolmannes työntekijöistä. Myöskään valtion verotulot eivät loppuneet vaan kaksinkertaistuivat. Ei siis kannata palata kaivamaan ojia lapioilla - tai lusikoilla - työllisyyden parantamiseksi. Tarkemmin: Ari Ojapelto ja Vapaasana.net: Ari Ojapelto

Koneistumisen vaikutukset

Vaikutus työoloihin ja työaikoihin

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan koneistuminen on vähentänyt työntekijöiden fyysistä rasitusta, altistumista vaarallisille aineille ja vakavien työtapaturmien riskiä teollisuusmaissa. Se on myös poistanyt yksitoikkoisia ja toisteisia tehtäviä.

Pääoman kasvu ja tekninen kehitys ovat mahdollistaneet työaikojen lyhenemisen, ergonomian parantumisen sekä siirtymisen raskaasta ruumiillisesta työstä kohti turvallisempia ja vähemmän kuormittavia tehtäviä.

Uusien työpaikkojen syntyminen

"Luddiittien virhekäsitys" (Luddite fallacy) viittaa siihen, että luddiitit eivät ottaneet huomioon, miten yhden alan automatisaatio voi synnyttää sinne tai muualle uudenlaisia työpaikkoja ja tuotteita, nostaa palkkoja, laskea hintoja, lisätä sen alan kysyntää tai muuten parantaa yleistä työllisyyttä ja elintasoa. Jotkut tieteilijät tosin esittävät, että automatisaation hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.

Tieteilijät ovat arvostelleet luddiitteja kiinteän työn määrän virhepäätelmästä eli luulosta, että taloudessa olisi pysyvä, kiinteä määrä työtä, jonka koneet veisivät ihmisiltä. Automatisaation myötä kuitenkin syntyy uusia tehtäviä, kun tuottavuuden paraneminen vapauttaa resursseja muuhun tuotantoon ja hintojen lasku kasvattaa reaalituloja ja kysyntää.

Empiiriset tulokset vaikutuksista työllisyyteen

Empiirisen tutkimuksen perusteella automaatio vähentää kokonaistyöttömyyttä pitkällä aikavälillä, mutta lyhyen aikavälin vaikutukset ovat epäselvät. Tulokset viittaavat siihen, että lyhyenkin aikavälin osalta väite teknologian aiheuttamasta työttömyydestä "on myytti".

127 tutkimuksen systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että teknologian työvoimaa syrjäyttävä vaikutus yleensä kompensoituu työvoiman tarvetta lisäävillä mekanismeilla. Tulosten mukaan laajamittaisen teknologiavetoisen työttömyyden pelolle ei näytä olevan aihetta. Paikoin etenkin suorittavia tehtäviä on voinut vähentyä, mutta samalla ilmiö on synnyttänyt toisaalle uusia työpaikkoja.

James Bessenin mukaan teknologia harvoin poistaa kokonaisen ammatin. Jos työ automatisoidaan vain osittain, kustannusten ja hintojen lasku voi kasvattaa kysyntää ja siten myös työllisyyttä. Hänen tutkimuksessaan Yhdysvaltain vuoden 1950 väestönlaskennan 271 ammatista vain yksi, hissinkuljettaja, oli vuoteen 2010 mennessä kadonnut pääasiassa automaation vuoksi.

Näkemyksiä luddiiteista

Työväenhistorioitsija Malcolm I. Thomisin mukaan koneiden rikkominen on niitä harvoja keinoja, joilla luddiitit pystyivät painostamaan työnantajia ja torjumaan matalapalkkaisempia kilpailevia työntekijöitä.

Katso myös

• Töitä ei riitä kaikille -harhaluulo
• Työn määrä ei muutu -harhaluulo
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Luddiitit
• Raakamaito
• Hörhöt
• Rokotus
• Geenimuuntelu
• Ydinvoima

Luddiitteja

• Pentti Linkola
• Jeremy Rifkin (taloustieteen kandidaatti (B.S.) "BS in economics at the Wharton School of the University of Pennsylvania, graduating in 1967"[Wp].)
• Ari Ojapelto "Ojapelto pitää itseään visionäärisenä ajattelijana, joka ymmärtää todellisuutta paremmin kuin taloustieteilijät, poliitikot, valtiovarainministeriön virkamiehet tai taloustoimittajat. Nämä taas luokittelevat yleisönosastoja ahkerasti täyttävän Ojapellon talouskeskustelun kylähulluksi, tuomiopäivän apostoliksi tai marxilaisuuden viimeiseksi mohikaaniksi. - - Äkäisimmin Ojapellon ovat torjuneet taloustieteilijät. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen "
• Vandana Shiva