Geenimuuntelu
Liberalismiwiki
Sisällysluettelo |
Vetoomus geenimuuntelun puolesta
12 yliopiston rehtoria, 146 professoria, 215 dosenttia ja 325 tohtoria allekirjoittivat vetoomuksen[1][2] geenikieltoa vastaan Suomessa.[3] Vetoomuksen mukaan hallituksen esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti muuntogeenisten tuotteiden tutkimusta ja elinkeinonharjoittamista.[3].
Argumentteja geenitekniikan puolesta:
- Rauhannobelisti Norman Borlaugin mukaan vihreää vallankumousta vastaava nälänhätien torjunta ja ruoantuotannon tehostaminen tulee tehdä geenimuuntelun avulla. Hänen mukaansa ei ole järkevää pelätä geenimuuntelua, koska ihmiset ovat jalostaneet kasvien ja eläinten geenejä vuosituhansien ajan.[4] Näkemyksestä kertoo myös tämä Penn & Teller -dokumenttivideo Borlaugista.
- "Jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseksi ruoantuotantoa on tehostettava." (Wikipedia)
- "Geenimuunnellut viljelykasvit voidaan saada viihtymään melko huonoissakin olosuhteissa, mikä kasvattaa maapallon potentiaalista viljelypinta-alaa ja lisää tuotantoa." (Wikipedia)
- "Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttö vähentää torjunta-aineiden tarvetta ja parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa myös kehitysmaissa.[5]" (Wikipedia)
- "Geneettisesti muunnellut lajikkeet eivät eroa merkittävästi ihmisten tai luonnon tähän asti jalostamista. Geenitekniikka on vain keino nopeuttaa siitoseläinten valintaan perustuvaa jalostusprosessia." (Wikipedia)
- Perinteisessä jalostuksessa geenimuutokset tulevat satunnaisiin paikkoihin. Geenimuuntelun ero tähän on se, että muutoksia tulee vain niihin geeneihin, joihin niitä halutaan, jolloin riski vaarallisista geenimuutoksista on paljon pienempi ja kontrolloidumpi kuin perinteisessä jalostuksessa, joka "voi laukaista kasvissa liikkeelle 'hyppivät geenit' ja mutaatiovyöryn, kaivaa esiin kätkettyä geneettistä vaihtelua, vaimentaa tärkeiden geenien toimintaa sekä kiihdyttää soluissa perimäaineksen järjestäytymistä uudelleen"[6]
- Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii[7], sekä tuleviin pandemioihin[8], "hullun lehmän taudin" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin [9], pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin[10], hemofiliaan[11], syöpään[12], diabetekseen[13] ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan[14], HIV-rokotetta [15] ym.
- GM-soija on vähentänyt kemikaalien käyttöä muttei biodiversiteettiä, parantanut maaperää ja satoja ja lisännyt pienviljelijöiden tuloja. http://en.wikipedia.org/wiki/Soybean#Genetic_modification
- Kasvinjalostus (muukin kuin GM) on pelastanut yli miljardi ihmishenkeä kehitysmaissa ja parantanut maaperää ja pienviljelijöiden tuloja. http://en.wikipedia.org/wiki/Green_Revolution.
Tiedetoimittajien liiton varapuheenjohtaja Raili Leino on ihmetellyt, miksi geenitekniikassa, toisin kuin esim. fysiikassa, "maallikot oikovat asiantuntijoita" eli jotkut pitävät maallikoiden tai Googlella löydettyjä väitteitä yhtä uskottavina kuin alan yliopistoprofessorien esittämiä tieteen perustuloksia. Leinon mukaan "Suuri osa ruokakasveistamme on jalostettu menetelmillä, joissa pyritään aiheuttamaan kasviin ylipäätään mahdollisimman monta mutaatiota eli geenimuunnosta. Tätä tehdään esimerkiksi voimakkaan säteilyn tai syöpävaarallisten kemikaalien avulla."[16]
Argumentteja geenitekniikkaa vastaan
- Geenitekniikalla jalostetut kasvit eivät aina ja kaikkialla aiheuta vähäisempiä saaste- ja kasvimyrkkypäästöjä kuin perinteisesti jalostetut.
- Vaikka geenimuunnelluilla kasveilla voidaan parantaa maailman köyhien ravinnon määrää ja laatua, sitä ei ensi vaiheessa saada parannettua niin paljon, että kaikki ravitsemusongelmat korjaantuisivat heti yksinomaan geenimuuntelun avulla.
- Muunnellut geenit voivat joissain tapauksissa osoittautua ongelmallisiksi (tosin edes paljon huonomman jalostustuloksen aikaansaaminen perinteisin menetelmin tuottaa paljon enemmän ongelmallisia geenimuunnoksia, ja jopa pääosin paikkoihin, joihin niitä ei ollut tarkoitus tuottaa).
- Geenimuunneltujen kasvien lisääntyessä muut kasvit voivat vähentyä (tosin niiden siemeniä on tarkoitus tallentaa geenipankkeihin).
Nuo vasta-argumentit eivät ole olkinukkeja vaan sisällöllisesti tuo kattaa kaikki vasta-argumentit, jotka Wikipediasta löytyivät 11.10.2009.
Aiheesta muualla
- www.geenit.fi Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan ylläpitämä sivusto, jolla on tieteilijöiden kansantajuisia artikkeleita geenimuuntelun hyödyistä ja riskeistä.
Viitteet
- ↑ Allekirjoittajat 29.1.2011
- ↑ Gm-keskustelua on käyty kauan, Jussi Tuomisto, Maaseudun tulevaisuus 2.5.2011
- ↑ 3,0 3,1 [http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/RinnakkaiseloTurvattava.pdf Vetoomus eri tuotantomuotojen tasavertaisen rinnakkaiselon puolesta ja geenikieltoa vastaan Suomessa], kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola
- ↑ Norman Borlaug: genetic modification can feed the world, Chron.com, 13.7.2008
- ↑ Terri Raney: Economic impact of transgenic crops in developing countries, 2006. (pdf) (englanniksi)
- ↑ Uusi kasvinjalostus on paljon hallitumpaa, HS Tiede 17.8.2004 (7 s., pdf 240 Kb)
- ↑ Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
- ↑ Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
- ↑ "Hulluton" nauta on jo jalostettu, linkkikokoelma, 11.6.2008
- ↑ Kanit lypsävät lääke-entsyymiä Pompen tautiin, Erasmus Monitor April/May 2004.
- ↑ Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille], (luettu 11.10.2009)
- ↑ Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007
- ↑ Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla, linkkikokoelma (luettu 11.10.2009)
- ↑ Biolääkkeet, artikkelikokoelma (luettu 11.10.2009)
- ↑ Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Tekniikka & Talous 6.9.2007
- ↑ Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Raili Leino, Helsingin Sanomat 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
