Tekijänoikeus

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Aineettomat oikeudet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lailliset monopolit

Monopoli 186x164.jpg

Monopolit

Luvanvaraiset liiketoiminnat

Hyödykemonopolit

Tekijänoikeuskysymysten (oik. IP-oikeus, immateriaalioikeus, aineeton oikeus) liberaalien näkökannat jakautuvat hieman.

  • Joidenkin liberaalien mielestä tekijänoikeudet ovat rinnastettavissa normaaliin omaisuuteen. Heistäkin osa kannattaa niiden kestoajan tai vaikutusalan merkittävää lyhentämistä.
  • Kenties useimpien libertaristien ja monen muunkin liberaalin mielestä ne ovat epälegitiimejä valtion myöntämiä monopoleja - juuri sellaisia merkantilistisia etuoikeuksia, joita vastaan liberalismi syntyi 1700-luvulla. Patentit, tekijänoikeudet ja tavaramerkit ovat kaikki immateriaalioikeuksia (tai immateriaalietuoikeuksia), eikä aineettoman tiedon monopolistinen omistaminen siten kuuluisi vapaaseen markkinatalouteen: jos ihminen veistää itselleen ainutlaatuisen tinapillin, hän kyllä omistaisi sen kappaleen mutta hänellä ei olisi oikeutta kieltää muita veistämästä samanlaisia, edes myyntiin. Vapaa markkinatalous perustuu absoluuttisen omistusoikeuden periaatteeseen, joka puolestaan juontaa juurensa materiaalisten resurssien niukkuudesta. Immateriaalioikeudet ovat valtion luomia etuoikeuksia, joiden avulla runsaista (abundant) resursseista tehdään keinotekoisesti niukkoja resursseja. Runsaiden resurssien, kuten hapen tai digitaalisten musiikkikappaleiden, yksikköhinta on olemattoman pieni, kun taas niukkojen resurssien hinta on (niukkuudesta ja kysynnästä riippuen) korkea. Täten normaalisti runsaiden resurssien tuottajat (kuten levy-yhtiöt) hyötyvät immateriaalietuoikeuksista, jotka sotivat vastoin vapaan markkinatalouden toimintaperiaatteita.
  • Osa omistusoikeutta puoltavista utilitaristisista tai valtausargumenteista on päteviä aineettomien oikeuksien kohdalla, osa ei.
  • Alan tutkijoiden esittämien tilastojen mukaan kaikkien IP-oikeuksien haitat ylittävät hyödyt ja historiallisesti patenttien ym. käyttöönotto eri maissa ei ole ainakaan lisännyt innovaatioita, vastaavasti on käynyt taiteen kohdalla[1]. IP-oikeuksien lobbarit väittävät päinvastaista.

Sisällysluettelo

Patentit

Pääartikkeli: Patentti

Patentit ovat valtion myöntämiä monopolietuoikeuksia, joiden avulla tietty yritys saa yksinoikeuden jonkin tietyn tuotteen tuottamiseen. Ymmärrettävästi tällaisia aineettomaan, helposti kopioitavaan tietoon perustuvia monopolietuoikeuksia ei voi syntyä vapaassa markkinataloudessa. On toki mahdollista, ettei kilpailijalla ole riittävästi tietoa vastaavan tuotteen valmistukseen, mutta sellaisen monopolistisen patenttijärjestön syntyminen on mahdottomuus, joka jakaisi patenttietuoikeuksia rahaa vastaan, ja jonka päätökset kaikki muut markkinataloudessa toimivat yritykset hyväksyisivät. Tilanne olisi verrattavissa pysyvän kartellin muodostumisen mahdottomuuteen. Sen sijaan helposti salattavan tiedon jakaminen rahaa ja salassapitosopimusta vastaan voisi onnistua, mutta se ei sitoisi ulkopuolisia eikä estäisi näitä keksimästä samanlaisia tai parannettuja menetelmiä/tuotteita. Etenkin asteittaisesti parannettavien keksintöjen aloilla patenttien katsotaan selkeimmin enemmän hidastavan kehitystä kuin kannustavan siihen. Lisäksi suuryritykset patentoivat muiden keksintöjen ympäriltä potentiaalisia "keksintöjä" ja näillä ja juristeillaan estävät/pelottelevat pienempiään lanseeraamasta omia tuotteitaan.

Mallisuoja on patentin tapainen suoja tuotteen ulkomuodon kokonaisvaikutelmalle (ei tuotteen tekniikalle tai idealle). Se siis suojaa lähinnä muotoilua, kuvioita jne., myös pakkausten.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet (copyright) ovat niin ikään valtion myöntämiä etuoikeuksia ja niiden olemassaolo perustellaan pitkälti patenttilainsäädännön kaltaisesti. Tekijänoikeuksien avulla tekijä saa etuoikeuden kieltää muita tahoja levittämästä kopiota hänen teoksestaan. Tällainen kielto voisi muodostua vapaassa markkinataloudessa eksplisiittisellä käyttöehtosopimuksella tuotteenoston yhteydessä (esim. A ostaa B:n tuotteen ja B asettaa oston ehdoksi, ettei A saa levittää tai kopioida B:n tuotetta eteenpäin). Kielto ei kuitenkaan velvoita kolmatta osapuolta mikäli kolmas osapuoli saa tuotteen käsiinsä jotain sellaista kautta missä hän ei joudu allekirjoittamaan kopiointikieltoa (esim. radiossa soitetun kappaleen taltioiminen).

Laiton kopiointi on monipuolistanut tarjontaa

Luvaton digitaalinen kopiointi on vähemmän vahingollista musiikkikaupoille kuin on aiemmin luultu: "pienet levymerkit kukoistavat ja myynnnissä olevien luovien tuotteiden kirjo kasvaa", todetaan Christian Handken väitöstutkimuksessa saksalaisista musiikkimarkkinoista 1990-luvun lopusta alkaen. "Handken mukaan voimassa oleva tekijänoikeussuoja jarruttaa innovaatioiden syntymistä." [2]

Muusikoiden tulot kasvoivat digitalisoinnin aikakaudella 1999-2009

Professori Espen Andersenin ohjaamassa M.Sc.-tutkimuksessa todettiin norjalaisten muusikkojen tulojen lisääntyneen keskimäärin 66 % digitalisoinnin aikakaudella 1999-2009, vaikka muusikoiden määrä on lisääntynyt 28 %. Siis muusikoiden tulot ovat lisääntyneet 112 %. Ainoa hävinnyt ryhmä oli levy-yhtiöt. Myyntitulot laskivat mutta konsertti- ja muut tulot nousivat. Ansiomalli on muuttumassa: tallenteet ovat enemmänkin markkinointikeino konserteille, oheistuotteille, radiosoitolle ym. [3][4]

Britanniassa musiikin kappalemääräinen myynti on nousussa mutta rahamääräinen myynti laskee ei-digitaalisen myynnin laskun vuoksi.[5] TorrentFreak perustelee, miksi tämä ei johtuisi piratismista.[6] Tämä viittaa siihen, että välikäsien tulot saattavat olla laskussa mutta eivät välttämättä musiikin tekijöiden ja esittäjien tulot.

Spotify vähensi piratismia 25 %

"Vuodesta 2009 lähtien laittoman musiikin lataaminen on vähentynyt Ruotsissa yli 25 prosenttia. Musiikkiteollisuus kertookin laskun olevan paranevien musiikkipalveluiden kuten Spotifyn ansiota."[7]

Kulttuurin vapaa leviäminen lisää luovuutta ja hyödyttää kaikkia

Savitaipaleella syntyi 1700-luvulla kansantanhu joka kulkeutui sukupolvelta toiselle aina vuoteen 1930 jolloin juukalainen Eino Kettunen sanoitti tanhun. Laulu nautti ainoastaan maltillista suosiota kunnes 2006 joku päätti rikkoa "tekijänoikeuksia" ja lisäsi pienen pätkän laulusta internettiin. Tämä vuosisatojen ajan ainoastaan pienessä piirissä tunnettu kappale sai räjähdysmäisen suosion ja tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Pelkästään Youtubessa laulun on kuullut yli 10 miljoonaa kuuntelijaa, siitä on harrastelijavoimin tehty yli 600 omaa versiota ja vuonna 2006 laulu oli myydyin soittoääni Venäjällä. Mikäli tekijänoikeuksia olisi noudatettu pohjois-karjalan murteella laulava yhtye ei olisi koskaan saanut samanlaista mainetta.

Tekijänoikeudet rajoittavat sananvapautta

David Lange ja Jefferson Powell osoittavat kirjassaan No Law tekijänoikeuksien rajoittavan sananvapautta[8].

Tekijänoikeuksilla vainotaan toisinajattelijoita

Venäjällä vainotaan toisinajattelijoita Microsoftin tuella: vain näitä jahdataan syytteillä laittomista ohjelmistokopioista - silloinkin, kun nämä väittävät kopioita laillisiksi. [9]

Tekijänoikeusjärjestötkään eivät kunnioita tekijänoikeuksia

Piratisminvastainen järjestö jäi kiinni tekijänoikeusrikkomuksesta arviolta miljoonan euron edestä. [10]

Kirjat

Yhdysvalloissa vuoteen 1922 mennessä julkaistuja kirjoja tekijänoikeus ei suojaa (PD) vuonna 2012. Amazonissa tarjolla olevien kirjojen lukumäärä romahtaa nopeasti 1920-luvun kohdalla ja palaa lähelle entistä tasoa vasta 2000-luvun kohdalle. Taloustieteen tohtori Eric Cramptonin mukaan tämä osoittaa virheelliseksi väitteet tekijänoikeuden hyödyntämistä lisäävästä vaikutuksesta. [11]

Tavaramerkit

Toiminimet (esim. Valio) ja tavaramerkit (esim. Hyla-maito) ovat tietyin kriteerein (riittävän omaperäinen ym.) suojattuja, mikäli ne on rekisteröity tai kuluttajat tuntevat ne ("vakiinnutettu"). Näin tavaramerkki välittää kuluttajalle informaatiota tuotteen sisällöstä, laadusta ja vastuutahosta. Yritys voi haastaa oikeuteen hänen toiminimeään tai tavaramerkkiään käyttävän.

Valtavirran kantoja

Digitaalioikeuksista vastaava EU-komissaari sanoi marraskuussa 2011, että nykymuotoinen tekijänoikeusjärjestelmä ei toimi. Online-jakelu ja pilvipalvelut mahdollistavat uudenlaiset osto-, jakelu- ja kulutustavat, joita tekijänoikeusjärjestelmä haittaa ja johon yritykset eivät ole mukautuneet. [12]

Liberaalien kantoja

Liberaalien kannat vaihtelevat tekijänoikeuksien ja patenttien täydellisestä vastustamisesta (kenties libertaristien yleisin kanta) niiden kannattamiseen, joskin kannatus lienee laskussa uusien taloustieteellisten tulosten myötä.

Milton Friedman (lähellä libertarismia) kannatti tekijänoikeuksia mutta halusi niiden olevan nykyistä lyhyempiä: "The question of intellectual property rights is very complicated. Freedom of speech is the opposite of copyright, which means that you can't get copyright rights. And, intellectual property is different from physical property: in both cases, you have a monopoly but the monopoly on intellectual property is wholly different because duplicating the property comes generally at a very low or zero marginal cost. You are enforcing a monopoly pricing, as it were, that limits output to lower than the optimum social level. You cannot be in favor of infinite copyright. Essentially it's a problem of practical compromise, whether you have 17 years, 25 years, 10 years, 50 years." [13]

Friedman myös kehotti nettikopiointiin ja piti sitä hyvänä asiana[14]

Libertaristien kantoja

Tiukat libertaristit katsovat, että tavaramerkin "väärinkäytön" ("tuotepiratismin") uhri on ainoastaan se kuluttaja, jolta myyjä on ottanut rahaa antamatta hänelle tuotetta, jonka kuluttaja on luullut ostavansa (esimerkiksi "Hyla-maidon" ostaja on luullut ostavansa Valion Hyla-maitoa mutta onkin saanut kilpailijan ("tuotepiraatin") olennaisesti samanlaista tuotetta).

Näin ollen vain tuolla kuluttajalla olisi oikeus haastaa piraattivalmistaja tai tuotteen tahallinen jälleenmyyjä oikeuteen, ei Valiolla (jonka omaisuutta piraattivalmistaja ei ole ottanut).

Libertaristeilla on myös erimielisyyttä siitä, onko valtion oikein parantaa lainkäytön ennakoitavuutta tarjoamalla tavaramerkkirekistereitä nykytapaan. Mikäli näin ei olisi, Valion keksittyä Hyla-maidon ja kilpailijan alettua valmistaa samannimistä tuotetta, oikeuden pitäisi ratkaista, johtiko piraattivalmistaja tai jälleenmyyjä asiakasta tietoisesti harhaan siitä, että myyty Hyla-maito ei ollutkaan Valion tuote. "Vakiinnutetut" tavaramerkit siis toimisivat pitkälti kuten nytkin. Jos tavaramerkkien rekisteröiminen olisi tärkeää, luultavasti syntyisi yksityisiä tavaramerkkisertifointiyrityksiä, ja kauppaketjut tai luottokortit ehkä mainostaisivat kunnioittavansa tietyn tai muutaman sertifioijan tavaramerkkejä.

Patentit ja tekijänoikeudet eivät näiden näkökulmien kannalta kuulu lainkaan vapaaseen markkinatalouteen. Myös tavaramerkkioikeuksissa olisi parantamisen varaa. Tarkempia analyysejä immateriaalioikeuksista löytyy alempaa kirjalinkeistä.

Viitteet

  1. Michele Boldrin & David K. Levine: Against Intellectual Monopoly.
  2. Laiton musiikin kopiointi ei heikennä musiikkitarjonnan kirjoa, YLE Tiede (luettu 13.7.10)
  3. RECORD COMPANIES LOSE, ARTISTS GAIN, Espen Andersen, October 6, 2010
  4. Norwegian musicians' income goes up by 66% 1999-2009, while record sales decline by 50%, Boing Boing, Cory Doctorow, Oct 6, 2010
  5. Music Sales Dip Further in 2010 but Digital Albums Hit the Mainstream, British Recorded Music Industry, 5 January 2011
  6. More Music Sold Than Ever Before, Despite Piracy, TorrentFreak, January 10, 2011
  7. Piratismi laski 25 prosenttia - Spotifyn ansiosta, Tekniikka & Talous 29.9.2011
  8. When You Realize That Copyright Law Violates Free Speech Rights, You Begin To Recognize The Problems..., Tech Dirt, Sep 15th 2010
  9. Russian Officials Abusing Copyright Law -- With Microsoft's Help -- To Intimidate Gov't Critics Tech Dirt, Sep 13th 2010
  10. Piratisminvastainen järjestö jäi kiinni tekijänoikeusrikkomuksesta, HS NYT.fi 2.12.2011
  11. How Copyright Seems to Keep Books Unavailable and Unexploited: A Graph, STEPHAN KINSELLA, MARCH 31, 2012
  12. Copyright isn't working, says European Commission David Meyer, ZDNet UK, 19 November, 2011
  13. http://web.archive.org/web/20120208184842/http://www.cato.org/special/friedman/friedman/friedman4.html
  14. Milton Friedman nettikopioinnista (YouTube-video)

Oleellisia teoksia

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut