Matti Tuomala

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Matti Tuomala on Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori. Hän on erikoistunut julkiseen talouteen sekä tuloeroihin.

"Vasemman laidan verotuntija" -termiä hänestä käytti Helsingin Sanomat 19.12.2009 ja raportoi hänestä keskeisesti Sdp:n Kalevi Sorsa -säätiön veroprojektin yhteydessä.

Tuomalan tekstit ja kirjat keskittyvät esittämään teoreettisia perusteluja sille, miksi ideaalisesti sääntelystä voi joskus olla hyötyä, unohtaen sääntelyn haitat ja sen, että käytännössä sääntely ei ole ideaalista vaan raadollisten poliittisten intressien mukaista.

Sisällysluettelo

Sdp:n Forssan ohjelma 1903, kireämpi progressio, lisää julkisia menoja ja palveluja

Tuomala on vaatinut vuoden 1903 Sdp:n Forssan ohjelman veroprogressiotavoitteen "henkiinherättämistä"[1], lisää tulonsiirtoja ja lisää julkisia palveluja sekä vastustanut yleistä tuloveron kevennystä[2].

Vasemmistofoorumi, Sdp ja Suomen sosiaalifoorumi

24.4.2010 Tuomala puhui TSL:n ja Vasemmistofoorumin järjestämässä Suomen sosiaalifoorumin tilaisuudessa otsikolla "Murentaako eriarvoisuuden kasvu hyvinvointivaltion?"[3]

Hän on myös avannut Sdp:n Kalevi Sorsa -säätiön julkaisusarjan kritisoimalla Jyrki Kataisen verolinjauksia[4].

Keski-ikäisille korkeampi veroprosentti

Tuomala ehdotti marraskuussa 2010, että kaikenikäisille olisi progressiivinen verotus ja keski-ikäisille se olisi vielä kireämpää kuin muille, he siis maksaisivat muita enemmän veroa lisäeurosta. Ikäriippuva verotus koskisi myös pääomatuloja. Tuomala perustelee tätä sillä, että keski-ikäisten tuloerot ovat keskimäärin pienempiä kuin nuorten tai vanhojen, sekä työn tarjonnan hintajoustolla. [5]

Tämä siirtäisi rahaa köyhiltä keski-ikäisiltä rikkaammille vanhoille ja nuorille. Näin saataisiin nuorten tuloerot yhtä pieniksi kuin keski-ikäisten mutta yksilöiden väliset tuloerot kasvaisivat. Tuomalan mielestä siis pitää äärikollektivistisesti väkisin kasvattaa yksilöiden välisiä tuloeroja, jos siten ryhmien väliset tuloerot pienenevät.

Tuomalan mukaan 45-49-vuotiaat tienaavat parhaiten ja heillä olisi kirein verotus. Myös pitkät ansaitsevat enemmän kuin lyhyet, mutta pitkien kireässä verotuksessa olisi Tuomalan mukaan eettisiä ongelmia, kun taas ikä on hänestä neutraalimpi määre. [5]

Finanssioikeuden professori Esko Linnakangas ei pidä ikäveroehdotusta hyväksyttävänä vaan katsoo, että eri-ikäisten ihmisten pitää itse saada valita elämässään, missä iässä haluavat tehdä työtä, opiskella, perustaa perheen jne. ilman että "verokarhu" ohjaa heitä tässä. Hän myös korostaa, että hyvä verojärjestelmä on yksinkertainen. Helsingin Sanomat pelkää, että ikävero siirtäisi työponnistuksia alhaisemman verotuksen vuosiin ja nuorilla voisi näin koulunkäynti korvautua työnteolla. [5]

John Kenneth Galbraith idolina

Taloustieteen Tuomala valitsi luettuaan teininä [punaisen] John Kenneth Galbraithin kirjan ”Uusi yhteiskunta”[6]

Viitteet

  1. Suomen räikein virhe? ”Rikkaimpia suositaan kohtuuttomasti”, Uusi Suomi 18.12.2009
  2. Julkinen sektori huono työllistäjä, Palkkatyöläinen, 2006
  3. Sosiaalifoorumissa 24.-25.4. esillä mm. luokan paluu, degrowth-talous ja rahoitusmarkkinavero, Vasemmistofoorumi ry. 8.4.2010
  4. Impulsseja 1/2010: Thatcheriltä lainattu vero-oppi, Kalevi Sorsa -säätiö, 2010
  5. 5,0 5,1 5,2 "Verotutkija kaavailee nuorille ja vanhoille omia veroasteikkoja", Helsingin Sanomat 22.11.2010, sivu A5
  6. Laissez faire?, Wilfredo 1/2006 (TaY:n Pareto ry:n lehti)
Henkilökohtaiset työkalut