Moderni rahateoria

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Moderni rahateoria (MMT, modern monetary theory, modern money theory) eli "raha tulee töpselistä" -teoria on AOC:n ja muun laitavasemmiston ajatus, että kannattaisi painaa rahaa lähes loputtomasti ja rahoittaa sillä kaikkea kivaa. Tiede tyrmää teorian, jopa laitavasemmiston Paul Krugman.

Paul Krugman, Kenneth Rogoff, Lawrence Summers ja yleensä muutkin taloustieteilijät ovat torjuneet modernin rahateorian. Johtavien taloustietelijöiden kyselyssä 97 % vastusti ja 0 % kannatti MMT:n näkemystä "Valtioiden, jotka lainaavat omassa valuutassaan, ei tarvitse huolestua julkistalouden alijäämästä, koska ne voivat aina luoda rahaa, jolla rahoittaa velkansa", ja 92 % vastusti ja 0 % kannatti MMT:n näkemystä "Valtiot, jotka lainaavat omassa valuutassaan, voivat rahaa luomalla rahoittaa miten paljon julkista kulutusta tahansa." Yksimielisyys oli harvinaisen suuri.[1][2]

Kenneth Judd (Stanford) sanoi, että hallitus ehkä saattaa pystyä tekemään tempun kerran, mutta toistuessaan temppu estää sitä saamasta lainaa tulevaisuudessa. Oliver Hart (Harvard) totesi tuollaisen voivan tuottaa hyperinflaation. Steven Kaplan (Chicago) vertasi lopputulosta Venezuelaan ja Zimbabween, Markus Brunnermeier (Princeton) Latinalaiseen Amerikkaan ja 1920-luvun Saksaan.[1][2]

Johtavat taloustieteilijät, kuten Paul Krugman, Daron Acemoglu, Bengt Holmström, Alberto Alesina, Angus Deaton, Oliver Hart, William Nordhaus ja Emmanuel Saez, vastustavat MMT:n väitteitä harvinaisen yksimielisesti.[1][2] Muun muassa Krugman ja Juha Tervala on myös kirjoittaneet, että MMT:n teoriaa ei ole edes selkeästi määritelty, ja yleensä kun joku yrittää määritellä sen, hän saa osakseen solvauksia, Tervalan mukaan Suomessakin.[3][4]

Krugman: MMT on väärässä, messiaanista eikä edes teoria

Paul Krugman kirjoittaa, että MMT:n kannattajat väittävät "messiaanisesti" todistaneensa jopa keynesiläisyyden vääräksi mutta eivät esitä selkeästi, miten heidän teoriansa eroaa siitä ja torjuvat kaikki yritykset muotoilla selkeästi, mitä MMT tarkoittaa. MMT on pitkälti sama kuin Abba Lernerin "functional finance" vuodelta 1943, joka oli kuitenkin selkeä, joten sen ongelmat on helppo havaita. Kun ottaa huomioon raha- ja finanssipolitiikan vaihtoehtoisuuden ja lumipalloefektin, velkaantuminen osoittautuukin suuremmaksi ongelmaksi kuin Lerner myönsi. Silloin kun r>g, velkasuhde alkaa kasvaa kiihtyvästi ilman lisätoimia.[4]

Tosin, vaikka MMT olisikin oikeassa, Medicare-ohjelma on niin kallis, että MMT-"progressiivien" kannattama Medicaren ulottaminen kaikille valtion varoin pudottaisi työttömyyden miinus neljään prosenttiin eli käytännössä johtaisi inflaatioon, Krugman kirjoittaa.[5]

Messiaaninen harhaoppi

Myös yliopistonlehtori Juha Tervala kuvaa MMT:tä harhaopiksi: "Harhaoppineet väittävät, että uudet metodologiat haastavat taloustieteen. Vastausta kysymykseen, mitä metodologiat ovat, ei koskaan esitetä. Toistaiseksi harhaoppisen taloustieteen koulukunnat, kuten jälkikeynesiläisyys ja moderni rahateoria (Modern Monetary Theory), osoittavat kaikki merkit siitä, että heillä ei ole uutta metodologiaa. Ihmiset, jotka tuovat tämän esiin, saavat osakseen solvauksia näiden koulukuntien innokkailta seuraajilta. Smith kysyy: mitä meidän tulisi päätellä, kun pyynnöt lisäinformaatiosta ovat epäonnistuneet?" Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan reaktio MMT:n arvosteluun vastaa Tervalan mukaan sitaatin kuvausta.[3]

Suomessa

Yliopistonlehtori, VTT Juha Tervalan (HY) mukaan jälkikeynesiläisyys ja moderni rahateoria (MMT) ovat harhaoppisia taloustieteen koulukuntia ja Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan reaktiot vastaavat Noah Smithin kuvausta harhaoppisten salatieteiden edustajien taloustiedekritiikistä. Harhaoppiset eivät esitä uutta metodologiaa lisäinformaatiopyynnöistä huolimatta ja solvaavat kaikkia, jotka osoittavat, että heillä ei ole uutta metodologiaa.[3]

Raha ja talous -blogin kirjoittajat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa kannattivat "modernia rahateoriaa", mutta taloustieteessä se on marginaalia, jopa "taloustieteen homeopatiaa". Paavo Järvensivu esittää, että Euroopan keskuspankki voisi tuottaa loputtomasti rahaa, jolla investoitaisiin raideliikenteeseen tai uusiutuvaan sähköntuotantoon. Hänen kirjansa "Rajattomasti rahaa niukkuudessa" (Like) mukaan tämä ei lisäisi inflaatiota, kunhan sitä ei tehdä täystyöllisyydessä.[6]

Oikean tieteen mukaan tällaiset lisäinvestoinnit syrjäyttävät tuottavampia investointeja ja lisäävät inflaatiota jo silloin, kun relevanteilla aloilla on työvoimapulaa, vaikka niillä olisi samaan aikaan työttömyyttäkin. Syynä voivat olla heikot kannustimet tai kohtaanto-ongelmat. Siksi oikeassa rahateoriassa kriteerit rahamäärän lisäämiselle ovat tiukemmat.

"Painamalla rahaa voi investoida ilman kasvua"

Timo Järvensivun mielestä "investointien rahoittamiseen ei tarvita talouskasvua", koska keskuspankki voi luotottaa niitä. MMT:n mukaan valtiolta eivät rahat lopu. Siksi työllisyys säilyy.[7]

Näin ei ole. Talouslasku tarkoittaa, että investointien ja kulutuksen reaaliarvo laskee. Niiden hinta muodostuu enimmäkseen työstä, joten työn hinnan pitää käytännössä laskea, käytännössä myös koneiden, laitteiden ym. Se tapahtuu silloin, kun niiden kysyntä laskee eli investoidaan ja työllistetään vähemmän, ei enemmän. Tämä johtaa työttömyyden nousuun ja negatiiviseen kierteeseen. Nykyään vain kapitalistisimpien työmarkkinoiden maissa, kuten Baltian maissa ja Hongkongissa, työllisyys laskee vain vähän palkkojen laskiessa talouslaskussa, ja niissäkin se laskee. Siksi niissä talouslasku jää pienemmäksi ja lyhytaikaisemmaksi ja pian palkat ovat jo korkeammalla kuin ennen laskua.

Investointi ei tapahdu rahalla vaan resursseilla, esimerkiksi laitteilla, materiaaleilla ja työvoimalla, joka haluaa palkaksi yhä enemmän resursseja tai aitoa resurssien ostovoimaa eikä arvottomiksi inflatoituja seteleitä. Jos resursseja riittää tähän, talous kasvaa. Työllisyyden säilyminen talouden laskiessa vaatii, että resursseista maksetaan yhä vähemmän. Resurssien hinta laskee vain, jos niiden kysyntä laskee eli investoidaan ja työllistetään vähemmän.

Timo Järvensivu ja Paavo Järvensivu ovat markkinoinnista väitelleitä kauppatieteilijöitä ja veljeksiä. Jari Sarasvuon innoittama Timo yritti rikastua start up -yrityksen myyntipäällikkönä ja halusi Lamborghinin, mutta IT-kupla romahti vuonna 2001 ja yritys kaatui. Myöhemmin Timo luki degrowth-kirjan ja alkoi kirjoittaa aiheesta blogia veljensä kanssa.[7]

Sanna Marin, Matias Mäkynen ja Antti Ronkainen

Matias Mäkynen (sd) edustaa Sdp:ssä MMT:tä, ja Sanna Marin näytti asettuvan samoille linjoille jakaessaan Antti Ronkaisen Ekp-arvostelua, HS totesi 2022. Sdp:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtmanin ilmoitus tarpeesta leikata valtion menoja näyttää HS:n mukaan yritykseltä korjata Marinin aiheuttamaa vahinkoa.[8]

Ei ihan tarpeeksi marxilaista

Miika Kabata ja Joel Kaitila arvostelivat jälkikeynesiläisyyttä Tiede & Edistys 1/2014:ssä siitä, että se ei tarpeeksi ota huomioon Marxin teorioita, luokkavaltaa ja imperialismia. HS-toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti jälkikeynesiläisyydesta ja modernista rahateoriasta (MMT) T&E 1/2014:ään.[9]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Romesh Vaitilingam: MODERN MONETARY THEORY IGM Forum. 13.3.2019.
  2. 2,0 2,1 2,2 Modern Monetary Theory IGM Forum. 13.3.2019.
  3. 3,0 3,1 3,2 yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto: Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa: Vastine Ahokkaalle, Holapalle ja Lainàlle (112. vsk., 2/2016) Kansantaloudellinen aikakauskirja.
  4. 4,0 4,1 Paul Krugman: What’s Wrong With Functional Finance? (Wonkish) The New York Times. 12.2.2019.
  5. Paul Krugman: How Much Does Heterodoxy Help Progressives? (Wonkish) The New York Times. 12.2.2019.
  6. Otetaan uusiksi! Suomen Kuvalehti. 3.5.2019.
  7. 7,0 7,1 JULIA BLOMQVIST: Kohtuuden lähettiläs (teksti virheellisesti väittää Järvensivua professoriksi) Vihreä Lanka. 15.11.2019.
  8. Vaalikampanjoita käynnistellään suuren epävarmuuden tunnelmissa Helsingin Sanomat. 14.10.2022.
  9. http://www.tiedejaedistys.fi/arkisto/2014.html

Katso myös

Aiheesta muualla