Paavo Lipponen
Paavo Lipponen (s. 1941) on Sdp:n presidenttiehdokasehdokas 2012, pääministeri 1995-2003.
Sisällysluettelo |
Alussa vasemmistoradikaali
1960-luvulla Lipponen oli huomattavan vasemmistolainen poliittinen radikaali[1], jolle kirjallisuus, sodanvastustaminen ja sukupuolten tasa-arvo olivat tärkeitä.[2]
1979-82 hän oli pääministeri Mauno Koiviston sihteeri[1], jolloin hänen radikalisminsa tasaantui.[2]
Puheenjohtaja SAK:n tuella
Lipponen tuki vuonna 1993 Martti Ahtisaarta Sdp:n presidenttiehdokkaaksi ja pääsi tämän nosteessa puolueen puheenjohtajaksi ohi Kalevi Sorsaa tukeneen ennakkosuosikki Antti Kalliomäen. Ahtisaari oli liian itsenäinen Sdp:stä ja SAK:sta, joten Lipponen kehotti Tarja Halosen tämän sijalle Sdp:n presidenttiehdokkaaksi tietäen, ettei Ahtisaari voi presidenttinä lähteä puolueen ehdokaskilpaan mukaan. Näin Ahtisaaren toisen kauden sijaan Halonen tuli valituksi vuonna 2000 SAK:n aggressiivisella tuella.
Myöhemmin Lipponen myi sielunsa SAK:lle ja sai siten enemmistön jatkolleen Sdp:n puheenjohtajana. Sopimuksen hintana Eero Heinäluoma oli pakko ottaa SAK:sta Sdp:n puoluesihteeriksi ja sitten puheenjohtajaksi, missä tehtävässä tämä kuitenkin epäonnistui.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 "Lipposen uralle mahtuu vaalivoittoja, ärhentelyä ja romantiikkaa", Helsingin Sanomat 12.8.2011, sivu A5
- ↑ 2,0 2,1 "Tunteellinen töksäyttelijä", Helsingin Sanomat 6.1.2012, sivu A9
