Sukupuolten tasa-arvo

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolten tasa-arvo: Suomessakin ongelmia on yhä molempiin suuntiin. Ks. myös tasa-arvo sekä

Sisällysluettelo

Liberaalien kanta

Liberaalit kannattavat naisille ja miehille täyttä poliittista ja juridista tasa-arvoa ja täyttä yksilönvapautta. Myös sosiaalisten asenteiden tasolla useimmat liberaalit ovat poikkeuksellisen tasa-arvoisia joskin korostavat oikeutta yksilöllisiin päätöksiin kuten koti-isyys, uraäitiys ja dominointi: liberaaleille pelkkä suostuvaisten aikuisten keskinäinen erilaisuus ei tarkoita epätasa-arvoa.

Useimmat ensimmäisinä feministeinä pidetyt kuten Jeremy Bentham (mm. 1781) ja markiisi de Condorcet (mm. 1789) olivat klassisia liberaaleja.

Näkemyksiä

Kansalaisista 3 %:n mielestä "miesten ja naisten välisen tasa-arvon puute" on yksi viidestä vakavimmasta ongelmasta Suomessa. RKP:n äänestäjistä 7 %, Keskusta 5 %, SDP & Vihreät 3 %, Kokoomus 2 %, Vas&Perus&KD 0 %. ("Työttömyys", "valtion velkaantuminen", "Sosiaaliturva, joka passivoi ihmisiä jäämään kotiin", "Kireä verotus" ja pakolaisten tuleminen Suomeen 6-22 kertaa useamman mielestä.)[1]

Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Outi Pajalan mukaan suurimmat sukupuoliset tasa-arvo-ongelmat ovat:[2]

  • 1. naisia sorsitaan työelämässä
  • 2. naisia lyödään ja häiritään
  • 3. naisten ulkonäkönormit
  • 4. yh-äitien ja yksinäisten miesten köyhyys
  • 5. hoitovastuut kasautuvat naisille

Miestutkija Henry Laasasen mukaan (kts. myös alempi):[2]

  • 1. asevelvollisuus ja armeijapakko vain miehillä
  • 2. yksinäiset miehet syrjäytyvät
  • 3. pojat eivät pärjää koulussa
  • 4. miehet häviävät huoltajuuskiistat
  • 5. miehet kuolevat varhain (odotettavissa oleva elinikä ja terveysongelmat)

Laasasen mukaan 90 % huono-osaisimmista on miehiä.[2]

Ihmisoikeusprofessorin mukaan:[2]

  • 1. naisia sorsitaan työelämässä
  • 2. miehet kuolevat varhain
    • Naisten terveydenhoitoon käytetään 60 % enemmän rahaa kuin miesten.lähde?
  • 3. naisia lyödään
  • 4. perhevapaat rasittavat naisen työnantajaa
  • 5. armeijapakko on vain miehillä

Tasa-arvoa lain edessä loukkaavat näistä vain asevelvollisuus, aiheettomat häviöt huoltajuuskiistoissa ja perhevapaiden vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, muut siinä määrin kun ne johtuvat valtion määräyksistä.

"Naisen euro on 100 - 102 senttiä"

Talouselämä-lehden mukaan naisten ansiot voivat olla pienempiä mutta miehet tekevät viidenneksen pidempiä työviikkoja. Lyhin työviikko on naimattomilla lapsettomilla naisilla, ja miesten työviikko on pidempi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, osasyynä naisten poissaolot. Tiedot ovat Tilastokeskuksen vuosien 2009-2010 ajankäyttötutkimuksen viikkopäiväkirjoista. [3]

Miesten normaali työaika on 10 % pidempi mm. erilaisten työehtosopimusten vuoksi.[4] Naisilla on enemmän poissaoloja ja miehillä on enemmän palkattomia ylitöitä. Nämä Tilastokeskuksen palkka-aineistossa on poistettu vain tuntiperusteiset ylityökorvaukset, joten tutkija Pauli Sumasen mukaan se ei kelpaa palkkaerolaskentaan[5] eikä täytä YK:n kriteerejä aiheesta.

Monien tutkimusten mukaan toisin kuin naiset, miehet valitsevat palkan vuoksi epämiellyttävämpiä työympäristöjä, vaarallisempia ja tylsempiä töitä, pidempiä työpäiviä ja -matkoja, riski- ja provisiotöitä tuntipalkan sijaan, ja muuttavat ja joustavat enemmän työn perässä. Vika ei siis yleensä näytä olevan työsyrjinnässä vaan kulttuurissa, rakenteissa tai preferensseissä, jotka eivät ohjaa naisia uhrautumaan uransa hyväksi miesten tavoin.

Ks. Sukupuolten tasa-arvo työelämässä.

Väkivalta

Väkivaltaa kohtaa useampi mies kuin nainen ja miehiä tapetaan Suomessakin kolme kertaa niin paljon kuin naisia. Amnestyn kampanjassa vaadittiin ihmisiä allekirjoittamaan: "Me tuomitsemme naisiin kohdistuvan väkivallan", mutta miehiin kohdistuvaa, runsaampaa väkivaltaa pidetään toisarvoisena, sitä ei tarvinnut tuomita. Amnestyllä ei ole ollut yhtään kampanjaa, jossa olisi vaadittu allekirjoittamaan: "Me tuomitsemme miehiin kohdistuvan väkivallan".

Miehet ovat monella tapaa hyväksytty väkivallan uhri, naiset eivät. Miehen puolustaminen on sovinismia tai luuseriutta, naisen puolustaminen on sankarillista ja edistyksellistä.[6]

"Naiset ovat yhtä lailla vastuussa sodista"

Feministi, tietokirjailija Anna Larsdotterin mukaan naiset ovat yhtä lailla vastuussa sotien syttymisestä, loppumisesta ja sodankäynnistä. Naiset tappavat rintamilla ja sotasankareissakin on naisia. Etulinjassa naisia tosin on paljon vähemmän kuin miehiä. Neuvostoliiton tarkka-ampuja Ljudmila Pavlitšenko tappoi yli 300 sotilasta.[7]

Elokuvissa miehiä saa vahingoittaa, naisen vahingoittaja on paha

Elokuvajulkaisu Tv Tropesin mukaan miehet ovat uhrattavissa oleva sukupuoli. Mediassa naiset saavat automaattisesti yleisön sympatian, miehet eivät. Mieshahmot kuolevat julmemmin, mutta yleisöstä naisiin kohdistuva kidutus tai pahoinpitely tuntuu paljon inhottavammalta, ja sitä käytetään lähinnä traagisuuden tai tekijän pahuuden kuvaamiseen. Miehet ovat tusinatapettavia. Naispahikset ovat useammin sympaattisia, oikeutettuja tai parantuvia. Naisiin väkivaltaa käyttävät esitetään pahempina kuin miehiin väkivaltaa käyttävät.[8]

Arnold Schwarzeneggerin elokuvissa tapetuista 98 % on miehiä ja 1,5 % naisia, mm. terminaattori, epävirallinen laskelma väittää.[9]

Parisuhdeväkivalta

Ilmeisesti äidit pahoinpitelevät lapsia hieman enemmän kuin isät. Lisäksi osa isien lapsiin kohdistamasta kurituksesta on äitien painostuksesta vastentahtoisesti tapahtuvaa[10].

Parisuhdeväkivallassa miehet ovat ilmeisesti nykyään ja lisääntyvästi naisia useammin uhreina. Poliisille ilmoitetuissa vakavimmissa tapauksissa miehet ovat vain aavistuksen useammin uhreina, mutta ilmeisesti miehet naisiakin useammin jättävät pahoinpitelyt ilmoittamatta, etenkin vähemmän vakavat. Nuorimmissa ikäluokissa ero on valtava ja vanhimmissa ehkä päinvastoin.

2010 National Intimate Partner and Sexual Violence Surveyn mukaan seksuaalisen väkivallan uhreja oli 1,27 miljoonaa naista ja 1,27 miljoonaa miestä. Toisessa tutkimuksessa miesten raiskaajista 46 % on naisia. Miehet myös jättävät useammin raiskaukset raportoimatta. Jos myös vankilaraiskaukset lasketaan, useimmat uhrit ovat miehiä. Vankiloissa naisia hyväksikäyttävät yleensä vankitoverit, miehiä vartijat, usein naispuoliset, etenkin nuorisovankeja. Naisraiskaajien motiivina on usein halu näyttää valtaa. Yliopistoissa opiskelevista naisista 23 - 46 % myönsi painostaneensa miehiä seksiin verbaalisesti, pitämällä väkisin paikallaan, asein tai muuten.

Ks. Parisuhdeväkivalta.

Oikeuslaitos

Esimerkiksi henkirikoksista naiset saavat monta kuukautta lyhyempiä tuomioita kuin miehet. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan erilaiset rikostaustatkaan eivät riitä selittämään eroa. Osaselityksen tarjoavat rikospsykologian tohtori Angela Aholan tutkimukset, joiden psykologisten testien mukaan tuomarit, lautamiehet, syyttäjät, puolustusasianajajat ja poliisit kaikki tuomitsevat miehet ankarammin kuin naiset. [11]

Monien tutkimusten mukaan miehet saavat samoista teoista kovempia rangaistuksia. Asiasta väitelleen psykologi Angela S. Aholan tutkimuksessa "tuomarit antavat todennäköisemmin kovempia tuomioita oman sukupuolensa edustajille kuin vastakkaista sukupuolta oleville epäillyille. Syyttäjät, poliisit, oikeusavustaja ja oikeustieteen opiskelijat puolestaan rankaisivat kovemmin miehiä kuin naisia." Muidenkin alan tutkimusten mukaan "Miesten rikokset nähdään helpommin "pahoiksi ja normaaleiksi", kun taas naisten "mielenvikaisiksi ja epänormaaleiksi"."[12][13] Joskus tuomioiden erojen syyksi on veikattu, että naisilla olisi lieventäviä olosuhteita, mutta mainitussa tutkimuksessa faktat olivat täsmälleen samat.

Pyry Ahon mukaan tutkimuksessa silminnäkijät olivat heti tapauksen jälkeen tasapuolisempia kuin jos tapauksesta oli jo kulunut aikaa.[14]

Ghitta Weizmann-Heneliuksen väitöksen mukaan naisten väkivalta ei johdu omista kokemuksista, eikä ole itsepuolustusta[15].

Tilastoja

http://mies.asia/tilastoja.html Nuo tilastot (naisen euro on 97 senttiä, miehen eläke-euro on 84 senttiä, työttömyys, vaarallisimmat työt, 80 % asunnottomuudesta, 68 % katuväkivallasta vaikka ilmoittavat harvemmin, 11-21 % (yksin)huoltajuudesta, 26 % lastensurmista jne.) näyttäisivät olevan päteviä, hyvin luotettavista lähteistä ja keskimäärin vähemmän harhaanjohtavia kuin valtavirtafeministien esittämät tilastot. Sivulle on kuitenkin valikoitu enimmäkseen tilastoja asioista, joissa miesten asiat ovat huonommin. Lisäksi se, että miesten elinikä on lyhyempi, on osittain erilaisuutta (mm. geenit), vain osittain tasa-arvo-ongelma (mm. terveyspalvelujen eksplisiittinen (mm. neuvolat) ja implisiittinen (mm. käytännöt) suuntaaminen ja suuntautuminen lähinnä naisille).

" vanhuus- ja leskeneläkkeitä suoritettiin miehille 5,7 miljardia euroa ja naisille 6,6 miljardia euroa. Ansioista laskettuna naisten maksujen osuus oli noin 45 prosenttia, mutta naiset saivat maksetuista eläkkeistä noin 53 prosenttia."[16]

" Naiset maksavat sairausvakuutuksen tuloista noin 45 prosenttia. Julkisen sairauden- ja terveydenhuollon sekä vanhustenhuollon menoista naisten osuus vuonna 2002 oli Timo Karjalaisen artikkelin mukaan 59 prosenttia."[16]

Naiskiintiöt

On sanottu, että pörssiyhtiöiden hallitukset hyötyisivät monipuolisemmasta jäsenistöstä, myös useammasta naisesta. Tällä ja tasa-arvoperusteella on vaadittu pakkoa valita 40 % naisia ja 40 % miehiä hallituksiin. Oslon kauppakorkeakuolun professori Øyvind Bøhrenin mukaan "tutkimus osoittaa, että yhtiöiden omistajat osaavat valita menestyvän hallituksen ilman kiintiöitä". Norjalaisyhtiöt ovat usean tutkimuksen mukaan menettäneet kilpailukykyään sukupuolikiintiöiden vuoksi. Bøhren arvioi, että vaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta sanoo toisaalta, että hallitukset ovat menettäneet "satoja erittäin hyviä miesjäseniä", millä "on myös taloudellisia vaikutuksia", jotka kuitenkin Norjan kansantalous kestää. [17]

Lisäksi, jos naisille vaaditaan samaa lopputulosta hallituksissa, miehille tulisi yhtä hyvin vaatia samaa lopputulosta eliniän, huoltajuuspäätösten ja yliopistopaikkojen suhteen[18].

Kiintiöt syrjisivät nuoria miehiä

Tutkija Veli-Pekka Tynkkysen mukaan naiskiintiöt johtaisivat siihen, että mm. yliopistoilla vakituisista työsuhteista kilpailevien 30-40-vuotiaiden keskuudessa pitäisi syrjiä miehiä, jotta uudet työsuhteet korjaisivat vanhemmissa ikäluokissa olevaa miesten yliedustusta. Näin nuorehkot miehet joutuisivat "maksamaan" vanhempien miesten yliedustuksesta. [19]

Ks. Naiskiintiöt.

Miesten ongelmia

SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm vaatii miesten asemaa pohtivaa komiteaa vuoden 1970 naisten aseman komitean tapaan. Kohtuuttoman suuri osuus pitkäaikaistyöttömistä, alkoholisteista, vangeista ja asunnottomista on miehiä, miehet kuolevat yli 6 vuotta naisia nuorempina, kouluttamattomista nuorista suurin osa on miehiä, alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus ovat suurempia. [20]

Lopputulosten tasa-arvo

Tasa-arvotutkija Henry Laasasen mukaan feministit vaativat usein lopputulosten tasa-arvoa asioissa, joissa naisten tulos on huonompi, kuten

  • kunnanhallitukset ja osakeyhtiöiden hallitukset: vähäisempi edustus
  • naisten vuosipalkka on matalampi [koska työtunteja on vähemmän]

mutteivät asioissa, joissa miesten tulos on huonompi, kuten

  • aliedustus yliopistoissa
  • lyhyempi elinikä
  • vähemmän lasten huoltajuuksia
  • tasa-arvoyksikössä ei ole yhtään miestä
  • terveydenhuollon resurssit kohdistetaan enimmäkseen naisiin
  • varusmiespalvelus on miehille pakollinen.

Tämä tasa-arvopuheen kaksoisstandardi vihjaa, että naisten ongelmat olisivat yhteiskunnan aiheuttamia mutta miesten ongelmat heidän oma vikansa. Laasanen vaatii, että tämän sijaan molempiin tulee soveltaa samoja standardeja: jos naisilla on oikeus samaan lopputulokseen, niin tulee olla miehilläkin. [18]

Liberaalit eivät kannata lopputulosten tasa-arvoa: lakien tulee olla kaikille samat ("tasa-arvo lain edessä"), mutta ihmisten on saatava valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa lopputuloksiin vapaasti, kunhan eivät vahingoita muita. Liberaalit eivät siis näe erilaisia lopputuloksia tasa-arvo-ongelmana vaan ainoastaan mahdollisena merkkinä tasa-arvo-ongelmasta (kuten naisia suosiva julkinen terveydenhoito tai miesvaltaisia aloja suosivat elinkeinotuet), joissain tapauksissa vain miesten ja naisten tilastollisesti erilaisten ominaisuuksien tai preferenssien hyväksyttävänä seurauksena.

Miesten yleinen leimaaminen

Kirjassaan My Enemy, My Love (1992) Judith Levine tuo esiin, miten miesviha johtaa miesten kohtuuttoman yleistävään leimaamiseen lapsiksi, mammampojiksi, pettäjiksi, hylkääjiksi, hyväksikäyttäjiksi, pedoiksi, perversseiksi ja tappajiksi[21].

Feministit vaikenevat muslimisovinismista?

Tutkija Henry Laasasen mukaan monet feministit vaikenevat muslimien sovinismista ja naisiin kohdistamasta väkivallasta, jottei suomalaismiesten paremmuus kävisi ilmi. Laasanen on huolissaan siitä, että feministit eivät nosta musliminaisten kohtaamasta uhkailusta ja väkivallasta samanlaista meteliä kuin siitä, kuin "Audi-mies" Esko Kiesi vertasi naista autoon. [22] On myös arveltu, että marxilaisimmat feministit tukevat muslimimaita näiden antikapitalistisuuden, usein arabisosialisminkin vuoksi.

Ulkonäköpaineet

Naiset arvioivat toisistaan ensimmäisenä, ovatko nämä lihavia, ennen kuin edes katsovat silmiin. Rinnoista katsotaan aitous ja kelloista merkki ja hinta. Rusketuksen aitous, hameen lyhyys ja hiusten juurikasvukin tarkistetaan. Suurin osa tutkimuksen naisista myönsi muodostavansa mielipiteensä toisista naisista näiden ulkomuodon perusteella.[23]

Tärkeimmät tasa-arvo-ongelmat

Tämä luettelo naisten ja miesten tärkeimmistä tasa-arvo-ongelmista on miestutkija Henry Laasasen käsitys mutta vastaa pitkälti sitä, mitä julkisuudessa muutenkin esitetään. Laasasen mukaan naisten lista koskee eniten naiseliitin ongelmia (pääpoikkeuksena väkivalta, jonka uhreista suurin osa on kuitenkin miehiä), kun taas miesten lista koskee huono-osaisten tai kaikkien ongelmia ja vakavampia ongelmia.[24]

Tytöttely

Kirjailija Pirkko Saisio erottelee mitätöivän tytöttelyn muusta tytöttelystä. Hänen mielestään nainen "ilahtuu kaikenlaisesta tytöttelystä sitä enemmän mitä vanhemmaksi tulee." Hänelle luokkakaverit ovat yhä tyttöjä ja poikia.[25]


Sukupuolten tasa-arvon paradoksi

Sukupuolten tasa-arvon paradoksi tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi sukupuolijakauma tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ("STEM").[26] [27] [28]

Kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittavat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.[29][30]

Sukupuolinen tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index) ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.[29]

Syitä

Rikkaus ja tasa-arvo antavat naisille ja miehille enemmän tilaa toteuttaa itseään oman mielensä mukaan. Köyhissä maissa on pakko keskittyä välttämättömyyksiin, mikä tasaa eroja. Miesvaltaisissa yhteiskunnissa naiset eivät voi niin toteuttaa itseään. Esimerkiksi Intiassa tyttöjä koulutetaan tietotekniikkaan, koska se takaa työn ja toimeentulon. Rikkaissa maissa koulutus on pikemminkin kulutushyödyke, omien mielihalujen toteuttamista, eikä investointi tulevaisuuteen.[31]

Yliopistonlehtori Marja-Liisa Halkon mukaan voi sanoa, että biologia tuottaa naisille ja miehille eroja ja hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa nämä erot voivat korostua.[31]

Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat sosiaalisempia, auttavaisempia sekä luottavaisempia, miehet taas valmiimpia ottamaan riskejä ja kostamaan sekä luopumaan hyvästä saadakseen tulevaisuudessa vielä parempaa. Sukupuoliero oli sitä suurempi, mitä tasa-arvoisemmassa ja rikkaammassa maassa vastaajat asuivat. Esimerkiksi Pohjoismaissa naiset myös ryhtyvät harvemmin insinööreiksi tai luonnontieteisiin kuin monissa epätasa-arvoisissa köyhissä maissa.[31]

American Psychological Associationin johtaja, professori Diane F. Halpernin mukaan "Sosialisaatio on epäilemättä tärkeää, mutta on hyviä todisteita siitä, että biologiset sukupuolierot vaikuttavat kognitiivisten sukupuolierojen syntymiseen ja säilymiseen - johtopäätös, johon en ollut valmistautunut alkaessani tutkia alan kirjallisuutta".[32]

Viitteet

  1. Jos tuleekin potkut Suomen Kuvalehti. 5.5.2017.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 "80 prosenttia suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmista koskee miehiä", Vantaan Sanomat 4.11.2012
  3. "Miehet paiskivat naisia pitempää päivää", Talouselämä 17/2014, sivu 54.
  4. Tutkija: Naisen euro ON miehen euro, Etelä-Suomen Sanomat, KOTIMAA 8.2.2015.
  5. Tutkija: Naisen euro ON miehen euro, Etelä-Suomen Sanomat, KOTIMAA 8.2.2015.
  6. https://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/10752232/Our-attitude-to-violence-against-men-is-out-of-date.html
  7. ”Sota on miehiä varten ja äitiys naisia”, lausui Mussolini – ja oli täysin väärässä, sanoo naisista sotien syypäänä kirjan tehnyt ruotsalaistutkija Helsingin Sanomat. 3.4.2018.
  8. Men Are the Expendable Gender Tv Tropes. 2018.
  9. https://www.quora.com/How-many-women-vs-men-are-killed-in-films-on-average-Whats-the-ratio-between-the-sexes/answers/9341867
  10. Miehet ja tasa-arvopolitiikka, Panu Horsmalahti 10.11.2010, muistiinpanoja Sosiaali- ja terveysministeriön 10.11.2010 järjestämästä Miehet ja tasa-arvopolitiikka -seminaarista
  11. Naisten väkivaltatuomiot ovat kuukausia lyhyempiä kuin miesten, Aamulehti 19.7.2012
  12. Väitös: Miehet saavat kovempia tuomioita kuin naiset, HS 20.5.2010
  13. Defendant's Gender Affects Length of Sentence, ScienceDaily (May 25, 2010)
  14. Miesten syrjintä oikeuden edessä, Pyry Aho 2.4.2012
  15. Hellan ja nyrkin väli - Tästä on väkivaltainen nainen tehty, City 22/2009
  16. 16,0 16,1 Hyvinvointimme nojaa miesten uutteruuteen, emeritustutkija Pauli Sumanen, Helsingin Sanomat 3.4.2010
  17. "Kiintiö täynnä", Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. E2
  18. 18,0 18,1 Yhteiskunta syrjii miehiä, Helsingin Sanomat 17.5.2010, s. C5
  19. "Joutuvatko nuoret miehet tasa-arvon maksajiksi?", tutkija Veli-Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto, Helsingin Sanomat 9.9.2010 s. C7, tiivistelmä
  20. SAK: Miksi miehillä menee näin huonosti?, Uusi Suomi 19.3.2012
  21. Levine, Judith (1992). My Enemy, My Love. Doubleday. ISBN 0385410794. 
  22. Suorasanainen väite: Feministit hyötyvät tanssi-Nasiman kohtelusta, Aamulehti.fi 28.10.2010
  23. Brittitutkimus: Naiset syynäävät toistensa läskejä, rintoja ja kellon merkkiä, Aamulehti.fi 27.5.2011
  24. Miten niin naisten asema on huonompi?, VTM Henry Laasanen, 9.11.2011
  25. Jouduin vararehtorin puhutteluun tytöteltyäni opiskelijoita, Pirkko Saisio, Helsingin Sanomat KULTTUURI 3.5.2016.
  26. Stoet, Gijsbert; Geary, David C.: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29 (4): 581–593, PMID=29442575) Psychological Science. 14.2.2018.
  27. Olga Khazan (18 February 2018), "The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM", The Atlantic
  28. Giolla, Erik; Kajonius, Petri (11 September 2018), "Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding", International Journal of Psychology, doi:10.1002/ijop.12529, PMID 30206941
  29. 29,0 29,1 Jeff Sossamon: In countries with higher gender equality, women are less likely to get STEM degrees World Economic Forum. 20.2.2018.
  30. The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29(4):581-593. doi: 10.1177/0956797617741719) Psychol Sci.. huhtikuu 2018.
  31. 31,0 31,1 31,2 Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa Helsingin Sanomat. 19.11.2018.
  32. Halpern, Diane F., Sex differences in cognitive abilities, Psychology Press, 2000, ISBN 0805827927, 9780805827927. "Socialization practices are undoubtedly important, but there is also good evidence that biological sex differences play a role in establishing and maintaining cognitive sex differences, a conclusion I wasn't prepared to make when I began reviewing the relevant literature."

Aiheesta muualla

Osaa näistä kannattaa lukea rinnan valtavirtatekstien kanssa tasapuolisuuden vuoksi.

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut