Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten tasa-arvo on sumea käsite kuten tasa-arvokin.
Liberaalien kanta
Liberaalit kannattavat naisille ja miehille täyttä poliittista ja juridista tasa-arvoa ja täyttä yksilönvapautta. Myös sosiaalisten asenteiden tasolla useimmat liberaalit ovat poikkeuksellisen tasa-arvoisia joskin korostavat oikeutta yksilöllisiin päätöksiin kuten koti-isyys, uraäitiys ja dominointi: liberaaleille suostuvaisten aikuisten keskinäinen erilaisuus ei välttämättä tarkoita epätasa-arvoa.
Useimmat ensimmäisinä feministeinä pidetyt kuten Jeremy Bentham (mm. 1781) ja markiisi de Condorcet (mm. 1789) olivat klassisia liberaaleja.
Parisuhdeväkivalta
Ilmeisesti äidit pahoinpitelevät lapsia hieman enemmän kuin isät. Lisäksi osa isien lapsiin kohdistamasta kurituksesta on äitien painostuksesta vastentahtoisesti tapahtuvaa[1].
Parisuhdeväkivallassa miehet ovat ilmeisesti nykyään ja lisääntyvästi naisia useammin uhreina. Poliisille ilmoitetuissa vakavimmissa tapauksissa miehet ovat vain aavistuksen useammin uhreina, mutta ilmeisesti miehet naisiakin useammin jättävät pahoinpitelyt ilmoittamatta, etenkin vähemmän vakavat. Nuorimmissa ikäluokissa ero on valtava ja vanhimmissa ehkä päinvastoin. Ks. parisuhdeväkivalta.
Naisen euro on 99,8 - 102 senttiä
Tilastokeskuksen lukujen (ansiot ja työtunnit) perusteella Suomessa miesten keskipalkka vuonna 2006 oli 22,75 euroa/tunti ja naisten 22,71 eli 99,8 %. Verojen jälkeen luvut olivat 12,53 ja 12,57 euroa/tunti eli 100,3 % vuonna 2007. Jos asevelvollisten tekemä matalakorvauksinen pakkotyö huomioidaan, miesten keskipalkka laskee pari prosenttia. [2][3]
Samassa tehtävässä nainen sai 96-97 % samantasoisen koulutuksen ja yhtä pitkän työkokemuksen omaavan miehen palkasta. Tämä saattoi selittyä muilla tekijöillä kuin sukupuolella kuten samannimikkeisten tehtävien eroilla. [4] Tarkoittaako tämä, että työtunnit huomioiden naiset saavat paljon korkeampaa tuntipalkkaa "samasta" tehtävästi?
Naisten vähäisempien työtuntien selitykseksi on esitetty vähäisempi halu panostaa uraansa ja ansaitsemiseen sekä heteroperheiden epätasainen työnjako. Lisäksi ainakin eräässä kunta-alan tutkimuksessa 40-60-vuotiailla naisilla todettiin 46 % enemmän lyhyitä sairaspoissaoloja ja kolmannes enemmän lääkäritodistuksella[5]
Täysin samasta työstä naiset saavat enemmän palkkaa (USA:ssa?)[6][5]. Esimerkiksi korkean riskin töissä (kuten kaivoksissa) palkka on suurempi, ja miehet hakeutuvat useammin sellaisiin. Farrellin kirjan mukaan naiset voivat korottaa palkkojaan seuraavasti:
- valitse epämiellyttävämpi työympäristö
- tee pitempiä päiviä
- tee tylsempiä töitä
- tee provisiotyötä tuntipalkan sijaan
- tee työtä, joka sisältää paljon matkustelua
- tee vaarallista työtä. [6][5]
"naiset tekevät miehiä vähemmän ylitöitä, vuorotöitä ja olosuhdelisiin oikeuttavia likaisia ja raskaita töitä." [7]
Naiset eivät valitse hyväpalkkaista uraa
IEA:n raportin mukaan 22-29-vuotiaat täyspäivätyössä olleet naiset ansaitsivat 99 % miesten ansioista mutta eivät olleet yhtä kiinnostuneita urallaan etenemisestä [8]
EK:n työmarkkinajohtaja Anu Sajavaaran mukaan palkkaerot johtuvat erilaisista valinnoista: "Miehet ehkä juoksevat enemmän palkan ja aseman perässä. Miehet ottavat muutoinkin palkkakysymykset esimiehensä kanssa huomattavasti useammin esille kuin naiset." Usein naiset eivät halua olla johtajia. Silti naisjohtajien määrä on lisääntynyt 2000-luvullakin ja useampi nainen on hyväpalkkaisissa ammateissa kuten lääkäreinä ja asianajajina. Miehet eivät vieläkään hakeudu "naisaloille", esimerkiksi humanistisilla ja kasvatusaloilla naisenemmistö kasvaa yhä. [9][10]
Kotityön määrä
Avo- tai avioliitossa (vain heteroparit?) miesten kokonaisviikkotyöaika oli 64 tuntia ja naisten 55,5 tuntia vuosina 1999-2000, mistä merkittävä osa oli kotityötä. [11][12] Hanna Lanton mukaan sinkkunaiset ja lesboparit tekevät vastaavasti enemmän (koti+ansio)töitä [13].
"Naiset tekevät 9 tuntia enemmän viikossa kotityötä. - - Erot selittyvät sillä, että naisilla on enemmän lähellä vapaa-ajan toimintoja olevia kotitöitä."[14] Tilastokeskuksen aineistossa laskettiin mm. lemmikkieläinten ulkoilutus ja puutarhanhoito. Vuoteen 2011 tultaessa kotitöiden ero oli kuitenkin tasoittunut entisestään noin puoleen tuntiin päivässä, ja miehillä oli 4,5 tuntia, naisilla 1,3 tuntia vähemmän vapaa-aikaa kuin vuosikymmen aiemmin.[15] Väestöliitto kutsui tätä samankaltaistumista tasa-arvoksi.[15]
"Kun perheessä on pieniä lapsia, miesten kokonaistyöaika on kuitenkin suurempi kuin naisten Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa." Suomessa (2 h/vko) ja Ranskassa (4 h/vko) oli päinvastoin[16] ennen yllä mainittuja tuoreimpia tuloksia.
"Naisilla kiireisyys ja aikapula ovat tavallisempia naimisissa olevilla, vaikka kokonaistyöaika [ansiotyö+kotityö] on yksineläjiä lyhyempi. Naisten rankkatahtista elämää selittää miespuolison kiireellisyys." [17]
Vuodesta 1987-8 vuoteen 1999-2000 miesten kotityöt lisääntyivät 5 tunnilla, naisten pysyivät ennallaan[18]. Luultavasti edelleen jatkunut muutos käy ilmi, kun vuosien 2009-10 tulokset julkistetaan syksyllä 2010.
Sinkkunaiset tekevät enemmän kotitöitä kuin sinkkumiehet
Tilastoissa näkyy se, että sinkkunaiset tekevät enemmän "kotitöitä" kuin sinkkumiehet. Syitä tähän voivat olla seuraavat:
- Naiset laskevat useammin harrastuksensa (eläimet, puutarhanhoito) kotitöiksi.
- Naiset harrastavat enemmän sisustusta, kokkausta, kukkien ja tekstiilien hoitoa ym., he siis mieluummin käyttävät aikaansa tähän kuin muuhun, vaativat enemmän sinkkukodeiltaan.
- Miehet mieluummin tekevät pidempiä työviikkoja/vuosia ja vastaavasti ostavat palvelut ulkoa (siivooja, pesula, ravintolat tai valmisruoat, lastenhoitajat ym.).
Hanna Lanton mukaan sinkkunaiset ja lesboparit tekevät poikkeuksellisen paljon (koti+ansio)töitä [13].
Miksi parhaiten menestyneet ovat useammin miehiä? ("lasikatto")
Suurempi hajonta
Useiden ominaisuuksien hajonta on miehellä suurempi kuin naisilla. Osin tästä syystä sekä huipuista että heikoimmista suurempi osa on miehiä kuin naisia. "Lasikatto" ja "lasilattia" ovat ainakin tältä osin vain näennäisiä, hajonnan oireita.
Kilpailullisuus
Kun 9-vuotiaat lapset juoksevat yksin, tytöt pärjäävät yhtä hyvin kuin pojat. Kun heidät laitetaan kilpailemaan pareittain, pojat parantavat, tytöt eivät. Samaan tapaan käy matematiikkatehtävissäkin, ja tytöt ovat haluttomampia kilpailemaan kuin pojat - niin taito- kuin onnikilpailuissakin. Tämän on arvioitu vaikuttavan osaltaan siihen, että mm. ylimmät johtajat ovat useimmiten miehiä [kuten myös älykkyysjakauman suuremman hajonnan, työtuntien määrän, yksipuolisen uraan panostamisen ym.]. Tyttökoulujen tytöt kuitenkin olivat yhtä halukkaita kilpailemaan kuin pojat, joten asiaan on mahdollista vaikuttaa kulttuurisesti.[19]
Syrjintä työnhaussa
Tekaistuilla CV:illä, joihin oli laitettu naisen tai miehen nimi, naisnimet saivat työnantajan yhteydenoton 32 %:ssa ja miesnimet 25 %:ssa tapauksista. Tutkimuksessa "haettiin" naisvaltaisille aloille (myynti, tarjoilu), mutta toisessa tutkimuksessa myös seka-aloilla kuten tietokoneohjelmoinnissa tai kirjanpidossa, niissäkin syrjittiin miehiä. Raadin naisvaltaisuus vähensi merkittävästi naisten todennäköisyyttä tulla valituiksi. Toisaalta aiemmin on joissain samantapaisissa tutkimuksissa havaittu naisia syrjittävän. [20]
Politiikka
Tutkija Mari K. Niemen mukaan Jutta Urpilainen valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi vuonna 2008 imagosyistä, vaikka hän oli ehdokasjoukon nuorin ja vailla ministerikokemusta. Myös kanadalaistutkimuksessa osoittautui ainakin puoluejohtajien osalta vääräksi hypoteesi, että naisilta vaadittaisiin samaan tehtävään pääsyyn enemmän kuin miehiltä esimerkiksi kokemuksen tai osaamisen suhteen. [21]
Oikeuslaitos
Monien tutkimusten mukaan miehet saavat samoista teoista kovempia rangaistuksia. Asiasta väitelleen psykologi Angela S. Aholan tutkimuksessa "tuomarit antavat todennäköisemmin kovempia tuomioita oman sukupuolensa edustajille kuin vastakkaista sukupuolta oleville epäillyille. Syyttäjät, poliisit, oikeusavustaja ja oikeustieteen opiskelijat puolestaan rankaisivat kovemmin miehiä kuin naisia." Muidenkin alan tutkimusten mukaan "Miesten rikokset nähdään helpommin "pahoiksi ja normaaleiksi", kun taas naisten "mielenvikaisiksi ja epänormaaleiksi"."[22][23] Joskus tuomioiden erojen syyksi on veikattu, että naisilla olisi lieventäviä olosuhteita, mutta mainitussa tutkimuksessa faktat olivat täsmälleen samat.
Pyry Ahon mukaan tutkimuksessa silminnäkijät olivat heti tapauksen jälkeen tasapuolisempia kuin jos tapauksesta oli jo kulunut aikaa.[24]
Ghitta Weizmann-Heneliuksen väitöksen mukaan naisten väkivalta ei johdu omista kokemuksista, eikä ole itsepuolustusta[25].
Tilastoja
http://mies.asia/tilastoja.html Nuo tilastot (naisen euro on 97 senttiä, miehen eläke-euro on 84 senttiä, työttömyys, vaarallisimmat työt, 80 % asunnottomuudesta, 68 % katuväkivallasta vaikka ilmoittavat harvemmin, 11-21 % (yksin)huoltajuudesta, 26 % lastensurmista jne.) näyttäisivät olevan päteviä, hyvin luotettavista lähteistä ja keskimäärin vähemmän harhaanjohtavia kuin valtavirtafeministien esittämät tilastot. Sivulle on kuitenkin valikoitu enimmäkseen tilastoja asioista, joissa miesten asiat ovat huonommin. Lisäksi se, että miesten elinikä on lyhyempi, on osittain erilaisuutta (mm. geenit), vain osittain tasa-arvo-ongelma (mm. terveyspalvelujen eksplisiittinen (mm. neuvolat) ja implisiittinen (mm. käytännöt) suuntaaminen ja suuntautuminen lähinnä naisille).
" vanhuus- ja leskeneläkkeitä suoritettiin miehille 5,7 miljardia euroa ja naisille 6,6 miljardia euroa. Ansioista laskettuna naisten maksujen osuus oli noin 45 prosenttia, mutta naiset saivat maksetuista eläkkeistä noin 53 prosenttia."[3]
" Naiset maksavat sairausvakuutuksen tuloista noin 45 prosenttia. Julkisen sairauden- ja terveydenhuollon sekä vanhustenhuollon menoista naisten osuus vuonna 2002 oli Timo Karjalaisen artikkelin mukaan 59 prosenttia."[3]
Naiskiintiöt
On sanottu, että pörssiyhtiöiden hallitukset hyötyisivät monipuolisemmasta jäsenistöstä, myös useammasta naisesta. Tällä ja tasa-arvoperusteella on vaadittu pakkoa valita 40 % naisia ja 40 % miehiä hallituksiin. Oslon kauppakorkeakuolun professori Øyvind Bøhrenin mukaan "tutkimus osoittaa, että yhtiöiden omistajat osaavat valita menestyvän hallituksen ilman kiintiöitä". Norjalaisyhtiöt ovat usean tutkimuksen mukaan menettäneet kilpailukykyään sukupuolikiintiöiden vuoksi. Bøhren arvioi, että vaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta sanoo toisaalta, että hallitukset ovat menettäneet "satoja erittäin hyviä miesjäseniä", millä "on myös taloudellisia vaikutuksia", jotka kuitenkin Norjan kansantalous kestää. [26]
Lisäksi, jos naisille vaaditaan samaa lopputulosta hallituksissa, miehille tulisi yhtä hyvin vaatia samaa lopputulosta eliniän, huoltajuuspäätösten ja yliopistopaikkojen suhteen[27].
Kiintiöt syrjisivät nuoria miehiä
Tutkija Veli-Pekka Tynkkysen mukaan naiskiintiöt johtaisivat siihen, että mm. yliopistoilla vakituisista työsuhteista kilpailevien 30-40-vuotiaiden keskuudessa pitäisi syrjiä miehiä, jotta uudet työsuhteet korjaisivat vanhemmissa ikäluokissa olevaa miesten yliedustusta. Näin nuorehkot miehet joutuisivat "maksamaan" vanhempien miesten yliedustuksesta. [28]
Miesten ongelmia
SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm vaatii miesten asemaa pohtivaa komiteaa vuoden 1970 naisten aseman komitean tapaan. Kohtuuttoman suuri osuus pitkäaikaistyöttömistä, alkoholisteista, vangeista ja asunnottomista on miehiä, miehet kuolevat yli 6 vuotta naisia nuorempina, kouluttamattomista nuorista suurin osa on miehiä, alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus ovat suurempia. [29]
Lopputulosten tasa-arvo
Tasa-arvotutkija Henry Laasasen mukaan feministit vaativat usein lopputulosten tasa-arvoa asioissa, joissa naisten tulos on huonompi, kuten
- kunnanhallitukset ja osakeyhtiöiden hallitukset: vähäisempi edustus
- naisten vuosipalkka on matalampi [koska työtunteja on vähemmän]
mutteivät asioissa, joissa miesten tulos on huonompi, kuten
- aliedustus yliopistoissa
- lyhyempi elinikä
- vähemmän lasten huoltajuuksia
- tasa-arvoyksikössä ei ole yhtään miestä
- terveydenhuollon resurssit kohdistetaan enimmäkseen naisiin
- varusmiespalvelus on miehille pakollinen.
Tämä tasa-arvopuheen kaksoisstandardi vihjaa, että naisten ongelmat olisivat yhteiskunnan aiheuttamia mutta miesten ongelmat heidän oma vikansa. Laasanen vaatii, että tämän sijaan molempiin tulee soveltaa samoja standardeja: jos naisilla on oikeus samaan lopputulokseen, niin tulee olla miehilläkin. [27]
Liberaalit eivät kannata lopputulosten tasa-arvoa: lakien tulee olla kaikille samat ("tasa-arvo lain edessä"), mutta ihmisten on saatava valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa lopputuloksiin vapaasti, kunhan eivät vahingoita muita. Liberaalit eivät siis näe erilaisia lopputuloksia tasa-arvo-ongelmana vaan ainoastaan mahdollisena merkkinä tasa-arvo-ongelmasta (kuten naisia suosiva julkinen terveydenhoito tai miesvaltaisia aloja suosivat elinkeinotuet), joissain tapauksissa vain miesten ja naisten tilastollisesti erilaisten ominaisuuksien tai preferenssien hyväksyttävänä seurauksena.
Miesten yleinen leimaaminen
Kirjassaan My Enemy, My Love (1992) Judith Levine tuo esiin, miten miesviha johtaa miesten kohtuuttoman yleistävään leimaamiseen lapsiksi, mammampojiksi, pettäjiksi, hylkääjiksi, hyväksikäyttäjiksi, pedoiksi, perversseiksi ja tappajiksi[30].
Feministit vaikenevat muslimisovinismista?
Tutkija Henry Laasasen mukaan monet feministit vaikenevat muslimien sovinismista ja naisiin kohdistamasta väkivallasta, jottei suomalaismiesten paremmuus kävisi ilmi. Laasanen on huolissaan siitä, että feministit eivät nosta musliminaisten kohtaamasta uhkailusta ja väkivallasta samanlaista meteliä kuin siitä, kuin "Audi-mies" Esko Kiesi vertasi naista autoon. [31] On myös arveltu, että marxilaisimmat feministit tukevat muslimimaita näiden antikapitalistisuuden, usein arabisosialisminkin vuoksi.
Ulkonäköpaineet
Naiset arvioivat toisistaan ensimmäisenä, ovatko nämä lihavia, ennen kuin edes katsovat silmiin. Rinnoista katsotaan aitous ja kelloista merkki ja hinta. Rusketuksen aitous, hameen lyhyys ja hiusten juurikasvukin tarkistetaan. Suurin osa tutkimuksen naisista myönsi muodostavansa mielipiteensä toisista naisista näiden ulkomuodon perusteella.[32]
Tärkeimmät tasa-arvo-ongelmat
Tämä luettelo naisten ja miesten tärkeimmistä tasa-arvo-ongelmista on miestutkija Henry Laasasen käsitys mutta vastaa pitkälti sitä, mitä julkisuudessa muutenkin esitetään. Laasasen mukaan naisten lista koskee eniten naiseliitin ongelmia (pääpoikkeuksena väkivalta, jonka uhreista suurin osa on kuitenkin miehiä), kun taas miesten lista koskee huono-osaisten tai kaikkien ongelmia ja vakavampia ongelmia.[33]
Viitteet
- ↑ Miehet ja tasa-arvopolitiikka, Panu Horsmalahti 10.11.2010, muistiinpanoja Sosiaali- ja terveysministeriön 10.11.2010 järjestämästä Miehet ja tasa-arvopolitiikka -seminaarista
- ↑ Tutkimus palkkatasa-arvosta, emeritustutkija Pauli Sumanen, 2009 (esim. bruttotuntipalkat: s. 5-6)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Hyvinvointimme nojaa miesten uutteruuteen, emeritustutkija Pauli Sumanen, HS 3.4.2010
- ↑ Väitöstutkimus: Naisen euro on 96-97 senttiä, Tomi Kyyrä, 19.04.2007, VATT
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Palkkatasa-arvo on harhaanjohtava käsite, VTM Henry Laasanen, 19.3.2010
- ↑ 6,0 6,1 Warren Farrell: “Why men earn more” (2004)
- ↑ Voidaanko naisten ja miesten palkkaeroa tasoittaa?, EK.fi 15.10.2010
- ↑ Darwinian answers to social questions, The Economist, Dec 18th 2008: “A recent report by the Institute of Economic Affairs (IEA), a British think-tank, found that British women aged between 22 and 29 who were in full-time employment earned only 1% less than their male counterparts.[...]Although there is a strong argument for making working conditions more sympathetic to the needs of parents of both sexes, the underlying point is that many women—and certainly many women with children—do not care as much about striving ahead in their careers as men do.”
- ↑ "EK:n tasa-arvojohtaja: Ero johtuu erilaisista valinnoista", Helsingin Sanomat 3.11.2010, s. B5 (Elina Lappalainen)
- ↑ Ammattien sukupuolijako tasa-arvon este, EK.fi 24.08.2009
- ↑ [www.mol.fi/jaksamisohjelma/ajankohtaista/ajankaytto%20tiedote.doc Työssä jaksaminen kiireiden ja vapaa-ajan puristuksissa – tutkimus ikääntyvien ajankäytöstä], Tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola ja projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi, 13.8.2003 / Tilastokeskuksen ajankäyttöaineisto 1999-2000
- ↑ Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, taulukko 2.2, s. 22 (Piekkola, 2003, taulukko 15, s. 64)
- ↑ 13,0 13,1 "Työajoissa ei eroa", Hanna Lantto, HS 10.4.2010, s. C15
- ↑ Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 1
- ↑ 15,0 15,1 Perhebarometri: miten lapsiperhe käyttää aikansa, Lehdistötiedote 24.1.2012, Väestöliitto
- ↑ Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 54
- ↑ tutkimus ikääntyvien ajankäytöstä, Hannu Piekkola, 2003, mol.fi, s. 3
- ↑ Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, s. 30
- ↑ Gender and Competition, professori Andrew Leigh, 16.2.2010
- ↑ A randomised experiment to test for gender discrimination, professori Andrew Leigh, 21.1.2010
- ↑ Helsingin Sanomat 10.6.2010, s. A2, Vieraskynä
- ↑ Väitös: Miehet saavat kovempia tuomioita kuin naiset, HS 20.5.2010
- ↑ Defendant's Gender Affects Length of Sentence, ScienceDaily (May 25, 2010)
- ↑ Miesten syrjintä oikeuden edessä, Pyry Aho 2.4.2012
- ↑ Hellan ja nyrkin väli - Tästä on väkivaltainen nainen tehty, City 22/2009
- ↑ "Kiintiö täynnä", Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. E2
- ↑ 27,0 27,1 Yhteiskunta syrjii miehiä, Helsingin Sanomat 17.5.2010, s. C5
- ↑ "Joutuvatko nuoret miehet tasa-arvon maksajiksi?", tutkija Veli-Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto, Helsingin Sanomat 9.9.2010 s. C7, tiivistelmä
- ↑ SAK: Miksi miehillä menee näin huonosti?, Uusi Suomi 19.3.2012
- ↑ Levine, Judith (1992). My Enemy, My Love. Doubleday. ISBN 0385410794.
- ↑ Suorasanainen väite: Feministit hyötyvät tanssi-Nasiman kohtelusta, Aamulehti.fi 28.10.2010
- ↑ Brittitutkimus: Naiset syynäävät toistensa läskejä, rintoja ja kellon merkkiä, Aamulehti.fi 27.5.2011
- ↑ Miten niin naisten asema on huonompi?, VTM Henry Laasanen, 9.11.2011
Tietoa muualla
- http://mies.asia/tilastoja.html
- Sitaatteja lähteineen, mies.asia
- Palkkatasa-arvo on harhaanjohtava käsite, VTM Henry Laasanen, 19.3.2010.
- Parinvalinnan markkina-arvoteoriasta kansantajuisesti, VTM Henry Laasanen, 15.5.2010.
- Valittamisen ihanuus ja kurjuus (Miesasiamiehiä nujertamaan käytetystä valittaja-meemistä), VTM Henry Laasanen, 14.5.2010.
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki
- https://miestentasaarvory.wordpress.com/miesten-tasa-arvon-linkkeja/miesten-tasa-arvo-ongelmia/ (asevelvollisuus; suurin osa väkivallan uhreista on miehiä, 95 % yömaja-asukeista ja vangeista, 91 % työtapaturmissa kuolleista, terveys, itsemurhat, vaaralliset työt, poikien ongelmat, miestutkimuksen vähyys, miesasian heikko edustus - osa näistä johtuu laeista, osa yhteiskunnan ylläpitämistä sukupuolirooleista)
