Sukupuolikiintiö

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukupuolikiintiö eli "naiskiintiö" on Suomessa toteutettu mm. kuntien luottamuselimissä ja vaadittu mm. ammattiliittojen ja pörssiyhtiöiden hallituksiin.

Jos joku perustaa tai omistaa yrityksen, hänen pitäisi saada itse päättää, kenet he asettavat hallitukseensa valvomaan omaisuuttaan.

Joko naiskiintiöllä ei ole vaikutusta tai sitten se pakottaa nimittämään vähemmän päteväksi arvioidun naisen pätevämmän miehen sijasta, mikä on syrjintää eikä tasa-arvoa.

Suomen pörssiyhtiöiden hallituksissa on 22 % naisia, mikä on EU:n ennätys, suurissa 28 %. Luku oli 12 % vuonna 2008 ja 7 % vuonna 2003. Samalla vältettiin Norjan kultainen hame -ongelma, jossa paikat kasautuvat samoille naisille. [1]

Sisällysluettelo

Tasa-arvolaki 1987

Vuonna 1987 voimaan astunut tasa-arvolaki sanoo mm., että "valtionhallinnon valmistelu-, suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä sekä kunnallisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia." [2]

Sukupuolikiintiöt heikensivät Norjan kilpailukykyä

Norjan vuoden 2003 laki 40 %:n sukupuolikiintiöistä johti nuorempiin ja kokemattomampiin hallituksiin, huomattavaan yritysten markkina-arvon laskuun, yritysten suorituskyvyn heikkenemiseen. [3] Osin kokemattomat hallitukset myös tekivät kannattamattomia yritysostoja ja velkaantuivat enemmän, lisäksi kulut nousivat.[4]

Tämä ei johtunut naisten sukupuolesta vaan siitä, että kiintiöt estivät yhtiöitä valitsemasta hallitukseen parhaat mahdolliset kyvyt.[5]

On sanottu, että pörssiyhtiöiden hallitukset hyötyisivät monipuolisemmasta jäsenistöstä, myös useammasta naisesta. Tällä ja tasa-arvoperusteella on vaadittu pakkoa valita 40 % naisia ja 40 % miehiä hallituksiin. Oslon kauppakorkeakuolun professori Øyvind Bøhrenin mukaan "tutkimus osoittaa, että yhtiöiden omistajat osaavat valita menestyvän hallituksen ilman kiintiöitä". Norjalaisyhtiöt ovat usean tutkimuksen mukaan menettäneet kilpailukykyään sukupuolikiintiöiden vuoksi. Bøhren arvioi, että vaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta sanoo toisaalta, että hallitukset ovat menettäneet "satoja erittäin hyviä miesjäseniä", millä "on myös taloudellisia vaikutuksia", jotka kuitenkin Norjan kansantalous kestää. [6]

Yritysten arvo putosi

Norjan pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöiden myötä yhtiöiden markkina-arvot laskivat huomattavasti. Professori Mikko Ketokiven mukaan tämä johtuu siitä, että toimivan ja osaavan hallituksen kokoaminen on valtava, usein mahdoton haaste jo ilman kiintiöitäkin. Enron-tyyppiset skandaalit ovat usein johtuneet juuri hallinnon toimimattomuudesta. Ellei hallinto toimi, yritysjohdon ei tarvitse ajaa omistajien etua. [7]

Näyttää siltä, että hallituksia ei kasvatettu vaan miehet menettivät hallituspaikkansa itseään kokemattomammille naisille sukupuolensa vuoksi. Professori Mikko Ketokivi ihmettelee, miten tämä voi olla tasa-arvoa. [7]

Julkisten yhtiöiden määrä romahti

Julkisesti noteerattujen yritysten määrä romahti vuoteen 2009 mennessä alle 70 %:iin vuoden 2001 tasosta vaikka työllisyys kasvoi koko ajan. Pörssistä vetäytyivät etenkin miesvaltaiset yritykset - muiden miesvaltaisten yritysten arvo putosi eniten. [7]

Kiintiöt tuottivat "golden skirt" -ilmiön, jossa samoille naisille kasaantuu jopa toistakymmentä hallituspaikkaa. [8] Onko tasa-arvoa se, että menestyneet naiset saavat ansaitsemaansa enemmän hallituspaikkoja, mikä syrjäyttää täysin hallituspaikattomia, huono-osaisempia miehiä niistä hallituksista, joihin he olisivat pätevämpiä ilman väärää sukupuoltaan?

Kiintiöt syrjisivät nuoria miehiä

Tutkija Veli-Pekka Tynkkysen mukaan naiskiintiöt johtaisivat siihen, että mm. yliopistoilla vakituisista työsuhteista kilpailevien 30-40-vuotiaiden keskuudessa pitäisi syrjiä miehiä, jotta uudet työsuhteet korjaisivat vanhemmissa ikäluokissa olevaa miesten yliedustusta. Näin nuorehkot miehet joutuisivat "maksamaan" vanhempien miesten yliedustuksesta. [9]

Lopputulosten tasa-arvo

Jos naisille vaaditaan samaa lopputulosta hallituksissa, miehille tulisi yhtä hyvin vaatia samaa lopputulosta eliniän, huoltajuuspäätösten ja yliopistopaikkojen suhteen[10].

Sukupuolikiintiöt eivät lisäisi kannattavuutta

Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimon mukaan useat tutkimukset viittaavat siihen, että sukupuolten tai kansalaisuuksien monimuotoisuus ja muut vastaavat piirteet eivät lisäisi yritysten kannattavuutta, vaikka vaatimuksia monimuotoisuudesta usein perustellaan juuri kilpailukyvyn parantamisella. Anne Komschan tutkielman mukaan tosin iän monimuotoisuus saattaisi vaikuttaa positiivisesti. [11]

Näin ollen kansalaisuus- tai sukupuolikiintiöt eivät lisäisi yritysten kannattavuutta vaan päinvastoin saattaisivat pakottaa yrityksen valitsemaan vähemmän pätevän henkilön sukupuolen, kansalaisuuden tai muun kriteerin perusteella pätevämmän ohitse.

Hallitusten monimuotoisuutta on tutkittu mm. sukupuolen, etnisen taustan, iän, koulutuksen, kansalaisuuden, uskonnon, ammatillisen taustan, toimialakokemuksen, kaupallisen kokemuksen, tietämyksen, riippumattomuuden ja arvojen perusteella. Pitäisikö näille kaikille tehdä kiintiöt?

Hallituksen koon suuruus on negatiivisessa yhteydessä yrityksen kannattavuuteen esimerkiksi suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Iso hallitus saattaa vähentää riskinottoa. [12]

"Kiintiönaiset"

Kalevan mukaan naiset nousevat hallituksiin mieluummin ansioillaan kuin kiintiönaisina.[2] Toimittaja Juha Jaakkola arvioi, että jos naisia aletaan nimittää kiintiöperiaatteella, pätevätkin naiset saavat "kiintiönaisen" leiman.[13]

Hallitusnaiset lisääntyvät Suomessa nopeasti

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan naisten lukumäärä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut nopeasti viime vuosina ja on jo 26 % suurissa pörssiyhtiöissä. Kiintiölainsäädäntö olisi Suomessa kasvun ja pörssilistautumisen este. [14]

Vuonna 2008 listayhtiöiden hallinnointikoodiin lisättiin suositus, että hallituksissa tulee olla molempia sukupuolia ja poikkeukset pitää perustella. Tuolloin 51 %:ssa pörssiyhtiöistä oli naisia hallituksessa, vuonna 2011 jo 78 %:ssa ja luku on yhä nousussa, sen sijaan kiintiöt olisivat Linnainmaan mukaan lisäeste pörssilistautumiselle. [8]

Naisjohtajia ei saada hallituskiintiöillä?

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan hallituskiintiöt eivät lisää naisia liiketoimintojen johtotehtäviin, joissa heitä on 900:sta vain 26, vaan se vaatii naisten oman ylikriittisyyden vähentämistä ja urapolkujen rakentamista naisille. Vuonna 2012 Keskuskauppakamari aloitti naistenpäivänä naisjohtajien mentorointiohjelman. [8]

Liberaalien kanta

Liberaalit eivät hyväksy lakeja, jotka pakottavat syrjimään ihmisiä heidän sukupuolensa perusteella. Kiintiölait ovat tällaisia lakeja. Ks. tasa-arvo. Osa liberaaleista ajattelee, että joissain oloissa vapaaehtoinen syrjintä voi olla suotavaa, esimerkiksi että yrittäjä palkkaa ulkoisvaikutusten vuoksi aliedustetun ryhmän jäsenen hieman pätevämmän vaihtoehdon sijaan.

Viitteet

  1. Naiset harppasivat hallituksiin: Suomessa Euroopan unionin ennätys naisten osuudessa hallituspaikoista, Keskuskauppakamari, 26.4.2012
  2. 2,0 2,1 Ei järin hieno idea kiintiöistä, pääkirjoitus, Kaleva 12.7.2011
  3. Ahern, Kenneth R. and Dittmar, Amy K., The Changing of the Boards: The Impact on Firm Valuation of Mandated Female Board Representation, University of Michigan, SSRN, May 20, 2011
  4. Naiskiintiöt torpedoivat yrityksen arvon, Taloussanomat 27.7.2011
  5. Kiintiönaiset laskivat pörssikurssia, Talouselämä 27.7.2011
  6. "Kiintiö täynnä", Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. E2
  7. 7,0 7,1 7,2 Naiskiintiöiden seuraamukset on ymmärrettävä, professori Mikko Ketokivi, 7.10.2011
  8. 8,0 8,1 8,2 "Kiintiöillä ei edistetä naisten etenemistä pörssiyhtiöiden johtoon", Leena Linnainmaa, varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, HS 25.3.2012, sivu C6
  9. "Joutuvatko nuoret miehet tasa-arvon maksajiksi?", tutkija Veli-Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto, Helsingin Sanomat 9.9.2010 s. C7, tiivistelmä
  10. Yhteiskunta syrjii miehiä, Helsingin Sanomat 17.5.2010, s. C5
  11. "Vain ikäjakaumalla on väliä", artikkelissa "Suuryhtiöiden hallitukset ovat suomalaisten hallussa", HS talous 6.9.2011, sivu B4
  12. Larger Board Size, Decreasing Firm Value, and Increasing Firm Solvency, Theodore Eisenberg, Cornell University - School of Law, Stefan Sundgren, Swedish School of Economics and Business Administration, May 1996
  13. Haluatko kiintiönaiseksi pörssiyhtiöön?, toimittaja Juha Jaakkola, SuomenKuvalehti.fi 9.3.2010
  14. "Naiskiintiöt ovat yritysten käsissä", Leena Linnainmaa, Talouselämä 33/2011

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut