Sdp
Sdp eli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (1903 -) perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen työväenpuolue. Puolueen puheenjohtaja on asiaosaamiseltaan heikkona pidetty Jutta Urpilainen. Häntä edelsi "taitavaksi kampittajaksi" valtamediassa luonnehdittu mutta epäsuosittu SAK-agitaattori Eero Heinäluoma, joka Urpilaisen epäonnistuttua nostettiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vuoden 2010 alussa.
SDP:n jäsenten keski-ikä on yli 60 vuotta.[1][2]
Heikkoudet
HS-analyysin mukaan "Puheenjohtajan [Jutta Urpilainen] asema on heikko ja uskottavuus horjuu", ja Sdp on "Ikääntyvä puolue, jonka olemassaolon merkitystä on vaikea määritellä". Lisäksi Sdp " kantaa repussaan yhteiskunnallista asemaansa menettäneen ay-väen taakkaa. Puoluetta on vaikea uudistaa, sillä väistämättä joku peruskannattajista loukkaantuu." Vahvuutena nähtiin lähinnä vain se, että lama-aikoina oppositiopuolueiden kannatus nousee yleensä erityisen paljon (tosin nyt Sdp:n kannatus on erityisen matala, 20,5 %). [3][4][5]
Vaalirahoitusskandaali
Vuonna 2009 nousi skandaali kolmen suuren puolueen ja Vasemmistoliiton vaalirahoituksesta.
Palkansaajasäätiö on tukenut Tarja Halosen vaalikampanjaa sääntöjensä vastaisesti 5000 eurolla (2006). Urheiluopistosäätiö on tukenut Sdp:tä 10 000 eurolla ja Jani Sievistä (sd) 1400 eurolla sääntöjensä vastaisesti. Riihi-säätiö on vuosien ajan tukenut useita Sdp:n ehdokkaita sääntöjensä vastaisesti (sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus on mm. edistää biodynaamista viljelyä). Keskusta-taustainen Nuorisosäätiö on samaan tapaan toiminut säätiölakia vastaan kuin Sdp:n ja Vasemmistoliiton lähipiirin vallassa olevat säätiöt; rahoitusta nämä ovat saaneet mm. RAY:ltä. [6][7]
Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen, entinen Sdp:n puoluesihteeri, jakoi työeläkevakuutusyhtiön rahaa Sdp:lle, Keskustalle ja Kokoomukselle vuoteen 2008 asti; nykyään tuki jatkuu seminaaarilippuostoin[8]
Jäsenetkään eivät hyväksy vasemmiston ay-tukea
35 % ammattiliittoihin kuuluvista ja 35 % koko kansasta hyväksyy vasemmistopuolueiden ammattiliitoilta saaman vaalirahoituksen, suurin osa kummistakin suhtautuu tukeen kielteisesti.[9]
Myöhemminkin työntekijöiden ay-jäsenmaksuista Sdp:lle ja Vasemmistoliitolle siirretyt rahat herättivät pahennusta. Esimerkiksi vuonna 2007 pelkästään Sdp:lle annettiin noin 400 000 euroa, josta 113 000 tuli JHL:ltä [10]. Kyselyssä 77 % ja 68 % kansasta hyväksyi kansalaisten ja yritysten tuen puolueille mutta vain 44 % ja 25 % ay-liikkeen ja valtionyritysten tuen puolueille[11].
Urheiluopistosäätiö
8.11.2010 Krp päätti aloittaa esitutkinnan demarien johtamasta Urheiluopistosäätiöstä, rikosnimikkeenä luottamusaseman väärinkäyttö. Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mielestä rikkomus vaikuttaa "aika selkeältä" ja jo epäilyä "vakavana paikkana" Sdp:lle ja koko suomalaiselle politiikalle. Säätiö on tukenut Tarja Halosta 10 000 eurolla (2006) ja Jani Sievisen EU-vaalikampanjaa 5 000 eurolla (2009). Kaikkiaan PRH:n arvion mukaan säätiö on käyttänyt 34 000 euroa mm. taulukauppoihin sääntöjensä vastaisesti. [12]
Säätiön valtuuskunnassa ovat mm. Paavo Lipponen (pj.), kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja pääjohtaja Erkki Liikanen. Hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola on Sdp:n entinen kansanedustaja. [12]
Oikeus lakkautti Riihi-säätiön välittömästi
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sdp:tä lähellä olevan, sosiaalista asuntotoimintaa valtion tuella rahoittaneen Riihi-säätiön toiminnan välittömästi lakkautettavaksi heinäkuussa 2010. Säätiö oli toiminut sääntöjensä ja säätiölain vastaisesti ainakin vuodesta 1995. [13]
Syyttäjä epäilee säätiön tukeneen "avokätisesti Sdp:n paikallispoliitikkoja" sekä mm. Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa vuonna 2000 vuokra-asujien kustannuksella. Sdp:tä lähellä oleva, parikymppisenä puolueen piirisihteerinä toiminut Riihi-säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kanninen oli tukenut myös Martti Ahtisaaren kampanjaa säätiön rahoilla. [14]
Maahanmuutto / Nationalistinen sosialismi
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Uutispäivä Demarissa 21.4.2010 pitävänsä perussuomalaisten hallituspaikkaa "itsestään selvänä"[15].
Heinäluoman mielestä ei ole edellytyksiä lisätä ulkomaisen työvoiman käyttöä ensi vaalikaudella (2011-15)[16], joskin hän ehkä tarkoitti työperäisen maahanmuuton hidastamista. Ainoa vasemmistolainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd) ja demarinuorten varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen arvostelivat lausuntoa[17].
Nurmijärven kaupunginvaltuutettu Ana María Gutiérrez Sorainen erosi jo aiemmin Sdp:n eduskuntavaaliehdokkuudestaan viitaten Jutta Urpilaisen "Maassa maan tavalla" -lausuntoon, koska hän ei "voi hyväksyä puoluejohdon julkisuudessa esittämää suvaitsematonta maahanmuuttopoliittista linjaa"[18].
"Demarien mamu-linja kelpasi edes yhdelle" otsikoi HS, kun Jörn Donnerkin oli määritellyt Sdp:n maahanmuuttolinjan "ällöttäväksi" mutta Mtv3:n haastattelema pakolainen sentään kehui sitä[19]. Pakolainen oli Nasima Razmyar, aktiividemari, joka pyrki demareiden Helsingin kunnallisvaaliehdokkaaksi ja edustaa Sdp:tä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnassa[19].
Populismi
HS: "Miksi sitten suurempi osa eduskunnasta kuin kansasta vastustaa rahan lainaamista Kreikalle? - - Jos Sdp olisi hallituksessa, se olisi puoltamassa lainaa aivan samalla tavalla kuin nykyiset hallituspuolueet. Ristiriitaan on yksi itsestään selvä vastaus: lähestyvät eduskuntavaalit. Olipa kyseessä mikä tahansa päätös tai prosessi, puolueet eivät enää tarkastele asiaa siitä näkökulmasta, mikä olisi Suomen, suomalaisten tai Euroopan unionin etu. Asioita katsotaan siitä näkökulmasta, mikä hyödyttäisi omaa puoluetta eniten ensi huhtikuun vaaleissa. Ei pidä ihmetellä, jos politiikassa ei tunnu olevan enää mitään logiikkaa. Vika ei ole omassa ymmärryksessä." [20]
"Valtion roolia perinteisesti korostanut Sdp vastustaa nyt Kreikan tukipakettia. Ensin Sdp alkoi peesata perussuomalaisia maahanmuutossa, ja nyt puolue näyttäisi seuraavan [vahvaa valtiota vastustavaa teekutsuliikettä] myös kansainvälisessä solidaarisuudessa". [21]
Filosofi Tuomas Nevanlinnan mukaan populistit esittävät hyvältä kuulostavia mutta vastuuttomia vaatimuksia usein toivoen, että niillä saa suosiota mutta niitä ei toteuteta, "karjuvat katsomossa sen joukkueen puolesta, jonka häviöstä ovat lyöneet vetoa". Esimerkkinä tästä on hänen mukaansa Sdp:n vastustus Kreikan-tukipakettia kohtaan keväällä 2010. [22]
Ydinkannattajat äärikonservatiiveja
HS:n pääkirjoitustoimittajan mukaan Keskustan ja Sdp:n johtajat haluaisivat olla "edistysmielisiä mutta kannattajien syvät rivit ovat arvomaailmaltaan äärikonservatiiveja"[23].
"Kaunainen piikittely"
Puoluesihteeriehdokas Mikael Jungnerin mukaan Sdp:n tulisi luopua vaalikampanjoittensa "kaunaisesta piikittelystä". [24]
Ydinvoima
Demarinuoret vaativat keväällä 2010 Suomeen kolmea uutta ydinvoimalaa, demariopiskelijat eivät myöntäisi lupaa yhdellekään[25]. Eero Heinäluoma kiirehti maaliskuussa ydinvoimalapäätöstä[26] SAK:n tahdon mukaisesti, osan puoluetovereista jarrutellessa. Toukokuun eduskuntakäsittelyssä Heinäluoma arvosteli vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäkeä ydinvoiman vastustamisesta "työministeri jonka pitäisi olla huolissaan suomalaisen työn ja hyvinvoinnin tarvitsemasta energiasta marssii mielenosoituksessa omaa hallitustaan vastaan"[27].
Ristiriitaiset verokannat
"Sdp on sanonut 'ei' arvonlisäveron nostolle, tuloveron korotuksille, kiinteistöveron nostolle ja menokurille ja menojen leikkauksille. He suhtautuvat kriittisesti energiaverojen korottamiseen, eläkejärjestelmän uudistamisesta he eivät suostu edes keskustelemaan, ja nyt he sanovat, että Suomeen ei tarvita ihmisiä tekemään töitä maan rajojen ulkopuolelta." - Anni Sinnemäki, HS 23.8.2010
"'Sinnemäen lausunnoissa oli kaikki näkemykset demareiden kannoista pielessä. Siinä koko haastattelussa ei ollut ensimmäistäkään asiaa oikein', Heinäluoma puhisi. Hänen mukaansa Sinnemäki on keksinyt Sdp:n verokannat 'omasta päästään'." - Eero Heinäluoma HS 23.8.2010
Oikeasti ne kaikki olivat Sdp:n lausunnoista peräisin[28] ja johtavat tiedotusvälineet arvostelivat Sdp:n kaikenvastustamista samaan malliin. Sdp vetosi siihen, että oli tehnyt joka kohdassa hienoisen varauksen.
"Eläkeikää ei saa nostaa"
Ex-valtionvarainministeri Arja Alho (sd) kertoi 7.9.2010, että hänellä nousi "tukka pystyyn" Sdp:n "Ei, ei, ei" -linjasta, jonka mukaan eläkeikää ei saa nostaa eikä eläkkeitä leikata. Alhon mukaan tarvitaan pidempiä työuria. [29]
SAK, Sdp ja perusturvan vastustaminen
Sdp:n kansanedustaja Valto Koski erehtyi tekemään aloitteen perusturvan nostamisesta 120 eurolla kuukaudessa. YLE:n A-zoom-ohjelman (27.11.09) kertoessa aiheesta nousi kohu, jonka mukaan kansanedustaja Eero Heinäluoma ja SAK suuttuivat esityksestä ja Heinäluoma painosti yksitellen esityksen allekirjoittajat vetämään nimensä pois ja lopulta Kosken perumaan koko esityksen.[30]
Syy on siinä, että SAK tunnetusti haluaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan olevan paljon korkeampi kuin perusturvan, jotta ihmiset maksaisivat SAK:n pomoille jäsenmaksuja (kaikki eivät tiedä, että liittymällä "Loimaan kassaan" kuka tahansa saa täyden ansiosidonnaisen turvan muutamalla kympillä). SAK ilmaisee tämän: "Työttömiä ei pidä asettaa vastakkain".
SAK rahoittaa omia kansanedustajia sadoillatuhansilla euroilla varmistaakseen, että sillä on kummisetiä painostamassa itsenäisesti ajattelevat kansanedustajat takaisin ruotuun.
Aiempi hallitus on yrittänyt nostaa perusturvaa (nostamatta samalla ansiosidonnaista), mutta SAK uhkaili yleislakolla, jolloin nosto jäi tekemättä.
SAK:n jäsenet eivät kannata vasemmistoa
SAK:ssa valta on Sdp:llä ja Vasemmistoliitolla, vaikka SAK:n jäsenten enemmistö ei ole pitkiin aikoihin kannattanut vasemmistoa edes SAK:n omien tutkimusten mukaan, jotka on sittemmin julistettu salaisiksi.
Työväestö ei kannata vasemmistoa
Työväestönä itseään pitävien joukossa Vasemmistoliiton ja Sdp:n kannatus oli yhteensä 19 %, perussuomalaisten yksin 23 % vuonna 2011.[31] Uhkailulla ja etuja lupailemalla Vasemmistoliitto ja Sdp saavat kuitenkin peloteltua muiden puolueiden ehdokkaita pois ammattiliittojen luottamustehtävistä ja pidettyä johtopaikat ominaan. Jos SAK:n johto valittaisiin suoralla jäsenvaalilla, sen koostumus olisi aivan toisenlainen.
Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat Vasemmistoliittoa suositumpia työväestön keskuudessa.[32]. SAK:n jäsentutkimuksessa Perussuomalaiset oli suositumpi kuin Vasemmistoliitto.[33]
Historia
Sdp:n johtama kouluhallitus hyväksyi 1970-luvulla, että Pirkkalan viidesluokkalaisille opetettiin Neuvostoliiton malliin marxilais-leninististä historiakäsitystä. Vasemmiston pelättiin myös mm. sosialisoivan pankit. Myös yksityiset koulut haluttiin lakkauttaa. [34]
Kommunistimaiden vakoojaorganisaatiot
DDR:n tiedustelupalvelu Stasi värväsi ahkerasti demareita yhteistyöhenkilöikseen, joskin osa heidän suosikeistaan kuten Matti Ahde ja Ulf Sundqvist eivät vielä tuolloin päässeet ylimpään valtaan käsiksi. Sdp:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa puolestaan tuli tunnetuksi "Moskovan miehenä". [35]
Tarja Halonen ja DDR:n tunnustamiskomitea
Tarja Halonen toimi aiemmin väitettyä aktiivisemmin kommunistisen Itä-Saksan propagandamateriaalia levittäneen "DDR:n tunnustamiskomitean" hallituksessa (oli hallituksessa koko toiminta-ajan?). Komitea mm. levitti propagandafilmiä, joka väitti DDR:ää vapaaksi ja demokraattiseksi. Halonen osallistui useimpiin kokouksiin, 16.11.1971 alkaen kaikkiin, joista on pöytäkirjat, komitean työn loppuun asti[36]. Hän hallituksen jäsenenä vaatimassa Kekkoselta DDR:n tunnustamista, mitä on pidetty selkäänpuukotuksena Suomen ulkopolitiikalle. Halonen aiemmin vähätteli komiteaa, sittemmin kieltäytyi kommentoimasta rooliaan. [37]
Komiteaa on pidetty "Moskovan äänenä Suomessa". Aloitteen siitä tekivät kommunistit ja tukea he saivat vasemmistolaisimmilta demareilta. Halonen valittiin komiteaan SAK:n edustajana. Neuvostoliiton miehitysalue DDR oli "hylkiövaltio", josta näin piti tehdä salonkikelpoinen. Myös mm. demarien Ilkka-Christian Björklund toimi komiteassa. [38]
Kannattajat
Sdp:n kannattajista 20 % on tehnyt "Itselle vastenmielisten ihmisten julkinen nimittely tai loukkaaminen". Vain vihreillä (25 %) ja Vasemmistoliitolla (21 %) luku on suurempi.[39]
EU-myönteisyys
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan vuoden 2009 eurovaaliehdokkaista myönteisimmin EU:hun suhtautuivat demarit. [40][41]
Kun perussuomalaiset veivät suuren osan Sdp:n äänestäjistä, Sdp reagoi linjanmuutoksella (2010-2011) nationalistiseen sosialismiin.
Maailman demaripuolueet
Työväenliikkeen suosio on nyt (2010) kovin alhaalla Euroopassa, vaikka sen olisi pitänyt oppositiosta saada helppoja vaalivoittoja hallitusten joutuessa hoitamaan "historiallisen ankaraa ja poliittisesti vaikeaa lamaa". Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan vika on politiikassa: "demareiden pitää tulla keskelle eikä valua vasemmalle". Samansuuntaista ovat sanoneet Tony Blair ja Heinäluoman entinen avustaja, demari-ideologi Hannu Jouhki. Lisäksi julkisen sektorin ei pitäisi olla iso vaan älykäs. [42]
Kaikkialla Länsi-Euroopassa sosiaalidemokraattien kannatus on laskenut vuosikymmenten ajan 1970/80-luvuilta asti lukuunottamatta joitain Etelä-Euroopan maita. Osasyitä ovat ammattiliittojen jäsenten koulutustason nousu, siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, jäsenmäärien lasku ja heikentynyt yhteys ammattiliittoihin. [43]
Lisäksi ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa yksilökeskeinen elämäntapa on lisääntynyt, mikä vähentää kollektivismin kannatusta. Demareita vähemmän kollektivistiset vihreät ovat monissa maissa ottaneet kuihtuneiden liberaalipuolueiden paikan ja saaneet kannattajia vasemmistolta. [43]
Jotkut demarit haluavat hakea uusia kannattajia keskiluokasta, toiset taas enemmän vasemmalta. [43]
Tuomas Nevanlinnan mukaan demarit edustavat teollisuuspaikkakuntia ja ay-liikettä, mennyttä aikaa, sekä "alasajamaansa" hyvinvointivaltiota, kun taas vihreät sovittavat sosiaalipolitiikkansa pätkätyöyhteiskunnan tarpeisiin. Demarit eivät halua hyväksyä pätkätyöyhteiskuntaa mutta eivät osaa tarjota sille toimivia vastalääkkeitäkään. [44]
Ruotsi
Ruotsissa demareita tukee Aftonbladet-lehti. Siellä oikeistodemarit uskovat individualismiin ja valinnanvapauteen sekä kelpuuttaisivat myös yrittäjät puolueeseen, vasemmistodemarit haluavat luokka-analyysiin perustuvaa politiikkaa ja valtion kovia otteita samankaltaistamisen lisäämiseksi mm. lasten peruskoulutuksen osalta. Syksyn 2010 vaaleissa palkansaajista 32 % äänesti kokoomusta, 22 % demareita. [45]
Viitteet
- ↑ Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset kasvattavat jäsenmääriään Helsingin Sanomat 2.8.2008
- ↑ Puoluetoiminta jäänyt häviölle kilvassa ihmisten ajankäytöstä Turun Sanomat 23.3.2008
- ↑ HS 6.12.2009, s. A5
- ↑ Kolmen suuren kisa kiihtyy, HS 6.12.2009
- ↑ Kolmen suurimman puolueen vahvuudet ja heikkoudet vaalikampanjan alkaessa HS 6.12.2009
- ↑ Vasemmistokin osaa maan tavat, HS.fi 2.10.2009
- ↑ Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta, HS.fi 2.10.2009
- ↑ Työeläkeyhtiö Etera antoi sittenkin vaalitukea, HS 2.10.2009
- ↑ "Kansa ei innostu vasemmiston ay-tuesta", Helsingin Sanomat 16.8.2009
- ↑ HS 18.6.2009
- ↑ Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa puoluerahoituksen täysin avoimeksi, HS 1.9.2009
- ↑ 12,0 12,1 ”Demarien säätiö teki kuten keskustan” – Halosellekin rahaa, Uusi Suomi 8.11.2010
- ↑ "Oululainen asuntosäätiö lakkautetaan", Helsingin Sanomat 16.7.2010, s. A6
- ↑ Riihikuivaa vaalirahaa, Helsingin Sanomat 8.6.2008
- ↑ Eero Heinäluoma pitää persujen hallituspaikkaa ”itsestään selvänä”, Vihreä Lanka 21.4.2010
- ↑ Heinäluoma kovensi demarien linjaa työperäisestä maahanmuutosta, Yle.fi 24.4.2010: "Heinäluoman mukaan ulkomaalaisen työvoiman lisäämiselle ei ole edellytyksiä ensi vaalikaudella"
- ↑ "Eero Heinäluoma tyrmättiin työperäisen maahanmuuton arvostelusta" HS 25.4.2010
- ↑ Demarien mamupuheet ajoivat ehdokkaan pois listoilta, Vihreä Lanka 16.4.2010
- ↑ 19,0 19,1 "Demarien mamu-linja kelpasi edes yhdelle", Helsingin Sanomat 14.8.2010 s. A5
- ↑ Kansa ottaa Kreikan kriisin rauhallisesti, Helsingin Sanomat 9.5.2010:
- ↑ "Teetä vai sympatiaa", toimittaja Jaakko Lyytinen, Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. D3
- ↑ Vox populi, Tuomas Nevanlinna, Helsingin Sanomat 2.6.2010
- ↑ Vaalien asetelmat ratkeavat lähiviikkoina, Helsingin Sanomat 27.5.2010, pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen
- ↑ Ylestä tuupattu Jungner pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi ja eduskuntaan, HS 6.5.2010 s. A9. Myös: "Stanford on amerikkalainen yliopisto, jossa Yle koulutti toimitusjohtajaansa 40 000 euroa maksaneella kurssilla.
- ↑ "Sorron yössä", Suomen Kuvalehti 13-14/2010, Tuomo Lappalainen
- ↑ "SDP:n Heinäluoma kiirehtii ydinvoimapäätöstä", Demari 29.3.2010
- ↑ Eduskunnan värikästä ydinvoimakeskustelua: "Emme ota neuvoja SDP:ltä", MTV3.fi 11.05.2010
- ↑ Vastuullisilta puolueilta kaivataan ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi, Ville Niinistö 24.8.2010
- ↑ Politiikkaradio: Vaaleja kohti - missä visio?, YLE Puhe 6.9.2010 klo 19.05 (kuunneltu 7.9.10), kohta 0.41.27-0.42.15 (Arja Alho)
- ↑ A-zoom TV1, pe 27.11.2009 klo 21.00, "Taistelu perusturvasta. Reportaasi siitä kuinka kansanedustajien lakialoitesekoilu voi pilata yksinhuoltajan päivän. Onko demarivetoinen ay-liike vain hyväpalkkaisten asialla? Miksi perustoimeentulon nostaminen takkuaa? Studiovieraana Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo."
- ↑ Ay-liikkeen "jytky" tussahti, HS pääkirjoitus 3.2.2012
- ↑ Perussuomalaiset kolminkertaisti kannatuksensa työväestössä, Helsingin Sanomat 18.9.2010. Myös Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat Vasemmistoliittoa suositumpia työväestön keskuudessa.
- ↑ "Persuilla kivinen tie ay-liikkeen johtoon", Helsingin Sanomat 18.9.2010 s. A6
- ↑ "Salainen säätiö kokosi 1970-luvulla mustan listan opettajista" ja "Historian suljettu sivu avautui sattumalta", Helsingin Sanomat 17.10.2010, s. A6
- ↑ http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/5341203.shtml He ovat voineet nähdä salaiset listat], Aamulehti.fi 06.08.2007
- ↑ Näin Halonen toimi DDR:n tunnustamiskomiteassa, Aamulehti.fi 11.9.2007
- ↑ Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin, Aamulehti.fi 11.09.2007
- ↑ Komitea oli Neuvostoliiton ääni Suomessa, Aamulehti.fi 11.09.2007
- ↑ HS-gallup: Keski-ikäiset hyväksyvät kuolemantuomion, HS.fi 5.11.2011, 4. viimeinen kysymys, puolueet valikosta
- ↑ Vihreiden ja kommunistien eurovaaliehdokkailla samoja näkemyksiä, Yle.fi 3.6.2009
- ↑ Vihreät ja kommunistit – kuin kaksi marjaa, Uusi Suomi 3.6.2009
- ↑ Vasemmisto voittaa vain keskeltä, Helsingin Sanomat 29.9.2010, vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen
- ↑ 43,0 43,1 43,2 Demareiden suosio hiipuu monesta syystä, Professori Heikki Paloheimo, HS vieraskynä 6.11.2010
- ↑ SDP, R. I. P., Tuomas Nevanlinna, Helsingin Sanomat 3.11.2010
- ↑ "Ruotsalainen Ruusujen sota", Helsingin Sanomat 17.11.2010, s. B2, Anna-Liina Kauhanen
Katso myös
Demareita
- Jutta Urpilainen puheenjohtaja
- Eero Heinäluoma entinen puheenjohtaja
- Ulf Sundqvist, entinen puheenjohtaja, (vakoilusyytöksiä, tuomiot mm. velallisen epärehellisyydestä)
- Matti Ahde entinen ministeri (ahdistelu- ja vakoilusyytöksiä)
Erityisen vasemmistolaisia
- Tarja Halonen presidentti
- Erkki Tuomioja entinen ministeri (Halosen ex-poikaystävä)
