Trolli

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Venäjän infosota ja trolliarmeija Suomessa

Tohtori Saara Jantusen kirjan mukaan: Venäjän infosotaväitteiden mukaan Viro on fasistinen, pieni ja väliaikainen, ja sen puolustus romahtaa tunneissa. [1]

Päätoimittaja Markku Huusko arvioi, että keskustelunpilaajia ja todellisuutta kiihkeästi vääntäviä propagandisteja on vain 0,1 promillea suomalaisista, joitain satoja, mutta he yrittävät antaa sen vaikutelman, että heitä olisi enemmän. Pienellä propagandistien ydinjoukolla on uskollisia seuraajia ympärillään. Huusko kummastelee, että netin "disinformaatiosivustot" edustavat joillekin eduskunnassa ja yliopistoissa työskennelleille noteerattavaa mediavoimaa. Marginaalipropagandistit myös kehittelevät salaliittoteorioita juutalaisista, muslimeista ja maahanmuutosta. [1]

Disinformaatiosivustot lienevät MV-lehti, Magneettimedia, Verkkomedia, Vastavalkeat ym. Huusko myös valittaa, miten tämä joukkio osittain ohjatusti sabotoi myös Uuden Suomen nettikeskusteluita.

Aina Saara Jantusen esiinnyttyä häntä vastaan alkaa loanheittokampanja,[2] jonka tarkoitus on pelottaa hänet lopettamaan esiintymiset.

Monia infosodasta keskustelevia journalisteja herjataan. Jantusen mukaan kyse on vaientamisyrityksestä. [3]

Kun trollit häviävät keskustelun, he alkavat syyttää vastapuolta Naton puolestapuhujaksi, vaikka Natosta ei olisi sanottu sanaakaan.

Pietarin trollitehdas

Wp: "Marraskuussa 2014 Helsingin Sanomat uutisoi Pietarin pohjoispuolella sijaitsevasta ”trollitehtaasta” jossa on yli 200 työntekijää joiden päätyönä on kehua internetissä Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia, haukkua Ukrainan hallintoa ja osoittaa, että Yhdysvallat on syypää Ukrainan kriisiin. Keskuksessa on omat osastot sosiaaliselle medialle, tiedotusvälineiden seuraamiselle, hakukoneille, blogeille, kommenteille ja keskustelupalstoille. Lehden tietojen mukaan trollikeskuksessa ei tehdä töitä ulkomaisille nettisivustoille, mutta trollit palkannut yritys Internet issledovanija etsi kuitenkin englantia taitavia työntekijöitä venäläisellä työnhakusivustolla. Yritys haki sisällöntuottajia, joiden tehtäviin kuuluu kirjoittaa öisin englanninkielisiä tekstejä annetusta aiheesta.[8]" "Aiheesta on uutisoinut myös Yleisradio useamman jutun muodossa. [9] [10]"

Trollauksen tuloksia

Toimittaja Elina Grundströmin tekstiä käytettiin "Infosota"-kirjassa esimerkkinä siitä, "miten ”Venäjän politiikkaa puolustavat ihmiset” hyväksyvät ”Venäjän legitimointinarratiivin”." Silti hänkin toteaa tutkivien journalistien löytäneen runsaasti todisteita "Venäjää käsittelevien verkkokeskustelujen manipuloimisesta eli trollaamisesta." "trollit ovat onnistuneet kylvämään pelkoa ja epäluottamusta sekä vaientamaan Venäjä-aiheista keskustelua. He ovat saaneet suomalaiset uskomaan valheita ja vaikeuttaneet Ukrainaa käsittelevien uutisten ymmärtämistä. Trollauksen tuloksia voi nähdä omallakin tietokoneellaan, kun joku aiemmin järkevältä tuntunut Facebook-kaveri alkaa levittää outoja Venäjää käsitteleviä feikkiuutisia." [4]

Neuvot verkkokeskusteluihin

Jantusen mielestä ohjattu trollaaminen pitäisi tunnistaa ja trollien edessä ei pidä antaa periksi ja jättää asioita sanomatta vaan jatkaa keskustelua.[5]

Etymologia

"trolli-sanaa kuvaamaan informaatiosodankäyntiä, käytettiin ensimmäiset kerrat Venäjällä julkaistuissa tutkimuksissa. Aiheen ensimmäiset artikkelit julkaistiin vuonna 2013 myös Venäjällä.[4] Länteen ja myöhemmin Suomeen käsitteen merkitys levisi etupäässä Venäjää käsittelevissä artikkeleissa." (Wp)

Todisteiden löytämisen vaikeus

Paavo Teittisen mukaan ei ole todisteita siitä, että Pietarin trollitehtaassa työskenneltäisiin suomeksi. Pietarin trollitehtaalle jäljitetyistä twiiteistä vuonna 2018 vain muutama oli suomeksi ja nekin usein uutisia. Kaikkiaankin Suomeen kohdistuva trollaus vaikuttaa suojelupoliisin mukaan vähemmän kuin sen mediahuomiosta voisi luulla. Trollitehtaan väki voi myös mennä sekaisin hyödyllisten idioottien, harhaisten ihmisten ja Venäjä-mielisten kanssa. Jotkut saattavat yrittää tehdä työtä Venäjän mieliksi parantaakseen asemaansa sopimatta siitä ennalta Venäjän kanssa.[6]

Ylipäänsä toimittajien on vaikea löytää todisteet Venäjä-mielistä propagandaa levittävien tahojen yhteyksistä Kremliin, joskin joskus se onnistuu. Esimerkiksi Unkarissa äärioikeistoryhmällä oli yhteys Venäjän sotilastiedustelu GRU:hun ja venäläisdiplomaatteihin ja Baltiassakin tilanne on osoitettu vastaavaksi. Sekin on todistettu, että Venäjä yritti vaikuttaa (vuoden 2016) brexit-kansanäänestykseen ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja kylvää riitaa ja apatiaa äänestäjiin sosiaalisessa mediassa. Teittinen silti myöntää Jessikka Aron työn nostavan esiin todellisen ongelman, Venäjän aggressiiviset vaikutusyritykset demokratioihin.[6]

Kiinan trollitoiminta

Cardiffin yliopisto selvitti Kiinan bottiverkoston laajan roolin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2020. Se jakoi ensimmäisenä valheellista videota muka varastettujen äänestyslipukkeiden polttamisesta, kehotti väkivaltaan Trumpin toisen kauden mahdollistamiseksi juuri ennen kuin tammikuun 6. 2021 kannattajat hyökkäsivät kongressirakennukseen, ja vertasi Washingtonin mellakoita Hongkongin mielenosoituksiin demokratian puolesta. Kiinan bottiverkko lähetti myös muita vaalivilppiväitteitä ja vihamielisiä viestejä Trumpista ja Bidenista. Tutkimuksen mukaan operaatio oli hyvin edistynyt ja organisoitu, eikä tavallisilla kiinalaisilla ole pääsyä Twitteriin. Kiina näyttää omaksuneen Venäjän vaikutuskeinoja.[7]

Viitteet

Aiheesta muualla

Katso myös