Työn kysynnän palkkajousto

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työn kysynnän hintajousto tai palkkajousto on työn kysynnän suhteellinen muutos jaettuna palkan suhteellisella muutoksella. Suomessa se on arviolta -0,4 ... -1.

Palkkajousto -0,5 tarkoittaisi, että jonkin yrityksen tai alan palkkojen nousu 1 %:n verran vähentää sen yrityksen tai alan työllisyyttä keskimäärin 0,4 %.[1]

Mitä suurempi palkkajousto on, sitä enemmän pienikin palkanalennus parantaa työllisyyttä. Lyhyellä aikavälillä joustot ovat pienempiä, joten kaikki vaikutukset työllisyyteen eivät näy heti. [2]

Palkkojen aleneminen lisää työllisyyttä kahdella tavalla:

  • tuotantovaikutus: palkanalennus laskee hyödykkeen hintaa, mikä lisää sen kysyntää, jolloin tarvitaan enemmän työntekijöitä;
  • korvausvaikutus (substituutiovaikutus): palkanalennuksen vuoksi tuotteet kannattaa tuottaa käyttämällä vähemmän pääomia (mm. koneita) ja enemmän työvoimaa. [2]

Sisällysluettelo

Palkkajousto Suomessa

Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan pitkän aikavälin työvoiman kysynnän palkkajousto on Suomessa -0,4 (eri yrityksissä -0,1 .. -2,1, elintarviketeollisuudessa -0,7 ja vähittäiskaupassa -0,5). [2]

Jaakko Kianderin tutkimuksen mukaan palkkajousto olisikin pitkän aikavälin keskiarvona -0,8, ja se olisi noussut -1:een (1980-1994), teollisuudessa nousu olisi tapahtunut vasta vuoden 1990 jälkeen. Palkkajousto ohitti -1:n rakennus-, kuljetusväline-, elektroniikka-, elintarvike- ja tevanake-aloilla ja oli suurimmillaan keskisuurissa yrityksissä. [1]

Jaakko Pehkosen tutkimuksessa suurista teollisuusyrityksista palkkajoustoksi tulikin -0,97 (1985-1995).[1]

Työn tarjonnan palkkajousto

Työn tarjonnan hintajousto on työn tarjonnan suhteellinen muutos jaettuna palkan (joskus brutto-, joskus netto-) suhteellisella muutoksella. Jos jakajana käytettäisiin (sosiaaliturvan kannustinloukut huomioivaa) käteen jäävän tulon suhteellista muutosta, joustot olisivat korkeampia.

Joskus erotellaan toisistaan Hicksin jousto, jossa tutkitaan työn tarjonnan tasapainoarvon muutosta ja Frischin jousto, jossa on mukana se, miten työn tarjonta joustaa työn kysynnän vaihteluiden mukaan ajallisesti.

Työn tarjonnan palkkajousto kertoo siis siitä, miten paljon käteenjäävän palkan nousu houkuttaa ihmistä lisäämään työntekoaan. Kannustinloukku on tilanne, jossa työstä jää käteen niin vähän, että se ei juurikaan houkuttele ihmistä uhraamaan vapaa-aikaansa tehdäkseen työtä.

Mikrotason työn tarjonnan palkkajousto kertoo siitä, miten yksittäinen työntekijä lisää työtuntiensa määrää palkan noustessa. Se on usein luokkaa 0,1. Makrotason työn tarjonnan palkkajousto huomioi myös sen, miten palkkatason nousu houkuttelee työhön uusia ihmisiä (työttömät, kotiäidit, opiskelijat ym.) eli puhuu kokonaistyötunneista. Se on USA:n PSID-datan mukaan 1,8. [3]

Chetty et al. saavat makrotason (Frischin) joustoksi 2,84, kun taas mikrotason joustavuus 0,82. Joskus käytetty Hicksin luku, joka ei huomioi työajankohdan ajoitusta työn kysynnän mukaan, antaa luvut 0,59 ja 0,50. Myös Prescottin (2004) maavertailututkimuksessa Frischin jouston arvo on 3. [4]

Suomessa miesten jousto on 0,05 ja naisten 0,075 erään tutkimuksen mukaan.[5] Nettopalkkojen nousu kymmenellä prosentilla lisäisi siis miesten työtuntien tarjontaa puolella prosentilla.[5] Taso on kansainvälisesti ottaen alhainen[5], mikä saattaa johtua sosiaaliturvan lannistavuudesta. Pitkällä aikavälillä luvut voivat myös olla korkeampia, kun yritysrakenne ehtii vähitellen sopeutua lisääntyneitä työhaluja myötäileväksi.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Työvoiman kysynnän joustojen ja työn verokiilan vaikutukset työllisyyteen, Eero Siljander, Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2002, Työministeriö. Sivut 71-72, 84-85.
  2. 2,0 2,1 2,2 Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 223-224
  3. Labor Supply Elasticities: Can Micro Be Misleading for Macro?, Riccardo Fiorito, Giulio Zanella, University of Siena, Italy, 2009
  4. Are Micro and Macro Labor Supply Elasticities Consistent? - A Review of Evidence on the Intensive and Extensive Margins, Raj Chetty, Adam Guren, Day Manoli, and Andrea Weber, Harvard University, May 2011
  5. 5,0 5,1 5,2 VEROTUS, TYÖLLISYYS, INVESTOINNIT JA KOKONAISTUOTANTO, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT-KESKUSTELUALOITTEITA 164, 1998, sivu 9

Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut