Lähiruoka
Lähiruoka tarkoittaa kuluttajan tai kaupan lähellä tuotettua ruokaa.
Lähiruoka on usein ympäristölle haitallisempaa kuin kauempana tuotettu. Halvin ruoka on yleensä tuotettu vähimmillä resursseilla ja päästöillä, esimerkiksi olosuhteissa, jossa vähemmät lannoitteet, lämmitys, ruokinta ja sisälläpito ovat tarpeen.
Professori Pierre Desrochers ja tutkija Hiroko Shimizu ovat osoittaneet "ruokakilometrien" ("food miles") olevan myytti, joka voi vaarallisesti viedä huomion todellisilta ympäristövaikutuksilta. [1]
Sesonkiaikana syötyinä jotkin kotimaisetkin (silloin halvat) tuotteet voivat olla ympäristöystävällisiä, ja tuotteiden väliset erot ovat suuria.
Kuljetus aiheuttaa vain 4 % päästöistä
Christopher Weber ja H. Scott Matthews Carnegie Mellon -yliopistosta osoittivat, että ruoantuotannon kasvihuonepäästöistä vain 4 % tulee ruoan kuljettamisesta tuottajilta jälleenmyyjille ja ratkaisevinta ympäristöystävällisyydelle on se, miten ruoka on tuotettu, eikä kuljetettu matka.[2][1]
Chris Fosterin tutkimus vahvistaa rahdin vähämerkityksisyyden ja korostaa suurkuljetusten mittakaavaetuja[3].
Tuotantotapa ratkaisee
Espanjan auringossa kasvaneet, Britanniaan rahdatut tomaatit ovat ympäristöystävällisempiä kuin Britannian kasvihuoneissa tuotetut, koska kasvihuonetomaatit vaativat sähköä ja lämpöä[3]. Sama tulos on saatu suomalaisten ja Espanjasta Suomeen tuotujen tomaattien välillä.
Uudesta-Seelannista Britanniaan tuodut lammas ja omena osoittautuivat nekin ympäristöystävällisemmiksi kuin Britanniassa tuotetut, kun tutkimuksessa huomioitiin polttoaineen, sähkön, torjunta-aineiden, rehun, kuljetuksen varastoinnin ym. vaikutus kasvihuonepäästöihin: Britanniassa tuotetuista omenista koitui puolet enemmän päästöjä, lampaanlihasta kuusinkertaisesti (toisella laskutavalla yli nelinkertaisesti[4]). Sähkö ja (rehun?) lannoite olivat Britanniassa merkittäviä hiilidioksidilähteitä. Myös esimerkkinä mainittu afrikkalainen ruoka oli hyvin vähäkasvihuonekaasupäästöistä. [3]
Lincolnin yliopiston elinkaaritutkimus käsitteli meijeri-, liha-, hedelmä- ja juurestuotteita ja totesi tuotannon Uudessa-Seelannissa kasvihuonekaasupäästöiltään ympäristöystävällisemmäksi kuin tuotannon Britanniassa, vaikka mukaan laskettiin rahtaus Britanniaan. Esimerkiksi tuotantoon tarvitaan Uudessa-Seelannissa vähemmän lannoitteita ja eläimet voivat laiduntaa ulkona ympäri vuoden ruokinnan sijaan. [5]
The New York Timesin artikkelin mukaan lähiruoka toisinaan lisää päästöjä, jos lähellä tuotanto vaatii suurempia tuotantopanoksia huonompien olosuhteiden vuoksi. [4]
Keniassa onkin otettu käyttöön "Kasvatettu auringossa" ("Grown Under the Sun") -merkki kertomaan "todellisesta" ympäristöystävällisyydestä[6].
Raakamaito
Tiloilta myytävä pastöroimaton maito sisältää pieniä lapsia tappavia ehec-bakteereja (3 %) ja vanhuksia tappavia listeriabakteereja (5,5 %) sekä viittä muuta bakteeria, esimerkiksi vuonna 2013 Pohjanmaalla kaksi kampylobakteeriepidemiaa vei ihmisiä sairaalahoitoon, Turussa 2012 ehec-bakteeri. [7]
Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan löytyy lähes 2000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä. [8]
Yleinen lähiruoan kritiikki
Ympäristöystävällisyys
Usein on ympäristöystävällisintä tuottaa ruoka siellä, missä se saadaan tuotettua vähimmin resurssein, esimerkiksi lämpimillä alueilla[1].
Tehokkuus ja turvallisuus
Jo Adam Smith varoitti maatalouden paikallistuotannon tehottomuudesta ja kalleudesta, ja Irlannin perunatautien jälkeen Thomas Leslie varoitti rajoittumasta ruoansaannissa pelkästään oman maan varaan[1].
Köyhyyden vähentäminen
Ruoan ja kasvien tuotanto on monille eteläisen Afrikan kehitysmaille tärkeä vientituote. Esimerkiksi Kenia saa vuosittain yli 600 miljoonaa dollaria vientituloja ruoista ja kasveista. Lentokuljetustenkin päästöt ovat marginaalisia, ja rahti mukaanlukienkin hollantilaiset ruusut aiheuttavat kuusinkertaisesti päästöjä kenialaisiin nähden. Ruokakuljetuksista hyvin pieni osa tapahtuu ilmateitse. [1]
Protektionismi
Tutkijoiden mukaan käsitettä lähiruoka käytetään lobbaamaan "ihmiskunnalle fundamentaalisen haitallista" protektionismia. Sen sijaan maataloustuista luopuminen ja vapaakauppa antaisivat tehokkuuden ohjata tuotantoa, mikä säästäisi rahaa ja ympäristöä. [1]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Yes We Have No Bananas: A Critique of the 'Food Miles' Perspective, Pierre Desrochers, Hiroko Shimizu, Oct 24, 2008, particularly pp. 1-11 & 16
- ↑ Food miles are less important to environment than food choices, study concludes, Jane Liaw, special to mongabay.com, June 2, 2008, lehdestä Environmental Science & Technology
- ↑ 3,0 3,1 3,2 "Why long-haul food may be greener than local food with low air-miles." Richard Woods. 2/3/2008 http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article3294448.ece
- ↑ 4,0 4,1 Food That Travels Well, The New York Times, August 6, 2007
- ↑ Food Miles: Comparative Energy/Emissions Performance of New Zealand’s Agriculture Industry
- ↑ http://grownunderthesun.com/
- ↑ myytävän raakamaidon laatu vaihtelee, HS.fi 29.8.2013.
- ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden, dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
