Mario Vargas Llosa
Mario Vargas Llosa (s. 28.3.1936, Peru) on perulainen kirjailija, intellektuelli ja ja fil.tri. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010[1].
Vargas Llosa oli aiemmin marxisti mutta Fidel Castron hirveyksien myötä hän kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi, koska hänestä valta korruptoi ja vain avoimuus politiikassa ja taloudessa voi murtaa etuoikeudet[2].
Palkinnot
Mario Vargas Llosa on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2010 taidostaan kuvata vallan rakenteita ja yksilön vastarintaa[3][1]. Palkinnon pitkän viivästymisen syyksi on arveltu Vargas Llosan kirjojen korkeita painosmääriä[4] ja poliittisia näkemyksiä. Hän oli ollut vuosikymmeniä palkintoveikkailujen kestosuosikki.
Hänelle on myös myönnetty arvostetut Cervantes-, Jerusalem- ja Planeta-palkinnot ja vuonna 1996 Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon.[5]
Väärin palkittu
Ruotsin vasemmisto suuttui Nobel-palkinnosta, koska Vargas Llosa ei enää ole sosialisti. Maan suurimmassa, Aftonbladet-lehdessä kolme kirjoittajaa "repi hänet kappaleiksi" heti seuraavana päivänä. Aatehistorioitsija Johan Norberg ihmettelee, miksi oikeisto- ja vasemmistodiktatuureja vastustava liberaalidemokraatti ei kelpaa mutta vasemmistodiktatuureja tukeneet sosialistit eivät ole herättäneet vastaavia puheita, esimerkiksi stalinistit Wisława Szymborska ja José Saramago, Kuuban diktatuuria ylistänyt Günter Grass ja sosialisti Slobodan Miloševićia tukenut Harold Pinter. Äärivasemmistolainen Flamman-lehti vastasi, että vaikka kirjailija on libertaristi, hän on kuitenkin kiistatta aikamme suurimpia kertojia. [6]
Vargas Llosan mukaan Latinalaisen Amerikan intellektuellit haukkuvat oikeistolaisiksi kaikkia, jotka kannattavat ilmaisunvapautta ja vapaita vaaleja. [6]
Teokset
Vargas Llosan teoksia on käännetty ainakin 45 kielelle[5]. Hän on kirjoittanut yli 30 romaania, näytelmää ja esseetä[7].
Vargas Llosa on ollut vuosikymmeniä maailmankirjallisuuden huipulla[7][1]. Kaikki hänen kirjansa ovat yhteiskunnallisia[7]. Hänen parhaaksi teoksekseen on sanottu romaania Vuohen juhla (2000), jossa hän kuvaa Dominikaanista tasavaltaa tyrannisoinutta Rafael Trujilloa[8][9].
Elämä
Maailmanmaineeseen Vargas Llosa nousi vuoden 1962 esikoisromaanillaan Kaupungin koirat[1]. Viranomaiset polttivat sitä pääkaupungin toreilla heti sen ilmestyttyä[5].
Vargas Llosa väitteli filosofian tohtoriksi Madridissa vuonna 1971 kirjailija Gabriel García Márquesin tuotannosta[1]. Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Pen-klubin puheenjohtaja Vargas Llosa oli 1976-1979[1].
Vasemmistolaisesta markkinaliberaaliksi
Vargas Llosa oli aiemmin marxisti, mutta nähtyään Castron sulkevan kuubalaisia keskitysleireille ja homoseksuaaleja vankilaan hän kääntyi liberaaliksi[2].
"Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan."[5] Jo kirjassaan Maytan Tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat korruptoida moraalinsa asteittain pienillä siviilipelkuruusta johtuvilla myönnytyksillä[8].
Kansalaisaktivisti sosialisointia vastaan
1980-luvun lopulla Peru oli "romahtamassa poliittisen väkivallan, velkaantumisen ja hyperinflaation alla. Kaaoksen keskellä presidentti aikoi kansallistaa pankit".[10] Llosa uskoi kansallistamisten johtavan Perussakin korruption ja valtion vallan kasvun kautta katastrofiin[5]. Siksi hän ryhtyi aktiiviseksi kansalaisliikkeessä, joka sitten onnistui estämään kansallistamisen.[5].
Presidentinvaalien suosikki
Kansalaisaktivismistaan Vargas Llosa päätyi vuonna 1990 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi mutta hävisi toisella kierroksella Alberto Fujimorille[5], joka joutui oikeistodiktatuurinsa jälkeen oikeuteen tyranniastaan.
Kampanjassaan Vargas Llosa ajoi markkinaliberaalia agendaa vaatien vapaakauppaa ja kyläläisille omistusoikeutta maahansa ja vapautta luoda ja käydä kauppaa ilman korruptiota ja kieltoja[2].
Tinkimättömän rehellinen
Vargas Llosan periaatteellisuudesta kertoo se, kun vaalikampanjan aikana hänen kannattajansa tulivat huutamaan hänen pihallaan haluavansa "todellisen perulaisen" presidentiksi (Fujimori on japanilaistaustainen), hän otti megafonin, meni ulos ja käski kannattajiaan häpeämään rotujen politisoimista[2]. Lisäksi piispa kävi pyytämässä häntä, ettei hän olisi niin rehellinen kampanjassaan ehdottamiensa uudistusten haittapuolten ja ateisminsa suhteen. [2] Vargas Llosa on vaatinut opetuksen tekemistä maksulliseksi niille, joilla on varaa maksaa siitä, ja pitänyt kiinni tästä, vaikka vaatimus on hyvin epäsuosittu[2].
Tuosta ajasta lähtien hänen henkensä on ollut uhattuna Perussa ja hän on asunut lähinnä Euroopassa[9]. Kääntäjä Sulamit Hirvasin mukaan tämä johtuu siitä, että markkinatalous on epäsuosittua vasemmistolaisessa Latinalaisessa Amerikassa[9]. Fujimorin valtakauden jälkeen hän on osittain palannut Madridista Peruun.
Näkemyksiä
Karl Popper
Vargas Llosa pitää Karl Popperia eräänä modernin ajan suurimmista ajattelijoista. [2] Kumpikin on kääntynyt vasemmalta liberaaliksi.
Fundamentalismia ja utopioita vastaan
Mario Vargas Llosa vastustaa poliittista ja uskonnollista fundamentalismia ja utopioita ja kannattaa moniarvoisuutta ja moninaisuutta. Hänen mukaansa muut intellektuellit usein pettyvät siihen, että demokratia on epätäydellistä, keskinkertaista, ja alkavat vaarallisesti tavoitella täydellisiä utopioita. Hänen mukaansa utopioita ja täydellisyyttä on hyvä tavoitella mm. taiteessa muttei kollektiivisella tasolla vaatien, että kaikkien pitäisi elää saman mallin mukaan. Hänen mukaansa tämä pyrkimys on tuottanut hirvittävää sortoa ja väkivaltaa. [2]
Valta korruptoi
Vargas Llosan kirjojen toistuva teema on, miten valta korruptoi ja tahraa ihanteet. Hän pitää yksilönvapautta ja taloudellista vapautta parempana keinona kuin keskitettyä vallankäyttöä. [2]
Latinalaisen Amerikan liberalisoituminen
Vargas Llosan mukaan sekä oikeisto että vasemmisto ovat nyttemmin hyväksyneet entistä enemmän liberalismia, markkinatalous ja demokratia ovat laajalti tuettuja, vaikka varsinaiset liberaalipuolueet ovatkin yhä pieniä Latinalaisessa Amerikassa. Vasemmistolaisina esimerkkeinä jossain määrin liberaaleista presidenteistä hän pitää Chilen Ricardo Lagosta ja Brasilian Lulaa. Kolumbia Alvaro Uribe puolestaan on Vargas Llosan mukaan esimerkki konservatiivileirin liberaalistumisesta. [2]
Carlos Menem
Vargas Llosa syyttää Argentiinan presidentti Carlos Menemiä ja Perun presidentti Alberto Fujimoria siitä, että nämä eivät (1990-luvulla) vapauttaneet maittensa monopoleja kilpailulle samalla kuin yksityistivät ne, vaan säilyttivät monopolietuoikeudet, ja että tämä korruptoitunut siirto pantiin liberalismin nimiin vaikka ne olivat merkantilismia[2].
Nationalismia vastaan
Vargas Llosan mukaan "Nationalismi on niitä ihmisen erheitä, jotka ovat tuottaneet eniten verenvuodatusta historiassa". [11].
Maahanmuuton puolesta, rasismia vastaan
Vargas Llosan mukaan kehittyneet Euroopan maat eivät voi säilyttää hyvinvointiaan ilman maahanmuuttoa.[11] Kun hänen kannattajansa vaativat perulaista presidenttiä "japanilaisen" (Fujimori) sijaan, hän käski kannattajiaan häpeämään politikointia etnisyydellä.[11][2]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Perulainen Mario Vargas Llosa saa kirjallisuuden Nobelin, Helsingin Sanomat 7.10.2010, Esa Mäkinen
- ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 Mario Vargas Llosa: ”Ryktet om den latinska liberalismens död är överdrivet”, Neo 4/2006, s. 56-59
- ↑ Mario Vargas Llosa sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon Ilta-sanomat 07.10.2010
- ↑ "Uutiset ja sää", Yle Puhe 7.10.2010 klo 16.30-16.45
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 "Vallan rakkikoira pettyi sosialismiin", Helsingin Sanomat, Kulttuuri, s. C1, 8.10.2010, Jukka Petäjä
- ↑ 6,0 6,1 Don’t give him the Nobel – he’s right-wing!, Spiked, 12 October 2010
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Mario Vargas Llosa saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon Yle 7.10.2010
- ↑ 8,0 8,1 "Romaanit vievät aistien iloihin ja kidutuskammioihin", Helsingin Sanomat Kulttuuri 8.10.2010, s. C1, Antti Majander
- ↑ 9,0 9,1 9,2 Nobel-kirjailijan kääntäjä: Llosa joutuu pelkäämään henkensä puolesta, Turun Sanomat 7.10 2010
- ↑ Llosas kampanj att bli president ingen egogrej, Metro 2010-10-13
- ↑ 11,0 11,1 11,2 Bisarrt av Aftonbladet att utmåla Vargas Llosa som rasist, Newsmill, 2010-10-10
